09.07.1925 / Tampere asema
09.07.1925 Yksityisen Raahen rautatien vastavalmistuneet moottorivaunut Tampereen tavara-aseman edessä. Nämä molemmat kantoivat Raahen rautatien omistuksessa ollessaan numeroa 4. Maaliskuussa 1926 Raahen rautatien siirryttyä valtion omistukseen moottorivaunuille annettiin numerot 1 ja 2. Nämä olivat ensimmäiset leveäraiteiset moottorivaunut Suomessa. Istumapaikkoja yhdessä vaunussa oli 16.
Raahen rautatie tilasi moottorivaunut vuonna 1925 Stockmannilta joka antoi tilauksen suorittamisen Keski-Suomen Auto Oy:n tehtäväksi. Moottorivaunujen korin valmisti Tampereen Autokoritehdas ja kokoonpanon suoritti Lokomo. Näitä oli tarkoitus ajaa pareittain siten, että vaunujen kääntämiseltä pääteasemalla olisi vältytty, mutta teknisistä syistä tätä ei saatu toimimaan. Sen sijaan moottorivaunut varustettiin samanlaisilla kääntölaitteilla kuin esimerkiksi rata-autot.
VR käytti näitä Raahen radalla heinäkuuhun 1926 asti. Tämän jälkeen ne liikennöivät vielä viikon verran vastavalmistuneella Toijalan satamaradalla kesäkuussa 1927. Moottorivaunut hylättiin vikaherkkyytensä ja epäkäytännöllisyytensä vuoksi marraskuussa 1928 ja purettiin osiksi alkuvuodesta 1929.
Kommentit
| 23.07.2021 19:31 | Aapo Niemelä: | Lyhytpä oli autojen elinkaari. | |
| 23.07.2021 20:02 | Erkki Nuutio: | Ford T- tai TT-alusta. Ylikorkea kori ehkä aiheutti moottorivaunulle nyökkimistaipumusta. Mahtoivatko ikkunalasitkaan korin rynkytysrasitusta sietää. Takapyörät ovat ehkä etupyöriä suuremmat. Sitä ei tosin näe varmuudella, koska väkeä on edessä. Korin ylikorkeus on kaiketi omaksuttu ulkomaisista vastaavista, esimerkiksi : https://colonelstephenssociety.co.uk/rollingstock%20topics/ford%20railmotors.html . Koska näissä Fordeissa oli polkimilla kytkettävä pantakytkin-planeettavaihteisto, tarvitsi kumpikin vaunu kuljettajan polkimia käyttämään, jos olivat yhteenkytkettynä. Polkimella käytettiin myös vaihteiston pantajarrua. Tuskin oli paineilmakompressoria ja paineilmajarruja. (Käyttäjä muokannut 23.07.21 20:05) |
|
| 23.07.2021 21:14 | Raimo Sivonen: | Tätäkään Raahen rautatietä ja tällaisia moottorivaunuja en olisi tiennyt, jos ei tätä sivustoa seuraisi. Liikennöikö tämä viritelmä alunperin pelkästään Raahe - Tuomioja -väliä? | |
| 23.07.2021 21:49 | Ilkka Hovi: | Tein tuosta kirjoitelman ja sitä varten kyselin Fordilta alustan mallia. Heidän mielestä tuolloin käytettiin A-Fordin kuorma-auton alustaa. (Valitettavasti pitää luottaa muistiin, joten vastuu jää lukijalle). Näistä mainittiin niiden olevan samanlaisia kuin Kent & Sussex rautatiellä Englannissa. Kyseessä oli Kent & East Sussex normaaliraiteinen yksityinen rautatie. /kts Erkki Nuution linkki Colonel Stephensin rautateihin yllä. Olisiko Raahe ollut viimeinen paikka leveäraiteisella rataverkolla, jossa junan lähtö ilmoitettiin kellolla. Kellon soitto loppui kun rautatie tuli VR:n omaisuudeksi 1.3.1926. (Käyttäjä muokannut 23.07.21 21:54) |
|
