18.11.2015 / Tampere asema
18.11.2015 Variaatio (vrt. http://vaunut.org/kuva/106248 ). - Koekäytön jälkeen käyttöönotettu versio (17.12.2015): http://vaunut.org/kuva/107186
Kommentit
| 19.11.2015 20:41 | Ari Palin: | Porilta ja Keuruulta puuttuvat ruotsinkieliset nimet. | |
| 19.11.2015 22:03 | Jorma Rauhala: | Ei Keuruulla ole ruotsiksi virallista nimeä. | |
| 19.11.2015 22:46 | Vesa Höijer: | Se on Keuru ruotsiksi. | |
| 20.11.2015 08:34 | Teppo Niemi: | Mutta Rautateiden verkkoselostuksen 2016 http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23984/lv_2014-03_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf/42b81e86-3c59-4074-a8d6-81a8346cb845 (joka siis kuvaa tilannetta aikataulukaudella 2016 alkaen 13.12.2015) mukaan Keuruun liikennepaikalla ei ole rinnakkaisnimeä (eli virallisesti toista nimeä). | |
| 20.11.2015 08:37 | Jorma Rauhala: | Keuruu on "Keuruu" kaikilla maailman kielillä. Ks. edellämainittu linkki, sivu 72. | |
| 20.11.2015 13:15 | Tuukka Ryyppö: | Kaikissa maailman kielissä ei ole tukea diftongeille eikä pitkille vokaaleille. Eikä kai myöskään u-äänteelle. On ihan mahdollista, että /k/ löytyy kaikista maailman kielistä, r:stä tiedämme että ei löydy, se kun tunnetusti puuttuu esim. ranskasta, hollannista ja saksasta. Suurimmassa osassa kieliä pyritään siihen, että paikannimet ovat pääsääntöisesti samoja kuin paikan oman asujaimiston käyttämät, mutta monissa kielissä (liettua ja japani nyt esimerkiksi) tehdään oman kielen fonologiaan soveltuva approksimaatio paikan oman asujaimiston käyttämästä nimestä. Olen liian kehnon internetin päässä tutkiakseni liettuankielistä google mapsia, mutta sieltä luulisin löytyvän Keuruun kohdalta joko sana Keurus tai Keuru. Hiuvinke ja Jiuvaskiule sieltä nyt ainakin löytyy. Tai jotain samankaltaista, tarkkaa käytettyä muotoa en kummastakan muista. Joka tapauksessa, kun maailmassa on seitsemisentuhatta kieltä, voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä, että Keuruu olisi kaikilla maailman kielillä Keuruu. | |
| 20.11.2015 13:21 | Tuukka Ryyppö: | Ai niin, kiinan kielen paikannimikäytännön takia Keuruu ei voi olla kaikilla maailman kielillä Keuruu. Kiinasta kun puuttuu pitkien ja lyhyiden vokaalien oppositio. Eli ei tarvitse sanoa "epätodennäköistä että on", vaan voi sanoa "ei ole". | |
| 20.11.2015 13:24 | Tuukka Ryyppö: | Tässä vielä löyhästi aiheeseen liittyvä monille ehkä mielenkiintoisehko linkki: https://lt.wikipedia.org/wiki/Espas . -as -päätteisten sanojen genetiivimuodon pääte on -o ja genetiivimuotoa käytetään liettuassa tosi paljon. | |
| 20.11.2015 13:34 | Rainer Silfverberg: | Keuruun kohdalla ei liene enää tarpeellista kirjoittaa nimeä ruotsiksi tällä infotaululla, mutta Porin kohdalla pitäisi kyllä skarpata. Seinäjoki on siinä ja siinä;) Tuo on mielenkiintoisaa että Liettuan kielellä suomalaiset paikannimet olisivat eri kuin suomeksi, mutta voiko olla syynä että Hyvinkään ja Jyväskylän kohdalla on traslitteroitu venäjänkielisiä nimiä, että alkuperäinen kartta-aineisto on neukkuajoilta? |
|
| 20.11.2015 14:18 | Mikko Herpman: | Mikä olikaan Seinäjoki toisella kotimaisella, oliko Östermyra? Muistelen ruotsinkielisten sukulaisten kirjoittaneen Keuruun postikortteihin aina Keuru. | |
| 20.11.2015 15:17 | Jorma Rauhala: | Jos saivartelemaan lähdetään, niin onhan Helsinkikin portugaliksi "Helsínquia". Mitähän Keuruu sitten olisi...? | |
| 20.11.2015 15:52 | Tuukka Ryyppö: | Rainer: Liettussa on käytäntö, että kaikki translitteroidaan. Esim. USA:n edellinen presidentti oli Džordžas Bušas. Koska miehen nimen on liettuassa pakko loppua -as, -is tai -us, noihin nimiin päätyy tuo pääte -as. Samaten mun nimi on Liettuassa Tūkas Riupe (tai Riupas, mutta koska sukunimet eivät aina seuraa kantajansa sukupuolta, Riupe on nähdäkseni ihan ok). Ja Latviassa olisin kai vastaavasti Tūks Rīpe. Ja nykyään USA:ssa hallitsee Barakas Obamas (vaiko Barakas Obama? Pitäisi kai tarkistaa.) | |
