Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2023 14:55 | Jouni Hytönen | ||
| Hiipunut, kun on tarkemmin ymmärtänyt, mistä on kyse. :D | ||||
|
22.11.2023 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat sähköisessä yhteydessä naapuriasemien laitteisiin eli jos kapula irrotetaan laitteesta siellä, tämän pään laite ei anna kapulaa samanaikaisesti. | ||||
|
|
22.11.2023 17:11 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tuo tiivistettynä toimi niin, että tietyillä turvalaiteteknisillä ehdoilla kapula vapautuu laitteesta ja tietyllä rataosuudella voi liikennöidä vain se yksikkö, jolla kapula on hallussaan. Saavuttaessa määräasemalle kapula palautetaan laitteeseen, jolloin se tietää osuuden olevan vapaa jonkun muun yksikön käytettäväksi. | ||||
|
22.11.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä tuon kumipyöräkäytön hyöty on osoittautunut käytännössä vähäiseksi. Voisin kuvitella, että veturi on helppo nostaa ilmaan, mutta hidas laskea takaisin kiskoille. | ||||
|
19.11.2023 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän olikin jo Konkolasta keskustelua. Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle? | ||||
|
19.11.2023 09:47 | Jouni Hytönen | ||
| Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea. | ||||
|
13.11.2023 15:45 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvulla kun raakapuuta tuli Venäjältä milloin missäkin haitek-Vok-vaunuissa vain rajan yli, nopea purku ja äkkiä vaunut takaisin Venäjälle, kertyi tätä kuuden millin rautalankaa raakapuun lisäksi näille purkupaikoille. Toki vähän pienempi röykkiö kuin puuta, mutta merkittäviä määriä kuitenkin. :) | ||||
|
13.11.2023 10:43 | Jouni Hytönen | ||
| Se taisi kyllä tuohon aikaan kulkea Joensuusta Ouluun numerolla H 861 ja toiseen suuntaan H 870. | ||||
|
|
13.11.2023 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan tämä yöjuna P 9 Helsingistä Joensuun kautta Ouluun? Kontiomäelle on pudotettu makuuvaunu tai pari. | ||||
|
13.11.2023 10:14 | Jouni Hytönen | ||
| Ei näillä Malmöön ole ajettu ymmärtääkseni koskaan kaupallisia junia. Ehkä koeajoja joskus. | ||||
|
09.11.2023 20:51 | Jouni Hytönen | ||
| Oulu-Laurila on ymmärtääkseni ollut C1-rataa jo pitkään. Mutta Laurila-Rovaniemihän oli B2-rataa, samoin Tornio-Kolari. Iisalmi-Pyhäsalmi oli K60-kiskoilla ja yritin katsella, ettei siltäkään väliltä mikään paikka oikein asetu tähän maisemaan. | ||||
|
|
09.11.2023 14:09 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä toimi oikein mihinkään Jyväskylän ja Pieksämäen välillä ja siellä perusparannetut osat olivat kuvanottohetkellä C1-sepelirataa ja pienet jäljellä olevat pätkät B1-luokkaa. Rata on kuvassa liian hyvälaatuista ollakseen Pieksämäen ja Varkauden väliltä. | ||||
|
|
09.11.2023 09:34 | Jouni Hytönen | ||
| Pikkarala oli pitkään linjavaihteena ennen kuin siitä rakennettiin jälleen nykyisenkaltainen kohtauspaikka. | ||||
|
|
09.11.2023 09:16 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkas Pikkarala, juna tulossa Oulun suuntaan? | ||||
|
|
08.11.2023 16:40 | Jouni Hytönen | ||
| En keksi tähän parempaa arvausta kuin Niinimaa. Ei kyllä taas olla omalla kotikentällä. | ||||
|
06.11.2023 23:01 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohon aikaan veturit 2501-2542 taisivat periaatteessa olla Oulun varikon kirjoilla, mutta niitä vuoti etelään varsin runsaasti. Pelkästä veturista ei vielä tuona ajankohtana pysty päättelemään mitään. Jonain toisina aikoina pystyisikin. | ||||
|