| 24.07.2021 05:26 | Esa J. Rintamäki: | Edelliseen kommenttiin viitaten: 1.9.1917 alkaen ei enää soiteta kelloa junan lähtiessä muualla kuin rataosalla Pietari - Valkeasaari. Cirkulääri 62/2486, annettu 13.7.1917. | |
| 24.07.2021 09:52 | Eljas Pölhö: | Onko se varmistettu tieto, että nämä purettiin varaosiksi alkuvuodesta 1929? Vuoden 1928 lopulla varasto-osasto sai kaksi linja-automallista Ford-rata-autoa. En ole pystynyt varmistamaan kyseisten rata-autojen alkuperää, mutta jokseenkin samanaikainen kahden linja-automallisen Fordin hylkäys yleisestä liikenteestä ja kahden samanlaisen ilmestyminen varasto-osastolle herättää vissin epäilyksen niiden alkuperästä. | |
| 24.07.2021 11:35 | Erkki Nuutio: | Kyllä alusta on Ford T tai TT (TT oli T:n kuorma-autoversio). Paljon nykyaikaisemman Ford A:n valmistus alkoi vasta vuonna 1927. Tampereen Autokoritehtaan perusti kyvykäs teknikko Niilo Lomma. Hän oli hankkinut koripuusepän oppinsa Korpivaara & Hallan koritehtaassa Helsingin Sörnäisissä, jossa esimerkiksi vuonna 1923 valmistui 278 linja-autonkoria. Halvan Ford T:n tähti linja-auton alustana oli jo sammumassa vuonna 1924 kun Korpivaara lopetti Ford-maahantuontinsa ja laajensi tätä kehittyneempien automerkkien maahantuontiaan ja myyntiä. Ilmeisesti Korpivaaran luopuminen Fordista, ja linja-autonkorien teosta kohta sen jälkeen sekä teknikoksi valmistuminen oli syitä miksi Lomma perusti Tampereen Autokoritehtaan vuonna 1924. Raahen moottorivaunujen korien valmistuessa vuonna 1925 toimi tehdas Tampereen Tammelassa olleessa hallissa, jossa oli 5 korinrakennuspaikkaa. Yritys meni konkurssiin laman keskellä vuonna 1932 sen tehtaan toimiessa "hoppakaupan" (Autokauppa ja -tehdas) talon yläkerrassa Sorinkadulla. Kaipio Oy:n ostettua konkurssipesän, jatkoi Lomma tämän koriosaston johtajana. Vuonna 1942 Lomma perusti kuuden linja-autoliikennöitsijän kanssa Ajokki Oy:n, jonka toimitusjohtaja hän oli vuoteen 1968. (Käyttäjä muokannut 24.07.21 11:36) |
|
| 24.07.2021 12:12 | Heikki Jalonen: | Ford A-malli tuli saataville vasta vuonna 1927, kuorma-autona (malli AA) vasta 1928. Konepeiton perusteella, nuo ovat T-kautta. Mutta, varsinainen kysymys onkin: onko perustana T-henkilömalli vaiko TT-kuormavaunu? Perä on noissa korkealla, se puhuisi TT-alustasta, joka oli suoraselkäinen, aivan nykyajan kuorma-autojen tapaan. Mutta, TT:ssä oli todella hidas 1:7,25 RUUVIperä, jolla nopeutta kelailtiin enintään 25 km/h, eteenpäin ajon vaihteilla. Hitauden lisäksi, ruuviperä soveltuu huonosti vapaana hinaamiseen (kitka suuri ja kuluminen epänormaalia). TT:n vaihteisto oli samanlainen kuin T:ssäkin: planeettarakenteinen, kaksi vaihdetta eteen ja yksi taakse. Puolittavia lisälaatikoita oli TT:hen saatavissa jopa Ford-organisaation kautta. Olettaisin, että myös suunnanvaihtolaatikoita olisi voitu kokeilla, ei mitään varmuutta kuitenkaan. Ellei sellaista olisi ollut, eivät Fordin eteenpäinajon nopeudet sovi samoihin kierroslukuihin kuin taaksepäin ajossa. Nopeuden ja tehon säätö olisi siis vaatinut molemmissa päissä eri kierroslukuja moottorista. Laaja kierroslukualue ei