| 20.11.2015 18:03 | Rainer Silfverberg: | No niinhän se taitaa olla. Muistan kun joskus 20 vuotta sitten varasin hotellihuoneen Riiasta faksilla niin paluufaksissa mun nimi oli väännetty muotoon "Rainis Silfverbergis" . Baltian lisäksi Unkari on kanssa kuuluisa siitä että ulkomaankieliset nimet väännetään unkarinkielisiksi. | |
| 21.11.2015 19:56 | Joni Lahti: | Tuukka, olikohan meillä päämiehenä liettualaisten mielestä Urhos Kekkonens tai Kekkonenis? Kyllähän venäjäksikin translitteroidaan rankalla kädellä vieraita nimiä. Huikeita kirjoituasuja esiintyy lehdissä. | |
| 22.11.2015 08:37 | Tuukka Ryyppö: | Joni: Liettuan maskuliinipäätteet ovat -as, -is ja -us. "Urhos" ei siis ole mahdollinen, Urhas sen sijaan on. Ja ehkä ennemminkin Kekkonenas kuin Kekkonenis. Päätin katsoa, mitä haku tuottaa ja hakusanalla suomijos prezidentas 1956 1982 löytyi seuraavia muotoja: Urho Kekkonenas, Urhas Kekkonenas, Urho Kekkonen. Tavallaan tosi sääli, etteivät antaneet liettuankieliseksi nimeksi Urhis, mutta o-päätteiset vierassanat on mielellään -as. "Suomen edesmennyt kuningaspresidentti Urhis Kekkonenäs." Latviassa maskuliinipäätteet ovat -s, -is ja -us. Latviassa o-päätteiset jätetään yleensä kokonaan taivuttamatta. Eli: "Tämä on Urho. Näen Urho kävelemässä kadulla. Kansa rakastaa Urho. Urho tuntuu, että tällainen taivutusmuodottomuus on epäkäytännöllistä, mutta mitäpä o-päätteinen sellaista Latviassa tekisi, mitä radio tai metro ei?" (viitsisikö moderaatio vähän siirrellä tätä keskustelua johonkin soveltuvaan keskustelualueen kolkkaan? :)) (Käyttäjä muokannut 22.11.15 08:57) |
|
| 22.11.2015 14:49 | Joni Lahti: | Kiitos Tuukka, enpä ole tiennyt näitä sääntöjä. Japanin kielessä syntyy todella mielenkiintoisia translitterointeja. Esimerkiksi nimi Ranska, France kirjoitetaan kiinalaisperäisillä kanji -merkeillä näin: 夫藍寿 ja se ääntyy näin: fu-ra-n-su. Merkkien tarkoitukset ovat: aviomies – indigo – pitkäikäisyys. Toisaalta tavuilla fu, ran ja su on muitakin merkityksiä, joilla on omat merkkinsä. Katakana -tavumerkein (joilla kirjoitetaan yleensä mm. vierasperäiset nimet) nimi kirjoitetaan näin: フランス ja hiraganalla vastaavasti näin: ふらんす. Mutta, jos nimi kirjoitettaisi vain kana -merkein, voisi syntyä väärinkäsityksiä. Aika monimutkaista. |
|
| 23.11.2015 15:26 | Tuukka Ryyppö: | Miten japanilaiset saa kolmella tavulla aikaan nelitavuisen sanan? Mulle ei Kiinan läpi tarpoessa tullut vastaan merkkiä, joka olisi lausuttu kahdella erillisellä tavulla. Vai onko japanilaisilla sen lisäksi, että niillä on neljät aakkoset, vieläpä tapa käyttää kiinalaisia aakkosia, joka on monimutkaisempi kuin kiinalaisten oma tapa? Kaivoin muuten sanakirjani kaapista ja sen mukaan Ranska on kiinaksi Fǎguó, eli Lakien maa (tai ehkä laki-ihmisten maa olisi parempi kiännös?) Ei kovin osuvaa. | |
| 24.11.2015 21:35 | Joni Lahti: | On se osittain monimukaisempaa Japanissa kuin Kiinassa. Japanissa kun kiinalaisia merkkejä voidaan lukea kahdella tavalla eli joko kiinalaisittain (on-yomi, on-luku) tai natiivilla japanilaisella tavalla (kun-yomi, kun-luku). Lähes kaikilla kanjeilla on kaksi lukutapaa. Esimerkiksi vuoren merkki 山 luetaan on-yomilla san ja kun-yomilla yama. Tämä tekee asian monimutkaiseksi ja lisää vierasmaalaisen päänsärkyä. Lisäys: Suomi kirjoitetaan Kiinassa merkein 芬兰 ja se ääntyy fen lan. Merkkien merkitys lienee tuoksuva ja orkidea. Eipä ole tämäkään kovin osuva Suomen kohdalla. (Käyttäjä muokannut 24.11.15 21:47) |
|
| 23.09.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki: | Lisäksi vitsinpärähdys: Keuruu on saksaksi Koiruu... heko heko! |