22.04.1972 / Tammisaaren satama, Tammisaari
22.04.1972 DEMAGin (Deutsche Maschinenbau-Aktiengesellschaft) Saksan Duisburgissa rakentama nosturi Tammisaaren satamassa keväällä 1972. Nostokyky oli 5000 kg. Nosturin alla oli kaksi raidetta ja vieressä yksi. Raiteiden suuntaisesti nosturi näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/44831?u=701&paik=Tammisaari.
Kommentit
| 09.02.2021 14:02 | Eljas Pölhö: | Finnish Ports-käsikirjassa, vuoden 1932 painoksessa, Tammisaaressa oli 5 tonnin nosturi, joka liikkui 50 metrin pituisella radalla. Liekö tämä sama vai uudempi saman nostokyvyn omaava? VR:n raiteiden pituudet olivat silloin (laiturin reunasta lukien) 110 m, 116 m ja 100 m. | |
| 09.02.2021 14:29 | Hannu Peltola: | Tämän kuvan nosturi on varmasti vanha, hyvin voisi olla sama kuin vuoden 1932 kirjassa! Aikamoista on ollut kehitys mm. ajoneuvonostureissa, katsoin rinnalla nykyisin vuokrattavia ajoneuvonostureita ja pienimmänkin nostokyky on 70 tonnia. (Käyttäjä muokannut 09.02.21 14:30) |
|
| 09.02.2021 19:45 | Heikki Jalonen: | Hieno kuva, hieno kraana. Tässä oli "hieman" penkomista, tämän historiassa. Mutta, löytyipä muutama viite. 1) Västra Nyland-lehti kirjoitti 29.7.1926 nosturin osien saapuneen edellisellä viikolla junalla Hangosta. Vaunukuormien purku oli saatu suoritetuksi lehden ilmestymiseen mennessä ja kokoonpanontyö alkavaksi seuraavalla viikolla. Mainitaan myös, että nosturi oli tarkoitettu ennen kaikkea hiilikuormien purkuun. 2) Västra Nyland-lehti kirjoitti 2.10.1926: "Portalkranen avsynad. Den av firman Demag i Duisburg i Tyskland för vår hamn uppförda portalkranen avprovades i går officiellt. Vid avprovningen närvar såsom expert för mottagaren, Ekenäs stads, räkning stadsingeniör Ström från Hangö. Lyftkranen, vars garanterade lyftförmåga är 5,000 kg., underkastades en överbelastning av 25 procent över den garanterade bärförmågan ocb funktionerade därvid oklanderligt." Siten, voidaan katsoa että tuo kuvan nosturi oli tarkastettu ja valmis käyttöön 1.10.1926 lähtien. Nosturin purkamista koskevaa uutista ei haaviin osunut, lienee tapahtunut ennen vuotta 1980? Nosturin nostokyky on moniriippuvainen seikka. Yksi osatekijä on nosturin käyttöluokka. Satamanosturi on "jatkuvaan" käyttöön suunniteltu, siis nostamaan suurimman nostokykynsä mukaisen taakan erittäin suurella kuormituskertojen toistoluvulla (kertaluku >1M). Kone siis kestää nimellistaakkansa nostamisen vähintään 1000000 kertaa. Varsinkin kahmarikäytössä, työtaakka on aina hyvin lähellä maksimitaakkaa, sen varmistaa kahmarin mitoitus. Ja jollei kuski saa kahmaria täyteen, niin vaihdetaan sellainen joka osaa... Ajoneuvonosturille kertaluku on pienempi (0,1M...0,2M). Yksinkertaistaen, jos 70 max-tonnin mehumaijalla nostetaan 70 tonnin taakka 100000 kertaa, kone on finaalissa ja romuksi valmis. Korjattavissa vain kantavat pääkomponentit uusimalla. Jos taakka on pienempi, elinkaari jatkuu vastaavasti. Nykykoneissa asiaa voidaan jopa antureilla monitoroida, siis kerätä elinkaaren aikaista kumulatiivista dataa. Mahdollistaa jopa mittarin: F (kaikki kilot jäljellä) ..... E (romuksi). Kunnonseurantajärjestelmissä sellaisia onkin. Nykynormi nostureiden mitoitukselle on SFS-EN 13001. Tuon Demagin laskenta on tehty paljon vanhemmilla saksalaisilla kaavoilla, mutta periaate oli silloinkin samankaltainen. Laskenta oli toki karkeampaa ja varmuuskertoimet suurempia, laskutikuilla ja taulukoilla mentiin. Ilman elementtimenetelmiä ja muita nykyajan keinoja. Mutta, ihan lujaa ja hyvää tuotetta syntyi kun asia osattiin. Kuten Saksassa enimmäkseen asia oli, ei tuokaan nosturi ollut Demagilta mikään ensimmäinen proto. Demag toimii edelleen nosturialalla, kyljessä tosin saattaa lukea Konecranes, joka osti firman (TEREX Demag) vuonna 2017. (Käyttäjä muokannut 09.02.21 20:03) |
|
