29-94030 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 30.10.2022 22:01 Juhani Katajisto  
  Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä!
kuva 30.10.2022 20:59 Juhani Katajisto  
  Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä.
kuva 25.10.2022 13:11 Juhani Katajisto  
  Kuvaa katsellessa ja useilla maamme sorakuopilla sorajunien lastausta seuranneena täytyy todeta, että kyllä kauhakuormaaja oli oiva apu myöhemmin näissä sorajunien lastauksissa. Kesäaikana sorakuopat olivat veturimiehistölle kuumia työpaikkoja. Mittauksissa on saatu jopa yli 50 asteen lämpötiloja hytissä. Pitkäksi aikaa ei voinut poistua veturista. koska runkoa jouduttiin siirtämään lastauksen edistyessä. Varsinkin nämä sorakuopilta lähdöt olivat mielenkiintoista seurattavaa. Raskas juna, vauhtia ei saanut ja usein lähdettiin kaarteeseen ja vastamäkeen niin kuin tässä. Monestihan raskaat sorajunat jouduttiinkin nostamaan kahdessa osassa ylös. Soravaunujen purkaus oli myös paljolti käsityötä. Vaikka sora purkautui Ma-vaunuista itsestään radan varteen se jouduttiin levittämään lapiolla.
kuva 25.10.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Turun asemalla sattui 4.6.1963 törkeä varkaustapaus. Rautaista esinettä apuna käyttäen väkivalloin tunkeuduttiin kahvilavaunun Eik-22349 kahvilaosastoon seurauksin, että mm. rikottiin kummankin virvoitusjuomakaapin lukot kiinnikkeineen ja samoin keittiön oven lukko kiinnikkeineen. Samassa yhteydessä vioitettiin ovien pieliä siinä määrin, että niitä on korjattava Pasilan konepajassa. Poliisi etsii syyllistä ja löydettyä juttu menee oikeuteen.
kuva 24.10.2022 15:39 Juhani Katajisto  
  Perniön–Pohjankurun välillä tapahtui MP 36:ssa 15.2.1963 oikeuteen menevä häiriöteko. Asevelvollisuuttaan suorittamaan menossa olleiden asevelvollisten kesken sattui juopottelu, tappelu ja ilkivallanteko. Eik-vaunusta nro 22349 rikottiin ainakin yksi oven ikkunalasi ja vaunu likaantui vereen. Yksi syyllinen pidätettiin Karjaan poliisin toimesta. Välioven särkynyt lasi korjattiin 1. konejakson toimesta ja 1. liikennejakso huolehtii vaunujen siivouksesta ja antaa siitä kustannukset niitä tiedusteltaessa.
kuva 21.08.2022 16:18 Juhani Katajisto  
  Arkilauantaisin Pr1-vetureilla ajettiin Tampereelta henkilöjunia myös Siunulaan, mutta en tiedä mikä junanumeroista on just Siunulaan.
Kaikki nämä Tampereen Pr1-vetoiset henkilöjunat ovat entsiä Hv2-junia. Monasti kun Pr1 tuli esim. henkilöjunassa H 408:ssa Toijalaan, niin se otti vettä ja lähti samantien ratapihalle tavaravaunujen vaihtotyöhön. (Lähde TK nro 129) - Tämä 766 on kovasti tuttu veturi. Näin sen Ylä-Savossa useita kertoja raskaissa Ma -vaunuisissa sorajunissa. Pääsin sitä joskus jopa äänitämään ja filmaamaan sen noustessa Lapinlahden sorakuopalta 30 vaunuissa, kaksinvedossa toisen Pr1-veturin kanssa 60 vaunuisissa sorajunissa. Saundit olivat aivan jotain muuta kuin museojunien puuskutukset. 30 täyteen lastattua Emmaa sopii Jumboille, Wilskeille, Ristoille ja jopa Pekoille, mutta hyvin Paikut pärjäsivät näissä raskaissa sorajunissa haastattelemieni iisalmelaisten kuljettajien mukaan. - Tästä nimenomaisesta Pr1 766:sta meillä on lupa odottaa 1950-luvun puolivälistä vielä julkaisematonta korkealaatuista aunutkertaista kuvamateriaalia :-) .
kuva 21.08.2022 13:58 Juhani Katajisto  
  Onko joku metsämies erehtynyt Tk:n korsteenista ja saaliista 1154:n vilistäessä metsän keskellä ja ampunut varmuuden vuoksi. Tuli mieleen veturin korsteenia katsoessa. - Joka tapauksessa tämä 1154 oli varsin aktiivinen elokuussa 1971 yli kolmellatuhannella kilometrillään. Ja eikö suurempi puoli tästä löydy nykyään kouvolalaisen kauppapaikan pihalta?
kuva 09.08.2022 18:23 Juhani Katajisto  
  Joskus kauan sitten oli ruotsalaisten kanssa keskustelua, kumpi on vahvempi heittin tämä R vai meidan Tr2. Jotkut ruotsalaiset taisivat olla vieraskoreita, kun pitivät Tr2:ta vahvempana. No paperilla laskettuna, kun molemmat maat käyttää vetovoiman laskennassa matalaa 65 %:ia
näyttää vetovoima Tr2 17 780 kg ja R 18 800 kg. - Mutta miten lie käytännössä tosipaikan tullen?. Trumppa ainakin näytti monet kerrat kyntensä, kun jäi mäkeen raskaan junan kanssa. "Tanssi" siinä hetken ja jatkoi matkaa. - Ainakin Tr2:t 1317 ja 1318, kun laskivat Sitikkalan mäessä vuonna 1964 1200 tonnin junan kanssa sepeliä, niillä ei ollut vaikeuksia siirtää junaa pikkuhiljaa tarpeen mukaan tässä kuulussa eteläsuomalaisessa rautatiemäessä.
kuva 28.07.2022 12:48 Juhani Katajisto  
  Kaikki Savonlinnassa 1970-luvulla työskennelleet Tk3-veturit 1105-1108 ja 1113 olivat halkolämmitteisiä. Tk3 1110 oli Savonlinnassa halkolämmitteisenä heinäkuuhun 1968 ja 1114 kesäkuuhun 1969. Viimeinen näistä Savonlinnan "kasvissyöjistä" 1107 lopetti ajonsa helmikuussa 1975. Veturin lämmitykseen halkoja tarvittiin Savonlinnassa ainakin tuohon ajankohtaan saakka.

