??.??.1896 / Vilppula
??.??.1896 Vilppulan rautatieasemalla 1896
Kommentit
| 24.11.2021 09:47 | Eljas Pölhö: | Veturi on SVR:n sarjaa C5. | |
| 24.11.2021 10:34 | Erkki Nuutio: | Sirkka Valannon Suomen rautatieasemat 1857-1920 -julkaisun mukaan tämä tyyppipiirustuksiin (oletettavasti Knut Nylander) perustuva rakennus pystytettiin 1881-1883 . B.Granholmin piirtämä laajennus tuli vasta vuonna 1903. Kuva edustaa aikaa ennen laajennusta. Valanto viittaa mainitussa julkaisussaan IV -luokan tyyppi 1:n piirustuksiin. Toisaalta näyttelykirjassaan Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941 Valanto näyttää tyyppien 1 ja 2 piirustukset (s. 30). Tyyppi 2:n piirustus vaikuttaa identtiseltä yllä kuvaan nähden. Sitä ei ole tyyppi 1, joka on leveämpi, ja jossa on kaksi poikkipäätyä. Kuvassa pääkerroksesta puuttuu vielä lautaverhoilu. Tämä viittaisi mieluummin vuoden 1885 vaiheille. Vaasan rataa varten hankittu alitehoinen C5-veturi viittaisi samoin, kuten myös ratapihan viimeistelemättömyys. Jos kuva on vuodelta 1896, olisi silloin todennäköisesti esillä G-sarjan (2-6-0) veturi. Vuonna 1896 olivat C5:t käytössä sivuradoilla ja suurten asemien järjestelyvetureina. Ehdotan siis kuvausvuodeksi noin 1885. |
|
| 24.11.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki: | Tämä kuva EI MISSÄÄN tapauksessa ole vuodelta 1896, vaan se on vanhempi, minkä täten julistan. Kuistin vasemmalla puolella on asemataloon sijoitettu tavaramakasiini ja VR:n vuositilastokirjojen mukaan Vilppulaan rakennettiin erillinen makasiinirakennus vuonna 1893. Östermyrassa eli Seinäjoella makasiiniratkaisu oli samanlainen kuin kuvassa näkyvä vilppulalainen. Alavudella erillinen makasiini oli jo alusta pitäen olenassa. Veturin vasemmalla puolella oli asuinrakennus. Tuo makasiinihuone sai sitten oven tilalle ikkunan ja sinne sijoitettiin lipputoimisto ja aikojen päästä siinä on nyt VR-76:n relehuone. Ratapihalla näyttää olevan kolme raidetta, joista asemataloa lähinnä on pääkulkutie. Sitten on läpiajettava sivuraide ja kuvassa lähinnä on pistoraide. Sen vaihde oli pohjoispäässä, kuvasta vasemmalle. (Käyttäjä muokannut 24.11.21 21:56) |
|
| 25.11.2021 12:15 | Erkki Nuutio: | Vanhin tunnettu aluevalokuva Tampereelta on apteekkari G.A.Serlachiuksen vuonna 1863 isolle lasinegatiiville kuvaama. Se esittää tulevaa rautatieaseman ja -ratapihan aluetta. Se on kuvattu luonnontilassa olleen, silloin vielä korkean Kalevanharjun päältä, nykyisen yliopiston vaiheilta. Kuvauskohteen valinta ei liene ollut sattuma. Vilppulaan ja Mänttään Serlachius lähti vuonna 1868. Hän perusti tehtaansa Mänttään, mutta myös puuhiomon Vilppulaan. Tampereen rata 1876 oli näiden tehtaiden kuljetuksille suuriarvoinen helpotus. Tärkeintä seuraavaksi oli saada Pohjanmaan rata kulkemaan Vilppulan kautta. Kamppailuun G.A.S. heittäytyi täysin. Tehtävä oli lähes toivoton, koska läntistä suuntaa puolsi terve järki, paikalliset