06.11.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi hajosi toukokuussa 1996 Toijalaan ja nilkutti sieltä sitten 35 km/h koko matkan Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle. Matkanteko oli sen verran tuskaista, että veturi yöpyi 30.-31.5. Jyväskylän tallissa. Seurailin sitten 31.5. sen viimeistä matkaa Jyväskylästä Pieksämäelle kaverini kanssa ja sillä kertaa ei ollut minkäänlaisia ongelmia ehtiä veturista ohi seuraavaan kuvauspaikkaan. :) | ||||
|
|
06.11.2023 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Hupaisaa, 5.7.1992 olin osana isompaa ryhmää vähän keskemmällä Suomea kuvaamassa juurikin 2336-vetoista P 105:ä. Ei tietysti ole mitään takeita, etteikö sama veturi ole voinut olla tässä junassa muinakin kesän 1992 päivinä. Mutta 5.7.1992 on yksi varmoista mahdollisista päivämääristä. :) | ||||
|
|
06.11.2023 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä keksi parempaa arvausta kuin Korkeakoski. Tuo tasoristeyksen eristysmerkki täsmäisi ratapihan toisessa päässä olevaan tasoristeykseen. Maasto oikealla ei oikein istu ja etelävaihteen sijainti suhteessa jalkojen alla ehkä olevaan Koiviston tasoristeykseen mietityttää. Mutta Korkeakoskikaan ei ole ollenkaan kotikenttää eikä sieltä löydy omia tuonaikaisia kuvia, joita voisi verrata tähän. | ||||
|
|
06.11.2023 20:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä istu Huutokoskellekaan, siellä pitäisi näkyä isoja sähkölinjoja minusta. | ||||
|
06.11.2023 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| 2M62U-0358 on ollut kuvanottohetkellä aivan uudenkarhea. :) | ||||
|
|
06.11.2023 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Pieksämäki-Varkaus oli tosiaan melkoista perunapeltoa ennen sen parannusta, henkilöjunilla oli nopeusrajoitus 60 km/h ja tavarajunilla 40 km/h vuonna 1996. Pihlajavesi ja Ähtäri olisivat siipipaikkoja samantasoisen radan varressa kuin kuvassa. Ähtäriin tämä ei minusta sovi millään, Pihlajavesi mieluummin, mutta ei ole vahvoja omia muistikuvia senkään tueksi. Onko tämä kuvauspaikka joku musta hevonen, jota kukaan ei ole vielä ehdottanut? :D Siipiopastimet rajaavat mahdollisuuksia melko kovalla kädellä. | ||||
|
06.11.2023 14:27 | Jouni Hytönen | ||
| Muiden tämän sarjan kuvien tutkinnan yhteydessä tuli vastaan muistiinpano Jyväskylän tallilta, olen ihmetellyt kääntöpöydällä sijaitsevaa Transpointin täysperävaunuyhdistelmää. :) | ||||
|
|
06.11.2023 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Taipuisiko tämä Korkeakoskeksi, tulo etelästä, P 443 kesällä 1992? | ||||
|
|
06.11.2023 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä tuohon aikaan (kesä 1992) esimerkiksi keskiviikon P 105 on koostunut 10 vaunusta. Keulan 3 Eit+EFit kulkivat Joensuuhun saakka ja perästä ELht+2 Eit+Rkt+Eit+CEhit katkaistiin Pieksämäelle, josta ne lähtivät takaisin Turun satamaan junassa P 104, jossa oli perässä Joensuusta lähtenyt ryhmä EFit+3 Eit. | ||||
|
|
06.11.2023 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kuvassa ei näy vielä merkkiäkään sähköistyksestä, joka kuitenkin otettiin käyttöön 3.10.1994. Se rajaa kuvausaikaa melko tehokkaasti. Kesällä 1992 veturissa oli jo katkonainen liikemerkki keulassa ja epäilisin, että kesällä 1993 sähköistyksestä oli näkyvissä jo paljon enemmän merkkejä ellei jo valmista infraa. Laittaisin panokseni kesälle 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 11:33 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä kyllä ole Siikamäeltä. Rata oli siellä ainakin kesällä 1991 paljon väsyneemmässä kunnossa kuin tässä kuvassa ja siipiopastimelle menevät vaijerit ovat kuvassa toisella puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä veturiin on näemmä maalattu uudelleen ainakin liikemerkki keulaan Pieksämäen varikolla, siellä oli tapana jättää sapluunan käytön jäljiltä maalaus katkonaiseksi. Siitäkin voisi kokeilla haarukoida kuvanottoaikaa. | ||||
