??.??.???? / Matka-, ja paikkalippuja

??.??.???? Keltainen iso lippu vasemmalla on äkkiseltään penkoen vanhin digitaalinen tuloste, joka sattui käteen. Helsingissä on pahvilipun liite tehty vuonna 1971. Pienemmillä asemilla on luotettu käsipeliin, Keuruun pahvilippu on leimattu 1977. Vihreä "kuitti" on 50-luvulta, ennen rahan uudistusta. Puhuttiin "mummonmarkoista" silloinkin. Voimakkaaman värinen pahvilippu on kai myös tuloste?

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Matka-, ja paikkalippuja
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 05.10.2016 20:35
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkalippu

Kommentit

05.10.2016 22:40 Mikko Nyman: Sikäli mielenkiintoinen kuva lippuhintoineen, että vuoden 1974 markka on kutakuinkin pariteetissa vuoden 2016 euron kanssa.
06.10.2016 08:41 Teppo Niemi: Muistaakseni 1970-luvun alussa oli koekäytössä noin vuoden ajan lippuautomaatti asemahallissa. Siitä tuli ostettua useita lastenlippuja eri rantaradan asemille, joistakin käytin osan matkasta jotkut ostin ihan kokoelmaan. Mutta missäköhän nuo liput ovat nykyään.....

Kiva muisto siltä ajalta.
11.10.2016 08:10 Pauli Ruonala: Keltainen iso lippu vasemmalla on myyty automaattisella paikanvarausjärjestelmällä, joka tuli käyttöön 12.2.1975 ja ensimmäinen juna johon sillä myytiin paikkoja lähti 12.3. Järjestelmään kuului 14 liikennepaikkaa ja alussa sillä myytiin paikkalippuja vain EP-juniin. Laitteiston toimitti Nokia, siihen kuului 24 päätettä mallia NOP-30 PVP. Päätteet olivat modeemien ja VR:n puhelinverkon kautta yhteydessä Helsingissä olevaan keskuskoneeseen. Tekniikka oli hyvin yksinkertaista nykyiseen verrattuna, mutta aikanaan tämä oli edistyksellistä tekniikkaa, jota esiteltiin UIC:n kokouksessa Wienissä kesäkuussa 1975. Vastaavia järjestelmiä oli käytössä maailmalla, mutta tämä oli ensimmäinen sekaverkko, jossa oli useita eri johtotyyppejä ja eri nopeuksia. NOP-30-päätteet tulivat tutuksi kun opiskelin Kotkan tekussa 70-luvulla. Niissä esiintyi mekaanisia jumitilanteita ja jos kuoresta otti staattisen sähkön kipinän pääte kirjoitti itsekseen paperille. Siellä kerrottiin sisäpiirin tietona että päätteet oli saaneet nimensä NOP-käskystä, joka kuuluu jokaisen tietokoneen konekieleen. Se on käsky joka ei tee mitään. Paperina käytettiin VR:ltä saadun käytetyn ketjulomakkeen kääntöpuolta, toiselle puolelle oli tulostettu Dr13 veturikiertotilastoja ym. VR:n järjestelmää en koskaan nähnyt lähempää, mutta vastaavat järjestelmät tuli 80-luvulla tutuksi työelämässä. Ne työllisti huoltomiehiä paljon, tyypillisiä ongelmia olivat erilaiset jumitilanteet ja ukkosvauriot. Nykyinen tekniikka on monimutkaista mutta paljon luotettavampaa.
11.10.2016 14:21 Rainer Silfverberg: Eikö VR:n ensimmäisen ATK-pohjaisen paikanvarausjärjestelmän nimi ollut "RAP"? Vai oliko se vasta seuraavan sukupolven järjestelmän nimi ?
12.10.2016 07:39 Pauli Ruonala: Keltainen lippu on myyty RAP-järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa, joka tuli käyttöön 12.2.1975, kuten edellä mainittiin. Toinen vaihe otettiin käyttöön 17.8.1977 ja silloin järjestelmällä myytiin kaikki paikkaliput. Kolmas vaihe tuli 1.1.1979 ja silloin järjestelmä möi sekä junaliput että paikkaliput.
NOP-päätteet olivat käytössä noin 10 vuotta.
23.01.2018 18:10 Esa J. Rintamäki: Opiskelinpa minäkin Kotkan tekussa 1980-luvun alussa. Silloin tietokoneista opetettiin vain ja ainoastaan BASIC-ohjelmointia. Eipä tuolla taidolla sitten tehnyt työelämässä yhtään mitään...