Ja kaikki Savonlinnassa loppuaikoina työskennelleet 500-sarjan Vr1:t 537, 539, 541 ja 542 olivat puupolttoisia näistä viimeinen 541 tammikuuhun 1970.

Tv1 920 kävi Pieksämäeltä vielä 1967 halkopolttoisena tavarajunissa Savonlinnassa. Ja otti lisää halkoja paluumatkaa varten Savonlinnan halkolaiturista.

Oma lukunsa Savonlinnan loppuaikojen halkovetureista on Hv3 782. Se ajoi 26.5.1968 alkaen puilla vajaan kuukauden ajan Savonlinna-Parikkala-Savonlinna Helsingin yöjunaa. Matkapäiväkirjoittaja guru Tapani Kilpinen havaitsi 782 takaisin hiilikorsteenille muutettuna Savonlinnassa 28.6.1968. Kilpinen kirjoitti ykiselitteisesti Hv3 782 on saanut takaisin suoran piippunsa, joten tuohikulttuuri Savonlinnan henkilöjunissa on päättynyt.
VR:n papereissa löytyy, että 782 olisi muutettu vasta heinäkuussa 1968 takaisin hiilille Joensuussa. Itsekin näin 782:n Parikkalassa 24.7.1968. siirtoajolla-Joensuu-Savonlinna. Tuolloin se oli hiililämmitteinen.
kuva 21.07.2022 12:02 Juhani Katajisto  
  Kurt kirjoittaa tuossa, että raitiovaunujen perävaunuja ei irroitettu pitkin päivää. - Näin on kuitenkin Suomessa tehty säännöllisesti linjalla ja pitkän aikaa. Viipurissa linjan kaksi raitiovaunut eivät voineet kuljettaa perävaunua koko matkaa Papulaan. Ne irroitettiin rautatieasemalla ja kytkettiin takaisin Kelkkalaan palaavaan vaunuun. - Myöhemmin raitioteiden laajennuksen myötä tästä hankalasta toimenpiteestä päästiin eroon.
kuva 19.07.2022 13:41 Juhani Katajisto  
  Tässä olisi yksi vaihtoehto 1312-1314 Riihimäellä oloon tuolloin 1962. Hyvinkään konepaja oli ainoa joka korjasi Tr2-vetureita. Olisivatko konepajamatkalla ennen paluutaan Pieksämäelle! Trumaneille tehtiin usein myös pienempiä korjauksia Hyvinkään konepajalla aina loppuvuoteen 1964.
kuva 18.07.2022 23:07 Juhani Katajisto  
  Teemu hyvä. VR antoi erikoistapauksissa oikein virallisia kuvauslupiakin. Se sisälsi monenlaisa ehtoja ja oli määräaikainen. Lupia oli muutamilla rautatieharrastuskuvaaja ystävilläni. Luvat oli allekirjoittanut rautatiehallituksen yleisen toimiston toimistopäällikkö Reino J Auvinen.
Mutta mikäli tarkoitat tällaista maanläheistä tapaa kuvauksiin kerron jotain, miten itse toimin. Kuvasin vuosina 1967-75 vähän alle kolmesataa VR:n höyryveturia, joista monetkin useaan kertaan. Näistä suurin osa oli vielä tuolloin normaaliliikenteessa. Toimintatapa kuvauspaikoilla vaihteli suuresti. Joillain suurilla varikoilla esim. Oulu menin varikonpäällikön puheille kerroin asiani. Hän otti henkilötiedot ylös antoi luvan liikkua omalla vastuulla häiritsemättä ketään.