intressit sekä Senaatin ja Säätyjen lähes yksimielinen kanta. Mäntän piru voitti. G.A.S:n kaikki ponnistukset kohdistuivat siis tähän rataan. Hän epäilemättä halusi ensimmäisenä näyttää valokuvan komeasta "omasta" Vilppulan asemastaan Mänttään muuttamista inhonneelle vaimolleen. En ihmettelisi vaikka kuva olisi valokuvauksen pioneerin, Serlachiuksen kuvaama ja vuodelta 1883. Kulku Vilppulaan sujui tältä jo radan rakennusaikana työveturien kyydissä. (Käyttäjä muokannut 25.11.21 12:16) |
|
| 25.11.2021 15:46 | Mikko Herpman: | Eli se kenellä oli rahat niin oli myös puheet/vaikutusvaltaa tuolloin. Koskivoimat ja laajat metsävarat kaiketi ohjasi Serlachiusen näille seuduille. Ja on kyllä ollut aikamoinen mesenaatti miten on seutukunta kasvanut tehtaiden paisteessa. Sellutehdas ja usean koneen paperitehdas sekä monipuolinen infra on varsin merkittävä Suomessa. | |
| 25.11.2021 16:17 | Panu Breilin: | Tämän radan linjauksesta oli vieläkin itäisempi vaihtoehto olemassa joka oli vuoden 1877 valtiopäiville annetun esityksen lähtökohtana. Siellä tämä rata, eli virallisesti yhdysrata Tampereelta ns. keskisen pääradan varteen, olisi kulkenut Kuivasmäen kylään Petäjävedellä. Keskinen päärata oli suunnitelma tehdä radasta (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa Suomen rataverkon runko joka olisi palvellut ennen kaikkea Pietarin yhteyksiä. Keskisen pääradan rakentaminen oli venäläisille keskeinen tavoite, vaikkakin Vaasan radan rakentamisesta päätettäessä keisari myöntyi siihen, että alkuvaiheessa siitä rakennettaisiin vain Myllymäen ja Vaasan välinen osuus sekä lisäksi yhdysrata Tampereelta Myllymäelle. Vastaehdotuksena Kuivasmäen kautta kulkevalle linjaukselle oli vuoden 1877 valtiopäivien alkaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ehdotus joka mukaan yhdysrata keskisen pääradan varteen olisi rakennettu Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaan kylään Ylistarossa. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli esiin sitten vielä kaksi muuta ehdotusta, eli Näsijärven länsipuolitse Alavuden seudulle kulkeva linjaus sekä toteutunut linjaus Myllymäelle. (Käyttäjä muokannut 25.11.21 16:18) |
|
| 13.01.2022 23:24 | Esa J. Rintamäki: | Tammerfors - Nikolaistad - radalta lisätietoa vuoden 1883 vuositilastokirjasta: (käsittäen loka-, marras- ja joulukuun) Lennätintä hoiti asemilla asemapäällikkö ja pysäkeillä pysäkinhoitaja. Koko rataosalla oli yksi Morse-lennätinaparaatti kullakin liikennepaikalla, paitsi Myllymäellä ja Nikolaistadissa, joissa kummassakin oli kaksi lennätinaparaattia. Myllymäellä sallittiin lennätinliikenne ulkomaiden kanssa. Paristoelementtejä oli Orihveden, Filppulan, Keurun, Myllymäen, Alavon, Östermyran, Tervajoen ja Nikolaistadin asemilla. Elementit olivat kupari-sinkki-paristoja, ns. Meidingerin systeemiä. Sähköttäjiä rataosalla oli 21 herraa ja yksi "fruntimmer" (=naisihminen), joka oli Nikolaistadin