|
|
06.11.2023 11:20 | Jouni Hytönen | ||
| Näin pitkiä Orivedeltä Jyväskylän suuntaan meneviä junia ei tule muita mieleen kuin P 105 Turku satama-Joensuu. Esimerkiksi syksyltä 1991 löytyy havainto perjantain 11-vaunuisesta rungosta. Toiseen suuntaan pitkä juna oli P 104 Joensuu-Turku satama. Junien numerot muuttuivat vuosien varrella jonkin verran. Valon suunta minusta sopisi junaan P 105, joka lähti Tampereelta eteenpäin klo 12.00 jälkeen. | ||||
|
|
06.11.2023 11:11 | Jouni Hytönen | ||
| Mahdollisia kuvausajankohtia ovat kesät 1990, 1991 ja 1992. | ||||
|
|
06.11.2023 10:17 | Jouni Hytönen | ||
| 3.2.1990 tässä veturissa ei vielä ollut lämpölaseja eli 1980-luku sulkeutuu ajoituksesta kokonaan pois. | ||||
|
|
06.11.2023 09:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunutkin sopisivat tuon ajan Pieksämäeltä Joensuuhun kulkevaan junaan, ensin EFit ja sitten vaihteleva määrä Eit-vaunuja. Turku-Pieksämäki-välillä kulkeneesta rungosta olisi nostettu keulasta CEhit/CEit+Eit+Rkt+Eit Dr13:lla pois ja loppupään vaunuihin olisi kytkeytynyt Dv12 tai pari loppumatkaa varten. | ||||
|
|
06.11.2023 09:13 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin ei tule mieleen parempaakaan arvausta kuin Siikamäki. Ja saapuminen Pieksämäen suunnasta. Vaijerit kulkisivat asemarakennuksen puolella rataa. | ||||
|
|
06.11.2023 09:07 | Jouni Hytönen | ||
| Veturissa on sinertävät lämpölasit, mutta ei vielä tuplavalonheitintä. Ajoitus menee 1980-luvun loppuun (1989) tai aivan 90-luvun alkuun. | ||||
|
05.11.2023 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Vilnan eteläpuolella on iso Vaidotain järjestelyratapiha. Ennen 24.2.2022 tavaraliikenteen pääväylät olivat Kenan raja-asemalta Vilnan ja Kaunasin kautta Kybartain raja-asemalle kohti Kaliningradia ja hieman ennen Kaunasin asemaa edellisestä erkaneva Šiauliain kautta Klaipedan satamaan kulkeva reitti. Vilna on mahdollista ohittaa eteläpuolelta ja päästä näin suoraan Kenasta kohti Vaidotain ratapihaa. Samoin Kaunasin aseman voi ohittaa eteläpuolelta. Nämä ohitusradat ovat kuitenkin vain yksiraiteisia, joten raskaat tavarajunat eivät olleet täysin mahdoton näky Vilnan henkilöasemalla, vaikka niiden ajattamista sitä kautta varmaankin yritettiin välttää. | ||||
|
|
05.11.2023 23:49 | Jouni Hytönen | ||
| TEM TMH, Vilnan omaa saneeraustuotantoa. | ||||
|
05.11.2023 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmen henkilövaunun edessä vaikuttaisi olevan TEP60 uusissa väreissä. Hyvä, jos yksi viimeisistä ajossa olleista on säästetty museoesineeksi. | ||||
|
19.10.2023 10:04 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä vaunut ovat ylittäneet uutiskynnyksen ainakin Imatralla. Ymmärtääkseni vaunut ovat Finnlogin vaunuja, jotka on rekisteröity Venäjälle. Koska puuntuonti Venäjältä on pysähdyksissä, vaunuilla ei ole käyttöä tällä hetkellä. En tiedä, onko osa tästä Finnlog-vaunujoukosta kuitenkin otettu Suomen sisäiseen raakapuuliikenteeseen. | ||||
|
18.10.2023 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan on lähinnä vaihde, joka on käsikäyttöinen, mutta mekaanisesti lukittavissa (kankiasetinlaitteella?). Eli jompi kumpi lähempänä kävelevistä saattaisi olla myös vaihdemies. Tai ratatyöläinen. Ei kai tuohonkaan aikaan tällaista kallionleikkausosuutta ole käytetty yleisenä oikopolkuna? | ||||