Mikäli oli aikaa saavuttuani eripaikkojen ratapihojen kohteen lähelle oli hyvä vähän "aistia ilmapiiriä" miten veturimiehistöt suhtautuisivat kuvauksiin. Joskus siihen ei vain yksinkertaisesti syystä tai toisesta ollut aikaa. Silloin yritin toimia nopeasti ja poistua paikalta.

Joskus kun jonkun vanhan kuljettajan eläkeikä lähestyi eikä hän enää halunnuta ajaa dieselkorttia, ymmärtää hyvin ettei hän kaivannut työympäristöönsä kuvaajia. Saattoipa joku painokelvottomin sanoin esittää mielipiteensä.

Parhaimmillaan useammatkin kuljettajat kutsuivat myöhempinä vuosina kotiinsa vierailulle tai kesämökeilleen kylään. Olivat aidosti mielissään, että joku on kiinnostunut heidän työstään ja ymmärsivät, että ei näillä höyryvetureilla ikuisesti ajeta.

Joskus oli esim. vaihtotyön hyörinässä niin kiire, että en hämärässä tai pimeällä pystynyt ottamaan liikkuvasta veturista kuvaa ja jonkun kerran pysäyttivät vaihtotyöt, ihan valokuvausta varten, että sain pitemmällä valotuksella otettua kuvat.

Muistan kerran Karjaalla vanhan vattumannen (vesimiehen) olleen äärettömän hämmästynyt, kun halusin kuvata Hv:n vesitystä tallin kupeella hänen ohjatessa vesiviskuria. Kysyi vielä moneen kertaan mitä ihmeellistä sinä tässä näet, mutta oli selvästi mielissään. Ei varmaan ollut tullut koskaan kuvatuksi työtehtävissään.

Oulussa kerran kuonamontulla Jumboa kuonetessa kuonaaja oli aivan ymmällä. kun kerroin tulleeni Helsigistä varta vasten kuvaamaan höyryvetureita Ouluun. Ei ollut epäkohtelias, muttei ymmärtänyt kuvausta alkuunkaan vaan totesi voi, kun mekin päästäisiin joskus näistä eroon.

Lapinlahden soramontulla, höyryvetoisen sorajunan konduktööri kysyi kerran. mitä ihmeen kuvattavaa sinä näet näin epäromanttisissä vehkeissä. - Aika vain muuttuu Eskoseni tai mikä lie konduktöörin nimi. Mitähän mieltä hän olisi nyt. Vastaavan höyryjunan lastausoperaation seuraamiseen voitaisiin nykyään aivan hyvin myydä pääsylippuja, mikäli lastaus olisi mahdollista.

Joskus olin hämillään, kun seurasin jotain matkustajajunaa ja aina silloin tällöin pysäytin auton kuvausta varten. Kun veturimiehet hoksasivat jujun alkoivat ajamaan hitaammin. No ei olisi tarvinnut kuitenkaan minun takia varsinkaan, kun konduktöörit alkoivat ihmetellä mistä moiset hidastukset johtuu. Tätä on tapahtunut useamman kerran myös tavarajunia seuratessa ja kuvatessa.

Joskus menin veturimiesten juttusille ennen matkaa ja kerroin kuvaus aikeistani. Veturimiehet itse ehdottivat, että he voivat pysäyttää junan silloille tai johonkin muuhun mielenkiintoiseen paikkaan ja ottaisin heillekin kuvat, Näin tapahtui ainakin Korian ja Uimasalmen silloilla.

