Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
10.10.2023 11:29 | Jouni Hytönen | ||
Tämän kuvasarjan myötä oppi kyllä 10 minuutissa valtavasti siihen nähden, että aikaisemmat tiedot olivat otsikkotasolla - jossain on ollut Virkkala-Ojamo-rata, mutta minulla ei ollut siitä yhtään enempää hajua. Nyt on, kiitokset! | ||||
10.10.2023 11:22 | Jouni Hytönen | |||
Olisikohan kuva tästä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6678110.143650554&e=333726.0490101635&title=Kuvauspaikka&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
10.10.2023 11:16 | Jouni Hytönen | ||
Tämän radan linjauksesta ei olekaan oikein mitään hajua. Ilmeisesti Virkkalan pää on jäänyt asutuksen alle? Ojamon louhos löytyy kyllä kartalta, mutta onko vanha ratalinja esimerkiksi tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6679707.674303755&e=334303.2440078763&title=Virkkala-Ojamo-ratalinja?&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
05.10.2023 09:44 | Jouni Hytönen | |||
Joskus tämä paikka tuntui hassulta: pääliikennesuunta ja sähköistys poikkeavalle. Nyt maailma onkin sitten muuttunut siihen asentoon, että pääliikennesuunta on suoraan ja poikkeavalle kulkee vain murusia huippuaikojen virroista. | ||||
04.10.2023 11:05 | Jouni Hytönen | |||
Tähän paikkaan on vuosien varrella rymytty kuvaamaan monenlaisia kulkijoita. :) | ||||
29.09.2023 12:33 | Jouni Hytönen | |||
Ja neljä elävää Allegroa samaan kuvaan Vainikkalassa marraskuussa 2021 tuntui kuvanottohetkellä harvinaiselta tilanteelta, mutta eipä osannut aavistaa, että vain muutama kuukausi myöhemmin samalaisen kuvan ottaminen vaikeutuu entisestään. | ||||
29.09.2023 12:18 | Jouni Hytönen | |||
Emma ei aseta seislevyjä. | ||||
29.09.2023 00:53 | Jouni Hytönen | |||
Tasoristeyksen nimi on tien nimen mukaan Aholahdentie. | ||||
20.09.2023 01:21 | Jouni Hytönen | |||
Taivalkosken rata ei kyllä tähän toimi myöskään, kun siellä ei ole puomeja missään. | ||||
20.09.2023 01:18 | Jouni Hytönen | |||
Kilometripylväs taitaa kyllä olla väärällä puolen rataa? | ||||
20.09.2023 01:17 | Jouni Hytönen | |||
Voisiko olla Ukkola, juna tulossa etelästä? | ||||
19.09.2023 10:18 | Jouni Hytönen | |||
Oman maastokuorma-auton lava oli useamman kerran armeijassa hyvä nukkumapaikka. :) | ||||
18.09.2023 22:36 | Jouni Hytönen | |||
Hiljaa hyvä tulee, katsotaan nyt. :D | ||||
18.09.2023 13:11 | Jouni Hytönen | |||
Tuo TEP60-dokumenttifilmi on kyllä mielenkiintoinen. Liekö Martin itse kuvannut myös Vilnan varikolla ja Valko-Venäjän puolella kuvatut pätkät? Ja valkovenäläisen kuljettajan luonnehdinta veturisarjasta: ei tässä nyt oikeastaan mitään tyyppiongelmia ole, jos jotain tulee, niin ne on helppo korjata ja veturia on helppo ajaa. Länsimaisen kuljettajan silmin siitä ehkä löytyisi joitakin pieniä tai vähän isompiakin ergonomiapuutteita. :) 2-tahtinen päämoottori on varsin äänekäs ja tehokas savuntuottaja, mutta noita ominaisuuksia ei Neuvostoliitossa pidetty mitenkään merkityksellisinä. | ||||
