09.10.2021 / Selki

09.10.2021 Mukava nähdä myös pienemmillä asemilla ja tarpeen vaatiessa (x) pysähtyvä juna. x voisi toteuttaa digitalisaation avulla ostettujen matkalippujen perusteella. Eli, aikataulu olisi tehty pysähdykset huomioiden, mutta esim. jos juna on myöhässä, eikä lippuja ole ostettu asemalle/asemalta, niin voisi ajaa ohi.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Selki (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Lisätty: 10.10.2021 20:10
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

10.10.2021 23:31 Jorma Toivonen: Onko tosiaan näin, että ainoastaan Jukka on tallentanut "harvinaisen vieraan" (Hv3) Hankobaanalla. Tämähän taisi olla 50-luvulla Hv2:n (Hv1?) valtakuntaa ennen lättien tuloa.
11.10.2021 08:53 Jari Ahokas: Jukan ajatus paikkakunnalle/paikkakunnalta ostettujen lippujen huomioinnista pysähtymisissä on sangen kannatettava ajatus! Varsinkin jos lippua ei mitenkään jatkossa voi junasta ostaa, niin tuo olisi varsin luonnollinen ratkaisu.

Tosin seuraavaksi ajatuksiin nousee periaatteen henkilöt, jotka vain haluavat olla digiänkyröitä ja eivätkä hyväksy mitään 2020-luvun teknisiä ratkaisuja. Ennen oli kaikki paremmin - matkalippu oli pahvia, hiihdettiin kesät talvet kouluun, markkaa devalvoitiin harva se viikko, duunarilla ei ollut varaa Ladaa parempaan (länsi)autoon ja presidentti = UKK. Varmaan perustuslakikin kaivettaisiin naftaliinista keskustelun edetessä...
11.10.2021 11:05 Petri Nummijoki: Vai olisiko käytetty 1950-luvun alkupuolella vielä Hv4- ja Hk2-vetureitakin? Lättähatut (aluksi Dm6) valtasivat radan useimmat vuorot jo 1956. Yksi henkilöjunapari oli Hv2-vetoinen kesäaikataulun 1961 alkuun asti, jonka jälkeen matkustajaliikenne hoidettiin lähes 20 vuotta pelkästään Lättähatuilla. Helsingistä Tampereelle kulkenut aamupostijuna H47 jäi kesäaikataulun 1961 alusta kulkuun enää välille Riihimäki-Tampere ja Helsinki-Hyvinkää-osuudelle tuli senkin tilalle Lättähattuja. Aamulla klo. 5:00 jälkeen Helsingistä Hyvinkäälle lähteneissä paikallisjunissa kuljetettiin arvatenkin Hyvinkään konepajalle aamuvuoroon menossa olevia työntekijöitä mutta olisiko jotain vaunuja (postivaunu?) vaihdettu Hyvinkäällä myös Hangon suunnan junaan? Tätä tukisi se, että molemmat Hyvinkäällä kohtaavat postijunat vaihtuivat veturijunasta Lättähattuun samanaikaisesti.
11.10.2021 23:01 Lasse Tauriainen: Tässä on omalla tavallaan historiallinen kuva, koska tätä rataosaa on ajettu Hv3:lla / säännöllisesti ja nimenomaan puupolttoisena. Kun rantarata oli suljettu loppuvuodesta 1944 vuoteen 1947 Turun junat ajettiin Hyvinkään kautta. Vetureina käytettiin ilmeisemmin tuolloin Turun varikon kirjoilla olevia Hv3 781-785 vetureita. Kuinkahan pitkä aika tuolloin on mennyt veturin kääntämiseen, vesitykseen ja polttoaine täydennykseen sekä kummalle asemalle Hyvinkäällä oli tuolloin järjestetty matkustajapalvelu?
15.10.2021 16:00 Jussi Mäkinen: Hieno kuva ja kiinnostavaa pohdintaa! Itse olen ollut siinä käsityksenä, että VR:n otettua Hangon-radan haltuun konkurssin jälkeen 1870-luvulla ei Hangon-radan asemaa Hyvinkäällä (nyk. museolla) olisi käytetty muussa kuin museoliikenteessä. Selkeyden vuoksi varmaan Hyvinkään varsinainen asema olisi hyvä veikkaus. Voin toki olla väärässä. Onko kellään tuon ajan aikatauluja, kuinka pitkä pysähdys Hyvinkäällä oli? Vai olisiko toinen veturi ollut odottamassa, vaihdettu asemalla, ja juna työnnetty Hangon-radan vaihteen yli pohjoiseen? Toisaalta ei tainnut olla kovin paljon ylimääräisiä vetureita tuohon aikaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!