Lukemattomat kerrat on pyynöstäni ja pyytämättäni ajettu vetureita ulos tallista kuvattavaksi. Kokkolassa kerran suostuivat vetämään jopa kolme kylmää Tk3-veturia ulos tallista kuvattavaksi. Tosin nuori tallimies. joka osallistui operaatioon puhisi kiukkuisena. Vanhan varikonpäällikön aikana tämä ei olisi koskaan onnistunut.

Osasin se minäkin joskus olla epäkohtelias valitettavasti. Kuvasin kerran jouluaattona yleiseltä tieltä Kouvolan varikkoa vetureineen. Siihen tuli siviilivaatteissa vanhemman puoleinen mieshenkilö. Ilmeisesti vielä sota-ajat muistissa. Minulla oli isot kamerat jalustalla. Hän kielsi minua kuvaamasta. Kun en reakoinut muuten kuin nauramalla hän totesi taidatte olla niitä teollisuus vakoilijoita. Niitähän me vastasin. Mies loukkantui ilmiselvästi ja käveli pois. No pohjimmiltaan varmasti tarkoitti hyvää.

Näitä muistelun arvoisia kuvaustapahtumia on lukematon määrä jokaisella joka vähääkään kauemmin on kuvannut. Nykyään ne ovat ehkä erilaisia, mutta aika tulee kirkastamaan nykyistenkin kuvaajien muistot aikojen saatossa. Tässä on vain hyvin pieni osa kohdalleni sattuneita nopeasti muistista kaivettuja kuvausmuistoja.
kuva 18.07.2022 12:25 Juhani Katajisto  
  Se oli aivan oma "taiteen lajinsa" juosta vaihtotyön tiimellyksessä olevan veturin perässä ja napata kuva. Täytyy ottaa huomioon, että ollaan toisten työmaalla ja monasti täytyi toimia mahdollisimman hienovaraisesti. Monasti kuvauksiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta poikkeuksiakin oli. - Tapsalla on ollut tässä hyvät olosuhteet, kun on saanut veturin liikuntakoneiston noin hyvin näkyviin ja veturi on ollut ilmeisesti hetken paikallaan. Tämä on Vr1 539:n joutsen laulua. Vielä seuraavassa kuussa se ajoi vaihtotöissä 475 km ja sen lisäksi omin konein Savonlinnasta Joensuuhun. Vuonna 1914 alkanut ura oli sen jälkeen ohi. - Loppuaikoina meillä oli ajossa vielä toinenkin samanlainen harvinainen takaosaltaan umpinainen halkolämmitteinen suoratankkinen Kana. Kaima 533 työskenteli loppuaikoina Pohjanmaalla mm. Ylivieskassa ja Vaasassa ja oli puoltavuotta aiemmin lopettanut ajonsa.
kuva 18.07.2022 11:17 Juhani Katajisto  
  Vähän Tr2-veturien 1312-1314 ajoista Pieksämäellä. Esim. 1312 veti 24-25.10.1962 Pm-Kuo-Pm junat T 9219/9220.
1313 14.-15.8.1962 Pm-Var-Pm T 9087/9082 ja 1314 23.7.1963 Pm-Jy-Pm T 9024/9021. Ne on siiretty joskus huhtikuussa 1962 Pieksämäeltä Riihimäelle, koska on havaittu toukokuussa 1962 Riihimäellä. Milloin niitä on taas lähtenyt takaisin Pieksämäelle. Tuossahan ne on taas työssä Pieksämäellä. Vaatisi oman paneutimisen Tr2-veturien siirtelyyn Pieksämäen, Kouvolan ja Riihimäen välillä. Sijoituslista on oiva apu, mutta eivät nekään täydellisiä ole.
kuva 16.07.2022 12:53 Juhani Katajisto  
  Oiskohan asia näin, että 2.5.1962 Riihimäellä havaitusta Truman katraasta veturit 1305, 1312, 1313 ja 1314 siirrettiin vasta myöhemmin samana vuonna Pieksämäelle? Elokuussa 1962 nuo Trumanit oli jo ainakin Pm:n kirjoissa.
kuva 28.06.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Vr2 958:n jäi viimeiseksi VR:n kaupallisessa liikenteessä olleeksi halkolämmitteseksi Ankaksi. Muutettiin vasta kesällä 1969 hiilipolttoiseksi. Eikä varmaan olisi säilynyt näinkään myöhään, mutta oli edellisenä vuotena lainassa Savonlinnassa. Siellä vielä tuolloin vaihtoveturit polttivat puuta. Veturi muutettiin samoihin aikoihin sähkövaloille. Suuri osa Ankoista oli loppuun saakka kaasuvaloilla varustettu.