17.09.2023 18:57 | Jouni Hytönen | |||
Näemmä valkovenäläiset ovat hylänneet sarjan viimeisen liikenteessä olleen veturin (0429) tammikuussa 2020 eli nyt näitä ei ole ainakaan normaaliliikenteessä enää missään. Liettuan viimeiset liikkuivat vielä elokuussa 2011. | ||||
15.09.2023 14:37 | Jouni Hytönen | |||
TEP60-veturin äänimaailma on varsin herkullinen, olisi hienoa, jos edes jossain säilyisi joku veturi liikkuvana museoesineenä. Riian asemalla kerran seurasin, kuinka asemalta lähtenyt TEP60 laukoi murinallaan parkkitalossa seisovien autojen varashälyttimiä. :D | ||||
15.09.2023 10:48 | Jouni Hytönen | |||
0923 ja 0926 palvelivat Liettuassa paljon pidempään, aina 2010-luvun alkuun saakka. Virossa veturivetoinen kaukoliikenne hiipui jo 90-luvun loppupuolella sen verran, ettei TEP60-vetureille ollut enää käyttöä. | ||||
14.09.2023 15:56 | Jouni Hytönen | |||
Mitä hommia niillä kevyen liikenteen väylällä olisi? | ||||
13.09.2023 15:22 | Jouni Hytönen | |||
Näitä vetureita ehti näkyä Vainikkalassa Tolstoin edessä viitisen vuotta aina koronarajoitusten alkamiseen saakka maaliskuulle 2020. Eipä olisi silloin aavistanut, että tapahtuu vielä paljon muutakin, mikä siirtää liikenteen mahdollisen uudelleenaloituksen kauas hamaan tulevaisuuteen. Mutta EP20-veturisarja ehti liikennöidä paitsi Moskovan ja Sotšin välillä, myös Moskovan ja Vainikkalan välillä. | ||||
11.09.2023 15:24 | Jouni Hytönen | |||
Kansainvälinen liikenne on keskeytyksissä eli muuta ei tosiaan kulje. Vuonna 2007 pyysin varta vasten huoneen tältä puolen rakennusta ja se herätti ihmetystä henkilökunnassa. :D | ||||
11.09.2023 14:00 | Jouni Hytönen | |||
Kuva on kyllä todella hieno ja hauska tarina sen synnystä. :) | ||||
11.09.2023 13:57 | Jouni Hytönen | |||
4103 paloi Jyväskylän tallissa syksyllä 1979. Raato seisoi jonkin aikaa ulkona tallin lähistön seisontaraiteilla ja epäilisin auton ikkunasta syntyneen muistijäljen siitä olevan varhaisin rautatiemuistoni, jonka ajankohta on jotenkin jäljitettävissä. | ||||
08.09.2023 14:57 | Jouni Hytönen | |||
Eivät suoranaisesti ole siirtyneet, VR Transpoint lopetti idän yhdysliikenteen ja kuljetukset olivat kokonaan keskeytyksissä jonkin aikaa. Tämän jälkeen North Rail on aloittanut ne uudelleen omissa nimissään. | ||||
07.09.2023 10:18 | Jouni Hytönen | |||
Ei ole kyllä minulla tiedossa, että Dr16-vetureita olisi milloinkaan käytetty Jyväskylän ja Haapajärven välillä. Koeajojunat olisivat periaatteessa voineet käydä Äänekoskella, mutta en tiedä koeajojen suuntautuneen sinne koskaan. Normaalikäytön aikana Dr16-vetureita ei ole ollut niillä varikoilla, joilta käsin on hoidettu Jyväskylä-Haapajärvi-radan liikennettä. Dr16-vetureita käytettiin 90-luvulla Tampereen ja Jyväskylän välisissä IC-junissa silloin tällöin erikoistilanteissa, mutta ei niillä ollut aikaa mitään Äänekosken reissuja lähteä tekemään. :) | ||||