| 09.02.2021 21:04 | Erkki Nuutio: | Kehiteltäessä Valmet 832-metsäkonetta tippui joistain tämän pitkäpuomisisista hydraulisista kuormausnostureista puomi alas hitsien petettyä. Perustuen tämän vuoksi tekemiimme mittauksiin nopealla mittauslaitteistollamme, arvioimme osaselitykseksi puomin noston vaihtuneen varoventtiilin. Pysäytettäessä puomin lasku kuormatessa nopeasti (yleensä tehdään juuri näin), on varoventtiilillä oma hitautensa. Tästä aiheutuu paineisku ja vastaava rasitusisku (väsytyskerta) puomiin. Vasta sen jälkeen ja sen seurauksena varoventtiili aukeaa, siis vasta huomattavasti nimellistä (staattista) avautumispainettaan suuremmalla paineella - ja sulkeutuu uudelleen purkautuvan paineen alentuessa (staattiseen) avautumispaineeseen Teollisuudessa tapahtuu niin että ostaja hakee komponenteille kaiken aikaa halvempia toimittajia. Aina tämä ei kysy lupaa suunnittelusta, kun luulee muuttuneen komponentin suoritusarvojen olevan aiempaa vastaavat. Joskus tulee sitten yllätys, josta voi aiheutua suuri vahinko. Nosturimitoituksissa pitäisi pitäisi painiskuista aiheutuva ylikuormittuminen olla otettu huomioon, vieläpä riittävästi. Puomit eivät kuitenkaan voineet romahtaa yksistään muuttuneen varoventtilin vuoksi. Kyllä myös kuormausnosturin hitsien on täytynyt olla ei-läpihitsautuneita, siis virheellisiä. Kyllä sysäyskuormituksia mekaanisissakin nostureissa esiintyy. |
|
| 09.02.2021 21:10 | John Lindroth: | Alihankkijan toimitaessaan sekundaa voi koko emoyhtiön maine kärsiä!Tästä syystä pienoisrautatievalmistaja Märklin veti pois tuotantonsa Kiinassa!Syynä alivertainen sinkkiseos!Zinkpestin ilmaantuminen. (Käyttäjä muokannut 09.02.21 21:13) |
|
| 09.02.2021 22:00 | Heikki Jalonen: | Erkki puhuu asiaa. Nimenomaan sysäyskuormat ovat nosturille kuluttavia. Todellakin, väärin toimivassa hydraulisessa (mekaaninen ei-propo+shokkiventiili+paineakku) nostimessa tulee pahimmassa tapauksessa kolme...viisi sysäystä per yksi varsinainen työkuormituskerta, siis laskennallinen kuormakertojen määrä saavutetaan moninverroin odotettua nopeammin. Sähkökäyttöisessä nostimessa samantyyppinen tilanne saattaa tulla eteen, jos sähkömagneettiset kuormajarrut on mitoitettu väärin (liian nopeasti nouseva jarrumomentti) tai niissä on muu syy, joka aiheuttaa nykäyksellisen kytkeytymisen (säätövirhe tai väärä kitkamateriaali). Oikein toimiessaan sähkömekaaninen jarru ei aiheuta merkittävää nykäisyä. Ja tietysti nykykoneissa, liikkeet hallitaan invertterillä. jolloin mekaaninen jarru toimii vain pito- ja varalaitteena. Nykäysten vaimennus perustuu puhtaasti ohjelmallisten ramppien koodin laatuun. Hitsauksethan eivät ole tuon kuvan nosturin puomiston ongelma. Eikä minkään muunkaan osan. Hyvää niitattua rakennetta kun on. Hieman pitää muuten tarkentaa tuota Konecranes-asiaa: KC osti Demagin teollisuusnosturit-toiminnot vuonna 2017 (yleiskuva: sähkökäyttö). Demag-ajoneuvonosturit-liiketoiminnan (yleiskuva: dieselkäyttö) Terex möi japanilaiselle Tadanolle vuonna 2019. |
|
| 10.02.2021 08:43 | Tommi K Hakala: | Erkki muistelee varmasti pitkäpuomisten Fiskarsin L50 FT105 mallien ongelmia. Jotka juontivat varmasti siitä, että nosturivalmistaja oli ko. nosturin alunperin suunnitellut vain 6,5 metrin ulottumalle. Ja kun tuolloin metsäyhtiöt alkoivat yht äkkiä vaatia kevyitä ja väh 10 metrin ulottuman nostureita, perusnostureiden rakenteet ei vaan enää riittäneet. Malli muuttui pian F60 versioksi, joka oli jo suunniteltu alkujaan tuolle ulottumallekin. | |
| 10.02.2021 09:14 | Erkki Nuutio: | Kyllä kyseinen nosturi oli kyseessä. Epäedullinen puominlaskulinjan varoventtiili nopeutti tapahtumia. Onneksi olimme vähän aikaisemmin hankkineet nopeat mittausinstrumentit ja osasimme niitä käyttää. Itse mittaus oli yksinkertaista linjaan lisätyn mittauspaineanturin avulla. |
|
| 10.02.2021 14:11 | Tommi K Hakala: | Jep, kyseiset varoventtiilit lähtivät koneista heti metsään tulessa, eivät mahdollistaneet riittävän nopeaa laskunopeutta - etenkin pakkasilla täysin kamala käyttää nosturia, kun kesken taakan laskua pinoon nosturi toppas kuin seinään. |