Tätä veturia pidetään virallisena VR:n höyrykauden päättäneenä veturina. Sen viimeinen ajo oli 30.9.1975. Tuolloin se lopetti päivystystyönsä Kuopiossa. Paikalla olleet ovat tosin raportoineen, että talliin ajo oli vähän yli puolenyön eli meni jo seuraavan vuorokauden puolelle. Tämän jälkeiset VR:n kaupalliset ajot höyryvetureilla ovatkin sitten jo erilaisesten tulkintojen varassa.

Etualan kuuma?? kuonakasa tuo mieleen, että joillain varikoilla nuoret pojat (ehkä muutkin) ovat tikun nokassa käristäneet makkaroita ja hyvin olivat kuulemma kypsyneet.
kuva 18.06.2022 10:49 Juhani Katajisto  
  TK:n matkapäiväkirjoista löytyi Vv13 1785+1786:lle tarkempaa käyttöaikaa Riihimäellä. Pari oli koeajossa 3.6.1965 rinnanajossa etummaisen veturin kuljettamana. Veturipari saapui pääradalta Hyvinkään suunnasta juuri ennen junaa P65.

Kesän ja syksyn 1965 aikana TK oli havainnut useita kertoja Vv13-parin työssä Riihimäellä. Hän on merkinnyt 22.11.1965 Vv13-pari on edelleen Riihimäellä. Nyt teki vaihtotöitä henkilöasemalla eikä Korttiossa.
kuva 15.06.2022 22:43 Juhani Katajisto  
  Jorman kysymykseen. Eipä juuri käytetty ainakaan loppuaikoina Pr1-sarjan vetureita Riihimäellä päivystyksessä. Mutta esim. Pr1 773 oli 26.1.1970 Riihimäellä vaihtotöissä (TK 342). Hyvinkäällä on Pr1-sarjan eri vetureita kirjattu vaihtotöissä 1960-luvun loppuvuosina esim. 770, 771 ja 773 ja lisääkin varmaan löytyisi. Pr1:t ovat tulleet todennäköisesti korvaamaan Vr5-vetureita päivystystyössä Hyvinkäällä. Aiemmin Hyvinkäällä oli myös Vr1-vetureita vaihtotöissä.

Ei sovi unohtaa, että koska Pasilassa ei ollut 1930-luvun jälkipuoliskalla tavaraliikennevetureita, vedettiin usein Pr1-sarja vetureilla tavarajunia Riihimäelle jopa Tampereelle saakka. Pr1-veturit oli 1930-luvun loppuvuosina hyvin tuttu näky Riihimäellä. Sotavuosina joutuneet siellä ilmahyökkäysten kohteeksikin (762). Ei varmaan mikään ihme vaikka Pr1-vetureita löytyisi tuolloin Riihimäellä myös vaihtotöissä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Vr5:t 1410-1416 (osa siirretty Tampereelta) olivat ahkerasti Riihimäellä vaihtotöissä yhdessä Vv15-sarjan vetureiden kanssa. Myös Vv13-sarjan vetureita esiintyy usein vaihtotöissä mm. tavaramakasiineilla. Petri vahinko, kun TAE ei ollut merkinnyt Vv13 parin numeroa, mutta Kilpinen on Vv13 1786+1785 vaihtotöissä 11.1.1966, mutta tästä puuttuu tarkempi paikka, missä päin ratapihaa työskentelivät.

Yksi harvinaisempi Pr1:n käyttö paikka oli syksyllä 1967 Turku. Siellä 769 oli sokerijuurikas liikenteessä.
kuva 06.06.2022 21:38 Juhani Katajisto  
  Pekka puhuikin näistä kuvauksistasi. - Aika vekkulia, kun täältä löytyy kuviisi exsaktia tietoa vaikka sinulla lienee "kotikenttä" etu siellä paikanpäällä.
kuva 28.05.2022 17:04 Juhani Katajisto  
  Näin on Hannu! - Ja varmaan kiva fiilis, kun saa otettua onnistuneen kuvan ja varsinkin silloin kun kuvan eteen on joutunut näkemään ties minkälaista vaivaa. Tässä on mahtipontisuutta jo yksistään kuvauspaikan valinnan ja luonnonkin suhteen.

