??.??.1966 / Tampere asema
??.??.1966 Näkymä Kalevankadun sillalta vyörytyslaitokselle päin. Ajattelin laittaa tämän, koska veturista ei vielä näytä olevan kuvaa.
Kommentit
| 04.04.2016 20:29 | Reino Kalliomäki: | Erkki muistelee Paikkuja käytetyn Tampereella ainoastaan vuoden verran. Ei niinkään vaihtotyössä, vaan Oriveden paikallisjunissa. Niitä ei käännetty, mutta pitikö ottaa vettä? Matka on 42 km. | |
| 04.04.2016 20:46 | Teemu Saukkonen: | Kuva on kuin pienoisrautatiestä. Onneksi filmiaikanakin on kuvattu ahkerasti. | |
| 04.04.2016 21:14 | Tommi K Hakala: | Hei, kivikukko näkyy ! | |
| 05.04.2016 10:22 | Petri Nummijoki: | Tampereen ja Haapamäen välillä ainoat vesiasemat olivat Orivedellä ja Lylyssä (lisäksi Mäntässä oli myös), joten kyllä Pr1:n täytyi selviytyä Tampereelta Orivedelle ilman välillä tapahtuvaa vedenottoa. Lylyn entisen junanlähettäjän kertoman mukaan muuten Hv-höyryveturilla (ilmeisesti Hv1 tai Hv2) selviydyttiin joskus Seinäjoelta Lylyyn saakka (160 km) ilman vesitystä. Tarkoitus oli ottaa vettä Haapamäeltä mutta se meni yllättäen vedonottokieltoon. Tämä oli tosin ollut lämmittäjän mukaan jo niin tipalla, että veturimiehet olivat vielä Lylyn tulo-opastimellakin epäuskoisia, selviytyykö veturi viskurille asti. |
|
| 05.04.2016 12:19 | Jouni Hytönen: | Kuinkahan Seinäjoki-Vaasa-rata, onko pääsääntöisesti ajettu yhdellä latauksella päästä päähän 74 km vai onko Tervajoella otettu vettä? Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olleet vanhat sukulaiset usein vitsailivat konduktöörin huudelleen vaunuissa: Tervajoki, verenottopaikka! :) | |
| 05.04.2016 12:57 | Kari Haapakangas: | Eipä ole tullut tarkemmin ajateltuakaan miten vedenahneita nämä höyryveturit oikein ovat. Nyt myös ymmärrän miksi piskuiset raahelaiset täytyi Lapinreissullaan vesittää Soramäessä (Lappi 698+, Soramäki 712+, Raahe 727). | |
| 05.04.2016 13:32 | Petri Nummijoki: | Vaasan radan henkilöjunat olivat kai lähinnä Hv-vetoisia tai höyryn viimeisinä aikoina jopa Tr1 ja Hr1, joten näillä ei voinut olla ongelmia Seinäjoki-Vaasa välin ajamisessa yhdellä tankkauksella. Sitten jos samalla veturilla on ajettu Haapamäki-Vaasa tai Tampere-Vaasa, on Tervajoella voitu vettä ottaakin, jos ei ole vesitetty Seinäjoella. Kevytsarjan vetureiden vetämät tavarajunat ovat oma lukunsa. Ainakin kuulopuheiden mukaan jopa Tk3 tarvitsi vettä 60 km:n välein, jos vedettiin kunnon junaa ja veturista piti repiä kaikki irti. | |
| 05.04.2016 15:49 | Heikki Jalonen: | Heh. Siellä taaempana näkyy mielenkiintoista kalustoa: pieni Demag-mobiilinosturi, ilmeisesti Mercedes-autoalustalla; alavaunusta operoitava, ehkä 5-tonninen, V70-sarjaa? Ja ilmeinen vaunukompressori ja perässä vedettävä höyrynkehitin (se pienempi kärry). Joka voisi olla Ruotsissa tehty Tie-Bini, valtion vakiomallia. Värit hohtavat kuin olisivat keltaisia. Kenenkähän kalustoa nämä olivat? VR:n omaa? Vaiko jonkun muun valtion laitoksen, lue TVH? Vaiko jonkun urakoitsijan? Kuvan ottoaikaan (1966) ykkösvaihtoehto tuntuisi jotenkin luontevammalta. (Käyttäjä muokannut 05.04.16 15:50) |
|
| 05.04.2016 20:02 | Panu Breilin: | Vaasan radalla pyrittiin ensisijaisesti ottamaan vettä Vaasan sijasta Tervajoella, koska Tervajoella veden laatu oli olennaisesti parempi. Vaasassa vesi jouduttiin paremman puutteessa pumppaamaan sameasta puistolammesta Vöyrinkaupungin pohjoispuolella, kun taas Tervajoella vesi tuli joesta. | |
| 05.04.2016 21:44 | Petri Nummijoki: | Jos noin oli asia niin sitten Tervajoki on voinut olla yleinen vesityspaikka myös Hv1-vetureille. Hv3-, Hr1- ja Tr1-vetureille ei välttämättä, koska näillä ei pitäisi olla ongelmia ajaa edestakainenkin matka Seinäjoelta Vaasaan yhdellä vesityksellä. | |
| 05.04.2016 22:23 | Petri Nummijoki: | No jaa. Tässä kyllä vesitetään Tr1:tä Vaasassa, joten ei ajettu yhdellä latauksella Seinäjoki-Vaasa-rataa edestakaisin: http://www.vaunut.org/kuva/55250 | |
| 05.04.2016 22:24 | Jorma Rauhala: | Tuossa edellä kun Mänttäkin mainittiin, niin vesiposti on ollut vain GAS:n veturitalleilla. Varmasti VR:n koneiden juottoa ei ole kielletty, mutta käynti siellä on varmasti ollut perin harvinaista, kun pöydän lyhyyskin on ollut esteenä monelle sarjalle sinne pääsyyn. Toisaalta Vilppulan satama-asemalla on ollut vesitorni, mutta Waasanradan läpikulkujunille siitä ei ole ollut iloa. |
|
| 05.04.2016 22:40 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1963 aikataulukirja ilmoittaa, että Mänttä olisi vesiasema eikä mainitse viskurin olevan yksityinen, vaikka tämmöisiä poikkeuksia muilla liikennepaikoilla mainitaan. Vuoden 1969 aikataulukirja ei ilmoita Mänttää enää vesiasemaksi mutta Orivesi ja Lyly ovat edelleen. |