asemalla palveluksessa. Virkasähkösanomia lähetettiin rataosalla yhteensä 23409, jotka koskivat siis juna- ja rautatien muita virkasähkösanomia. Sotilaskuljetus- ja santarmiasioissa sanomia ei lähetetty loppuvuoden 1883 aikana ainuttakaan. Yksityisiä sähkösanomia lähetettiin rautatien lennätinverkostossa 354 kpl. Valtion lennätinverkkoon lähetettyjä oli 192, sekä saapuneita, valtion lennätinverkosta vastaanotettuja 100. Eniten junaliikennettä koskevia sähkösanomia lähetettiin Korkeakosken, Lylyn, Keurun ja Tervajoen asemilta. Eniten yksityisiä sanomia lähetettiin Myllymäestä ja Alavosta. Filppulastakin oli aika lailla lähtevää yksityistä sähkösanomaliikennettä. Lieneekö Mäntän Patruuna ollut asialla, hänhän oli tunnetusti "tuhannen rettelön mies"? Eniten virkasähkeitä lähti Myllymäeltä ja Nikolaistadista. Vid slutet af år 1883 bestod Wasa jernvägs telegrafnät af: 1) en 286 werst lång ledning, berörande alla stationer och haltpunkter, med 23 st. Morse-apparater. 2) en 3/4 werst lång ledning mellan jernvägsstationen och ryska telegrafstationen i Nikolaistad med 1 Morse-apparat. 3) en 2,5 werst läng telefonledning emellan Orihvesi station och baningeniörens bostad. I denna ledning tjenstgöra 2 st. Bellska telefoner. Telegraftrådens tjocklek är 4 millimeter,, afståndet emellan stolparne utgör 200 fot, deras långd 4 famnar (=syltä). Telefontrådens tjocklek är 2,5 millimeter. Svartskirfvande apparaten "Morse" arbetar med konstant ström. Loppuvuonna 1883 ei ykdikään asema myynyt I luokan lippua, mutta esimerkiksi Nkl myi eniten II luokan matkalippuja: 380 kpl. Vähiten III luokan lippuja myytiin Lylyssä, 171 kpl. Joitakin tietoja: Sydänmaa myi II lk lippuja 1 kpl ja III luokassa 191 kpl. Filppulassa osti 30 matkustajaa II lk lipun ja III luokan lippuja siellä myytiin 452. Östermyrassa vastaavat luvut: 89 ja 812, Pihlajavedellä 6 ja 250. Laihialla matkustawaisille myytiin 127 II lk ja 1001 III luokan lippuja. Eniten matkustajia käytti Nkl asemaa: 3 836 kpl ja vähiten Ly: 174 kpl. Tavaraliikenteessä eniten rahtitavaraa lähetti Nkl: 23 656,5 sentneriä, Kaukola 22 541,5 sentneriä ja Ör 18 393,5 sentneriä. Pikatavaraa lähti Nikolaistadista 343 ja Tammerforsista 314 sentneriä. Vähiten pakettitavaraa lähetti Korkeakoski: 3 kpl. Filppulasta matkustettiin seuraaville asemille (II lk/III lk) loppuvuonna 1883: Tammerfors 21/147, Wehmais -/3, Suinula -/9, Orihwesi -/27, Korkeakoski -/16, Lyly 1/34, Kolho -/104, Keuru -/50, Pihlajavesi -/6, Etseri 1/6, Töysä -/3, Alavo -/16, Sydänmaa -/1, Östermyra 1/5, Kaukola -/-, Orismala -/1, Tervajoki -/-, Laihela -/-, Toby -/2 ja Nikolaistad 2/7. Helsinki - Pietari/ Tavastehus - Tammerfors - radalle 4/5, Hangö - Hyvinge - radalle -/-, Åbo - Tammerfors/Tavastehus - radalle -/5 ja Borgå - Kervo - radalle -/-. Henkilöstölukumäärä 1883 Nikolaistad - radalla: hallinto-osasto 5, liikenneosasto 87, rataosasto 85 ja koneosasto 39, yhteensä 216. |