Vilppulassa aikoinaan kuitattiin matkustajajunien paikanvaraus siten että matkustaja soitti Vilppulan asemalle (puh. no 44109) ja esitti toivomuksensa. Junasuorittaja sitten telefoneerasi Tampereelle, missä oli tuohon aikaan lähin RAP-pääte. Puhelun kestäessä js kirjasi tiedot lomakkeelle, ja kuittasi sanoman lopuksi sanomalla "Gunnari veeälpee".
23.01.2018 21:41 Erkki Nuutio: Aikanaan opetettiin mm. teknisten ja muiden laskelmien ohjelmointia GW-Basicia käyttäen mm. siksi, että se oli loogisen helppo kieli, riitti moneen tarpeeseen ja sisältyi mikrojen MS-Dos -käyttöjärjestelmään. Se oli lisäksi niin kompakti, että se ja sillä tehdyt laskelmat mahtuivat tavalliselle levykkeelle. Basic on tulkitseva kieli (ei siis kääntävä), mutta se hidasti vain laskettaessa valtavia tehtäviä. Oikeastaan ainoa puute koski grafiikkatoimintoja. Sekin oli paremminkin MS-Dosin syytä.

Kun Windows tuli käyttöjärjestelmäksi, Basic tippui pois ja tilalle tuli lähinnä taulukkolaskenta Excel. Taulukkotöiden lisäksi Excel on kätevä monen muuttujan optimoinneissa, jos sitä tekee kokeilemalla, sillä yhden muuttujan arvon muuttaminen päivittää kaikki laskut automaattisesti. Excel on kuitenkin koodattu kelvottomasti ja vielä puutteellisemmin dokumentoitu. Lisäksi sen grafiikkaohjelmoitavuus on kehno. Näihin asioihin törmää kohtalokkaasti joka kerta kun yrittää tehdä vähän vaativampaa. Sen koin karvaasti tehdessäni esimerkiksi koneenelimien (kuten hammaspyörävälitykset) geometria- ja lujuuslaskentaohjelmia koneinsinöörioppilaille kyseisiä kursseja varten.
Siksi olen palannut osin takaisin Basiciin, nykyään ilmaiseen Just Basiciin : http://justbasic.com/learnmore.html .
Suosittelen, jos tarpeenne ovat yllä kuvatun kaltaiset.

Sydäntäni särkee kun tiedän, että nykyään esimerkiksi useimmat insinöörit eivät ymmärrä juurikaan käyttämiään mitoitusohjelmia, vaan ovat täysin erilaisten kalliiden Black Boxien-ohjelmapakettien armoilla.
Koneinsinööri ei ehkä ole koskaan nähnyt/tehnyt esimerkiksi vierintälaakeroinnin (helppo esimerkki) tai kriittisen ruuviliitoksen (vähän vaikeampi esimerkki) laskentaa tai muuta mitoitusstandardinsa mukaisesti tehtävää laskentaa.
En tarkoita välttämättä käsinlaskuja, vaan mitoitusta ohjelmilla, joiden laskuyhtälöt ovat tiedossa ja ainakin likimain ymmärretyt.
Eli se siitä Basicista, josta sentään tiesi mitä se teki, kun sen koodasi tekemään jotakin.
23.01.2018 22:58 Esa J. Rintamäki: Jatkoksi sopisi lievää urbaanilegendaa: jostain luin kuinka sähköinsinööri-AMK EI OSANNUT laskea avojohtimen riippumaa! Omissa hommissani tuli Windows 3.1 ja EXCEL 3 tutuiksi. Niiden ominaisuudet tuolloin olivat riittävät. CAD-ohjelmista käytin kotimaista VERTEX:iä aluksi Hewlett-Packardin työasemalla.. Se se oli näppärä keksintö, piirtäminen sujui tarvittaessa vikkelästi. Ei voi kuin kehua! Muihin CAD:eihin en päässyt käsiksi, vaikkakin Auto-CAD:ia kehuttiin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!