01.08.2021 / Välillä Kannonkoski–Saarijärvi
01.08.2021 T 53364 lähestyy Tulkin tasoristeystä. Tässä alla on jo 54E1-kierrätyskiskoa sekä betonisia ratapölkkyjä puisten pölkkyjen seassa.
Kommentit
| 08.08.2021 23:16 | Kari Kuusela: | Omituista, että betonipölkkyjä vaihdetaan puupölkkyjen sekaan. Betonipölkky on puupölkkyä kapeampi, joten sen luulisi painuvan soratukikerrokseen herkemmin kuin puupölkky(?) Onko kreosootin käyttö ratapölkkyjen kyllästysaineena kielletty? Ratapölkkyhän on ympäristöystävällinen tapa käyttää puuta. Kasvaessaan puu sitoo itseensä hiiltä ja ratapölkkynä puuhun sitoutunut hiili pysyy pitkään poissa ilmakehästä. Betonipölkyn valmistus sen sijaan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä - aivan kuten kaikki muukin betonin valmistus. | |
| 08.08.2021 23:30 | Kari Kuusela: | Nämä soratukikerroksessa käytettävät betonipölkyt taitavat olla eri mallia kuin sepeliratojen pölkyt? | |
| 09.08.2021 00:15 | Aki Karvonen: | Nuo kyseiset pölkyt ovat tyyppiä BP17. "BP17-betoniratapölkky on ulkomitoiltaan puuratapölkyn kaltainen ja sitä käytetään kuten puupölkkyä." (Rato 11 Radan päällysrakenne) | |
| 09.08.2021 06:57 | Kari Kuusela: | Kiitokset tästä infosta. Resiinassa muistan olleen juttua pölkkyjen kehittämistarpeista. Tässä siis jo valmis tuote. | |
| 09.08.2021 20:21 | Lauri Kivijärvi: | Betonipölkkyjen ilmestyminen sorastetulle radalle on kiinnostava havainto. Aikaisemmin RATO kielsi kaikkien betonipölkkyjen asentamisen soratukikerroksen päälle. Onko näissä BP17-betonipölkyissä puuratapölkkyä vastaavan muodon lisäksi jotain muuta erikoista? Ovatko PB17-pölkyt esim. aiempia betonipölkkyjä joustavampia, jotta ne on saatu sietämään soratukikerrosta? (Käyttäjä muokannut 09.08.21 20:22) |
|
| 10.08.2021 16:31 | Simo Toikkanen: | BP17-pölkky on materiaaliltaan tavanomainen betonipölkky. Puuratapölkkyä vastaavat jousto-ominaisuudet on toteutettu sopivasti valitulla välilevymateriaalilla kiskon ja pölkyn välissä. | |
| 10.08.2021 17:31 | Lauri Kivijärvi: | Kiitoksia asiantuntijan vastauksesta! Uusin RATO 11 mainitsi, että kreosoottikyllästettyjä puuratapölkkyjä ei saa käyttää pohjavesialueilla. Aikaisempi RATOn versio suositteli välttämään kreosoottipölkkyjen käyttöä pohjavesialueilla. BP17-pölkkyjä alkanee siis ilmestyä etenevissä määrin erityisesti pohjavesialueiden läpi kulkeville rataosuuksille. Onko BP17-pölkyllä muita etuja puuratapölkkyyn nähden? Nostaako esim. BP17-pölkkyjen puupölkkyjä suurempi paino sorastetun radan kykyä vastustaa hellekäyriä? (Käyttäjä muokannut 10.08.21 17:59) |
|
| 11.08.2021 10:38 | Kari Kuusela: | Teknisesti paras ja kustannustehokkain tapa vähäliikenteisen radan peruskorjauksessa lienee rakentaa kokonaan uusi raide 54E1 - kiskoilla, betonipölkyillä ja sepelitukikerroksella. Näinhän on tehty jo esim. väleillä Huutokoski - Savonlinna, Porokylä - Vuokatti ja Äänekoski - Saarijärvi. Tylsät sepeli - betonipölkkyraiteet siis leviävät välitellen kaikkialle. Täällä ( Haapajärvi - Saarijärvi ) talouden realiteetit kuitenkin vielä pitävät yllä rautatiemaiseman moni-ilmeisyyttä. |