07.09.2023 10:13 | Jouni Hytönen | |||
K30-kiskotus alkaa tämän kesän 2023 jälkeen olla jo melko vähissä. Ymmärtääkseni ensi kesänä korvataan vielä Saarijärven pohjoispuolinen K43-osuus 54E1-kiskoilla. | ||||
01.09.2023 11:24 | Jouni Hytönen | |||
Noin km 555+800 vaikuttaisi täsmäävän asemarakennuksen sijainniksi. Olisiko sitten tarkasti tuo Janin mainitsema 555+778? | ||||
01.09.2023 11:16 | Jouni Hytönen | |||
Voisiko km 557+191 olla radan päätepiste/päätepuskin, joka on sitten vahingossa päätynyt Ykspihlajan aseman sijainniksi? | ||||
01.09.2023 11:12 | Jouni Hytönen | |||
Ykspihlajan sijainnissa km 557+191 vaikuttaa olevan historiallinen kirjoitus- tai muu virhe. Tuossa vuoden 1949 kartassa näkyy km-pylvään 555 sijainti, mikä vaikuttaa olevan ihan oikein. Siitä mittailemalla karkeastikin voinee päätellä, että 557 olisi jossain Aasintallin ohi kulkevalla raiteella, jos mahtuu sinnekään. Punainen umpikujatie näyttäisi johtavan asemarakennukselta vaikuttavalle talolle, jonka sijainti vaikuttaisi olevan ennen pylvästä 556. | ||||
31.08.2023 11:52 | Jouni Hytönen | |||
Tämä on kyllä melkein taianomainen näkymä! | ||||
31.08.2023 09:36 | Jouni Hytönen | |||
Onkohan tämä IC 73? 63 kulkee jo aamulla. Tämä kiteyttää taas luopumisen tuskan, valo vähenee vähenemistään monta kuukautta, kunnes lopulta aamulla töihin/kouluun mennessä on pimeää ja melko hämärää on myös kotiin palatessa. | ||||
31.08.2023 09:20 | Jouni Hytönen | |||
Linkkautuukohan vuoden 1949 kartta tähän oikein? https://vanhatkartat.fi/#14/63.84576/23.03903 | ||||
31.08.2023 09:13 | Jouni Hytönen | |||
Onkohan tuo henkilöliikenteen Ykspihlaja ollut jossain nykyisen syväsataman seudulla eli onko rata kääntynyt pohjoiseen Lastenkodin seisakkeen jälkeen? Jos jatkuisi suoraan länteen Lastenkodin jälkeen, sijainti 557+191 on jo meressä. Tämän päivän viimeisillä valtion rataverkon tasoristeyksillä km-sijainnit ovat noin 556+500 Metallitien ja Paristotien kohdalla ja km 557 on jo yksityisraiteiden puolella. | ||||
Kuvasarja: Kilon asema-aluetta keväällä 1995 |
30.08.2023 11:23 | Jouni Hytönen | ||
Voi hitsin vitsit, tästäkin on jo kohta 30 vuotta. Ei nyt enää toki tunnu siltä, että vastahan vuosi 1995 oli. :D | ||||
30.08.2023 11:13 | Jouni Hytönen | |||
Läpikulkuraide on valtion rataverkkoa ja huonokuntoisuus päättyy kuluvaan kesään. | ||||
26.08.2023 09:48 | Jouni Hytönen | |||
Onko joku kuullut vielä tällä vuosituhannella raitiovaunusta puhuttavan skuruna? Taitaa olla melko kadonnut slangisana. | ||||
24.08.2023 09:21 | Jouni Hytönen | |||
Jospa Skuru on ollut nimenä ensin ja se on käännetty kieli poskella Pohjankuruksi? | ||||
23.08.2023 14:10 | Jouni Hytönen | |||
No jos yksikään ei ole kiilannut loogisen järjestyksen ohi, tästä kuvasta on pääteltävissä, että 58 kpl on tullut Suomeen. | ||||