ollut T-perheen pääominaisuuksia. Muistetaan vielä T- ja TT-mallin vaihteiston omalaatuinen käyttö: polkimia oli kolme kappaletta. Vasen poljin: pohjassa, 1-vaihde kytketty, väliasennossa vapaa, nostettuna 2-vaihde kytketty. Keskimmäinen poljin: pohjassa, peruutusvaihde kytketty. Oikea poljin: jarruista kuuluu laahaavaa ääntä (ehkä myös hidastuvuutta havaitaan). Käsijarrun ollessa kytkettynä vaihteisto oli aina vapaalla. Jarrut kaikissa T-malleissa oli taka-akselilla, rumpurakennetta. Pysäköintijarru oli vaihteiston yhteydessä. Etujarrut olivat Hoppa-Hessun mielestä täysin tarpeettomia, vauhtihurjien erikoispajojen tekeminä niitä toki sai. Kuten sai melkein mitä vain, kansiventtiilimuunnoksesta Fergusonin traktoriin ja kaikkea siitä väliltä. Juuri T-mallin ympärille kehittyi hillittömän valtava tarjonta jälkivarustuksesta. Eipä siis pidä ihmetellä, että joskus 1920-luvulla ajokortissa mainittiin erikseen, että henkilö SAA KULJETTAA Ford-automobiiliä... Omia johtopäätöksiäni: Ensiksi, vaunu oli rakennettu T-mallin (henkilövaunu) pohjalle, tavallinen lautaspyöräperä, vapaana hinaaminen sallittua. Nopeuskin suurempi, noilla kiskopyörillä ehkä jopa 50 km/h (teoriassa...). Toisekseen: vaunuja oli TARKOITUS ajaa perät-vastakkain siten, että vain etupään moottori veti, toisen ollessa vapaalla (=vasen poljin puoliväliin lukittuna, siis vaihteisto vapaalla) ehkäpä myös moottori sammutettuna. Jos moottori olisi tehnyt työtä, jäähdytysvaikeudet olisivat varmasti olleet jatkuvia. Hopassa ei ollut vesipumppua vaan termosifoni-systeemi, syylärissä moottoriin päin vetävä tuuletin. Tehon puute lienee ilmeinen ongelma, ehkä myös kitkapaino ainoalla vetävällä akselilla vaikka Raahen seutu melko tasaista onkin. |
|
| 24.07.2021 17:37 | Panu Breilin: | Raahen rautatien moottorivaunuliikenne (kuten muukin liikenne) oli tosiaan vain välillä Raahe-Tuomioja. Ei siis ajettu valtion rataverkolla. | |
| 24.07.2021 17:44 | Panu Breilin: | Leveät kiskot -kirjan mukaan Rautatiehallitus päätti näiden vaunujen hylkäämisestä ja kirjanpidosta poistamisesta sekä myymisestä rautateille edullisimmalla tavalla 8.11.1928. Saman kirjan mukaan nämä siirrettiin helmikuussa 1929 Tampereen varikolle, missä niistä irrotettiin VR:n omaan käyttöön koneet ja pyörät. Eräs K. Viitanen osti molempien moottorivaunujen runkokehykset. Konttoripäällikkö Auramo osti toisen vaunun korin penkkeineen ja toisen korin taas osti ratainsinööri Smedberg. | |
| 24.07.2021 19:33 | Eljas Pölhö: | Minä *oletan* , että alusta on Fordin TT-mallia. VR:n liikennetarkasraja J.A. Nummi oli mukana vaunujen vastaanottotarkastuksessa ja koeajoilla ennen niiden luovuttamista Raahen Rautatielle. Vaunujen nopeudesta hän totesi, etteivät ne ainakaan koeajotilaisuudessa voineet kehittää suurempaa nopeutta kuin noin 30 km/h. Alustasta hän mainitsee ainoastaan, että ne on tehty "tavara-auton alustaan". | |
| 24.08.2021 19:59 | Ilkka Hovi: | Selvästi voimme päätyä TT-Fordin aluskehykseen. Lisää voi myös lukea Resiina 43 lehdestä (2/78). |