|
17.10.2023 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Onttola on jatkossa Joensuun osiin jaetun liikennepaikan osa. | ||||
|
17.10.2023 00:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tampellan valmistajalaatta toki myös heti kertoo, ettei kuvassa ole aito 1150. | ||||
|
16.10.2023 16:33 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannan korkeudella oli tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä maa kuurassa ja paikoin mustaa jäätä. Viikko sitten 7.-8.10. välisenä yönä oli Kangasniemen korkeudella tullut lunta. Mieleen on jäänyt syksy 1992, kun noin näihin aikoihin satoi Keski-Suomessa reippaasti lunta jo lokakuussa ja Haapamäeltä Virroille ja takaisin kahlattiin syysajolla tynkä-Porkkanalla lumihangessa. :) | ||||
|
|
16.10.2023 13:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ratakilometreinä opastimelta P071 km 619+500 opastimelle E988 km 632+900 eli peräti 13,4 km. Ei tuolla alueella pitäisi mitään epäjatkuvuuskohtia kilometrimittauksessakaan olla. Toki pituusmittausraide on saattanut vuosien varrella muuttua ja raiteiden paikat hieman siirtyä. Näemmä Onttola saa myös sähkövaihteita ja turvalaitteita. | ||||
|
13.10.2023 14:41 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa lienee joku muu veturi kuin 2807: http://vaunut.org/kuva/124975 | ||||
|
|
13.10.2023 14:25 | Jouni Hytönen | ||
| Paras käsillä oleva tieto olisi sijainniksi km 3+240 ja poistopäivä 28.9.2010. | ||||
|
12.10.2023 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Vertailun vuoksi taas havaintoja Jyväskylästä. Tallin vanhimmat pilttuut 1 ja 2 oli varattu Dv15/16-vetureille. 1980-luvulta pitkälle 90-luvulle Jyväskylässä oli kaksi päivystysveturia, Pv1 työskenteli aikaisesta aamusta klo 22:een saakka ja Pv2 aavistuksen lyhyemmän ajan, se vetäytyi tallin suojiin noin klo 20. Myöhemmin kun työt vähenivät, toinen vetureista työskenteli aamun Pv1:nä ja illan Pv2:na ja toinen vain virka-aikaan Pv3:na. Vetureiden rikkouduttua tai vaatiessa isompaa huoltoa ne vaihdettiin toiseen Tampereelta, veturit hinattiin normaaleissa tavarajunissa. Ykkös- ja kakkospiltttuussa en muista koskaan nähneeni muita vetureita kuin Dv15/16 niin kauan kuin veturisarjoja Jyväskylässä käytettiin. | ||||
|
12.10.2023 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeys oli nimeltään Harviala, yksityistie, puolipuomilaitos ja sijainti km 99+180, poistettu 30.8.1996. | ||||
|
12.10.2023 00:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo pussiraide on ollut tuossa koko ajan, mutta nyt se on perusparannettu. :) | ||||
|
10.10.2023 11:41 | Jouni Hytönen | ||
| 2755 sai Vilppulan junaonnettomuuden jälkeisissä korjaustöissä vuonna 1990 ensimmäisenä 27-sarjaisista tuplavalonheittimet ja niiden kiinnitys on uniikki. | ||||
|
10.10.2023 11:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onneksi ei ollut mitään tuollaista varoittelevaa matkaopasta mukana, sattumoisin kävin omalla Inter Raililla Hillerødissä viikkoa aikaisemmin. :) | ||||
|
Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
10.10.2023 11:29 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän kuvasarjan myötä oppi kyllä 10 minuutissa valtavasti siihen nähden, että aikaisemmat tiedot olivat otsikkotasolla - jossain on ollut Virkkala-Ojamo-rata, mutta minulla ei ollut siitä yhtään enempää hajua. Nyt on, kiitokset! | ||||