15.08.2023 11:49 | Jouni Hytönen | |||
Paluujuna 5048 peruuttelee takaisin Pyhäsalmen asemalle ja lähtee siitä sitten ilman ympäriajotarvetta kohti Ruokosuota. | ||||
15.08.2023 11:46 | Jouni Hytönen | |||
24 tuntia kohteessa on minulla tavoite, tosin esimerkiksi tänä kesänä siitä ei ole vastaavaa hyötyä, koska junia ei kulje noin klo 12-21 välisenä aikana. Tällä kertaa majoitus osui hotelli Peltohoviin Kiuruvedelle. Onneksi yksi viimeisistä kulkijoista ennen sähköistystyömaan totaalikatkoa on T 3344 Äänekoskelle ja sitä sitten tuli seurailtua melkein Saarijärvelle saakka. Ei ole liikaa materiaalia varastoissa siltäkään radalta. | ||||
14.08.2023 14:16 | Jouni Hytönen | |||
Minäkin olen nyt viime vuosina käynyt nautiskelemassa tuolla viimeisistä dieselajoista noin 24 tunnin aikaikkunan kerrallaan, mutta se sisältää nukkumisen jossain kohtaa. Juuri nyt aikataulut ovat vähän ikäviä, kun täysi rähinä alkaa joskus klo 21.00 tienoilla illan jo hämärtyessä ja junia kulkee läpi yön. Liikenne hiipuu sitten taas seuraavana päivänä jo klo 12:n tienoilla. Heinäkuussa 2013 oli melkoista menoa, kun ei vielä ollut mitään sähköistystyömaata ja pasutetta ajettiin neljällä junaparilla Ruokosuon ja Ykspihlajan välillä. Tuo heinäkuu 2013 olikin ensimmäinen havahtuminen, että tälle radalle ehkä kannattaisi suunnistaa. | ||||
14.08.2023 10:44 | Jouni Hytönen | |||
Liettuan rautateiden LG:n jossain vuosikirjassa oli tarinaa ajoilta, jolloin Neuvostoliiton rautatiekalustoperintö jaettiin perillisille (noin vuonna 1993). Liettua sai oman osansa myös jäähdytysvaunuista, joita sitten yhtäkkiä jyrähti jollekin raja-asemalle kymmenittäin. Liettualla ei ollut tuolloin jäähdytysvaunuille mitään omaa käyttöä ja olivat pienissä ongelmissa niiden kanssa. | ||||
14.08.2023 10:37 | Jouni Hytönen | |||
Täältä etelästä kun suuntaa alueelle, ei puhti riitä millään 4061:n aikaan liikkumiseen. :) Pitäisi viettää seudulla useampi päivä. | ||||
14.08.2023 10:24 | Jouni Hytönen | |||
Vuotta myöhemmin poikkesin tässä vähän paremmalla tuurilla: päivä oli ollut kuiva, joten tässä penkalla liikuskelusta selvisi kuivana. Hyttysiä oli riittämiin. Junaksi osui pelkkä veturipari 11847:ssä. Sähkörata näytti jo aivan valmiilta. Tässä käyminen otti kuitenkin sen verran aikaa, etten enää ehtinyt ihailemaan perässä tulevaa 4057:ää Aittojärven mäkeen. https://juliadata.fi/timetables/graphical?s=ilmyv&d=20.7.2023 4057:n perässä tullut 5284 jäi sitten jo sen verran reilusti myöhään Iisalmessa, että täytyi painua nukkumaan. | ||||
11.08.2023 07:39 | Jouni Hytönen | |||
Raiteisto on tässä kuva-alalla edelleen etualalla kuvan http://vaunut.org/kuva/10925 mukaisessa asennossa, uutena kuvaan on tullut kyllä mukaan erkanemisvaihde Haapajärven puuterminaalille Pihtiputaan suunnassa. Pieni pätkä Äänekoski-Haapajärvi-rataa muuttuu samalla sähköistetyksi. :) Nykyään risteysvaihdetta ei ehkä enää sijoitettaisi tällaiseen paikkaan linjaraiteelle, toinen vaihtoehto olisi kaksi peräkkäistä YV-vaihdetta. | ||||
09.08.2023 10:06 | Jouni Hytönen | |||
Kyllähän kaikenlaisia omituisia tapauksia toki osuu kohdalle. Vaikkapa Kaivokadun suojateillä olen ihmetellyt, millä logiikalla jotkut päättelevät, että on ihan OK ajaa pyörällä Kaivokatua vihreillä ylittävän jalankulkijavirran sekaan. Tai viime viikolla metsäpolulla pyöräillessäni joku tuli selän takaa sähköavusteisella pyörällä täysin tilanteeseen sopimattomalla nopeudella ja pujahti edessäni kadun alikulkuun, joka on kapea ja pimeä. Mutta vastaavasti kuin on tilannetajuttomia pyöräilijöitä, on myös liikennesääntöjä osaamattomia autoilijoita, jotka pyörävihansa vallassa sitten vielä peltikuorensa suojaamina kouluttavat pyöräilijöitä liikenteessä. Tämä voi johtaa pyöräilijän loukkaantumiseen (näin kävi ystävälleni Lappeenrannassa) tai vielä pahempaan lopputulokseen. | ||||
08.08.2023 10:10 | Jouni Hytönen | |||
Näkisin, että tuo "suurimmalla osalla" on melko rankka yleistys. Suurin osa pyrkii edelleen hoitamaan arkiliikkumisensa polkupyörällä asiallisesti kuten aina ennekin. Joku kummallinen polarisaatio tälläkin yhteiskunnan sektorilla on käynnissä ja pahimmillaan se läikkyy yli suoranaisena pyörävihana ja pyöräilijöiden hengen ja terveyden tahallisena vaarantamisena. | ||||
07.08.2023 15:38 | Jouni Hytönen | |||
Tuota on kyllä itsekin tullut ihmeteltyä paikalla käydessä - ei ole enää mitään kiinnekohtaa, missä asemarakennus edes oli. | ||||
07.08.2023 15:33 | Jouni Hytönen | |||
Ja Akonniemen öljysataman raiteen kiskonvaihto on jo valmistunut. | ||||
Kuvasarja: Latvija, Latvija, Latvija... |
02.08.2023 13:32 | Jouni Hytönen | ||
Kolusin Latvian rataverkkoa paljonkin vuosina 2002-2008, mutta tuolloin noin 2007 uudelleen avatut Liepājan ja Ventspilsin linjat jäivät näkemättä. Ventspilsin liikenne loppui uudelleen vuoden 2009 talouskriisissä. Olisiko Liepājaan vielä junayhteys perjantaisin ja sunnuntaisin, paluu ma- ja la-aamuna vai joko sekin loppui? Ehdin käydä Ērgļissä ja Reņģessä junalla ennen kuin liikenne niihin loppui. Gulbeneenkaan ei taida päästä enää Riiasta kuin erityispäivinä. | ||||
02.08.2023 13:27 | Jouni Hytönen | |||
605 on saneerattu jo 25 vuotta sitten ja se on Riian ainoa jäljellä oleva pyöreäkeula (kuvaajalla tuuria :) ). Tämä yksikkö lienee myös ainoa, jossa kaikki vaunut ovat samasta junarungosta peräisin. :) | ||||
02.08.2023 13:24 | Jouni Hytönen | |||
Näissä peruskokoonpano tehtaalta tullessa oli moottorivaunut 1 ja 3 kummassakin päässä junaa ja välissä moottorittomat välivaunut 2, 4, 6 ja 8. 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella välivaunuista saneerattiin moottorittomia ohjausvaunuja (kuten kuvassa 290.4), jolloin alkuperäisestä kuusivaunuisesta junarungosta saatiin kaksi kolmivaunuista yksikköä. |