Kuvan näkeminen heti "tuoreeltaan" on oiva apu. Kun saa otettua onnistuneen kuvan niin se on siinä eikä tarvitse jännittää päiväkausia parhaasa tapauksessa viikkoja. Aikoinaan jouduin värinegatiiveja odottamaan kolme päivää, sitten alkoi käsintekemisen ruljanssi. Värit haettiin suodattamalla koeliuskojen avulla ja parhaassakin tapauksessa siihen kului päiviä, mutta käsintehdyt värikuvat ovat kestäneet hyvin aikaa vastaan. Diat sai reilussa viikossa, mikäli oikein muistan, mutta kaitafilmien kanssa olikin sitten eri juttu. Alkuaikoina ne lähetettiin Saksaan ja kesti noin kolme viikkoa, sitten kun Tukholmassa kehitettiin siinä meni pari viikkoa. Kun sitten vihdoin sai valmiit filmit katsottavaksi kyllä niitä katsottiinkin hartaudella myös epäskarpit- ja tärisevät kohdat. Kaikki tämä tapahtui 1960-luvulla. No myöhemmin kaitafilmejä oli onneksi helppo digitoida ja editoida. Ja tänä päivänä, kun vanhoja kaitafilmejä katsoo se vaatii paljon katsojaltakin, joka on tottunut laadultaan aivan erilaiseen liikkuvan kuvan maailmaan. Nuo filmit kuuluvat auttamatta menneisyyteen.

Mutta turhaan tässä "ruikutan" pitkistä kehitys ajoista. Luin juuri Derek Crossin kirjan Steam in Colour Uudesta Seelannista. Hän otti väridioja 1950-luvun alkupuolella. Niitä ei kehitetty koko saarivaltiossa. Odotusaika oli kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen laivalla kun vietiin kehitetäväksi. Kaiken tämän muistaen tulee itsekin hyvälle mielelle, kun heti näkee ainakin päällisin puolin miten on onnistunut otoksissaan ettei tarvitse seuraavana päivänä yrittää ottaa kuvaa samalta paikalta varmuuden vuoksi uudestaan, kun aiempaa otosta ei ole vielä nähnyt. Näin on mulle käynyt monta kertaa. (Höyryjen kanssa oli usein pelkona oliko tämä viimeinen kerta, kun näki tämän ajossa ja sen vuoksi tuli otettua paljon turhia ylimääräisiäkin kuvia).
kuva 22.05.2022 19:25 Juhani Katajisto  
  Kyllähän näissä voi virheitä olla, mutta tiedot on kopiotu juuri niin, kuin kuljettajat ovat merkinneet ne työkirjoihinsa. Tarkistin asian vielä uudestaan.
kuva 21.05.2022 21:04 Juhani Katajisto  
  Okay - Kun tarkkaan katsoo niin mulla lukee näin Tk3 895 työntävä apuveturi Helsinki - Pasila. Henkilöaseman pohjoispäässä pääradalla oli kyllä vaihde, mistä pääsi alastulo raiteelle, mutta miten se onnistui vilkkaan liikenteen aikana. Käpylä tuntuisi loogisemmalta. Sieltähän pääsi rauhallisemmin ratapihan kautta Helsingin asemalle. - Istuttiin joskus YLE:n entisen kuvanauhapäällikön Vuorisalon Matin kanssa katsomassa heidän laitteillaan kaitafilmejä. Matti totesi onnistuneesti parempi, että on näitä kun ei mitään. Eli Pr2-vetureista löytyy useammankin kuvaajan ottamia kaitafilmiotoksia. Tuon ajan kaitafilmikamerat ottivat varmaan 16 kuvaa sekunnissa, koska liike oli liian nopeata. Joka tapauksessa tästäkin 1803:sta löytyy veturin ollessa liikkeesä värikaitafilmiä Pasilasta ja vastavia otoksia on ainakin Tampereelta. Mutta eihän ne tietystikään mitään oikean elokuvan veroisia laadultaan olleet.
kuva 20.05.2022 23:30 Juhani Katajisto  
  Kiitos vain itsellesi suuresta kiinnostuksesta Pr2 1803:n loppuaikojen tapahtumiin. Hienon piirustuksen olet tehnyt vuoden 1987 juhla Resiinaan. Onko tullut mitään ilmi, minkä tekisit toisin? - Katsottiin Pekka Honkasen kanssa, mitä ajoja 1803 löytyy sen elinkaarelta ja niitä on paljon ylöskirjattu kaikenlaisissa junissa. - Tässä yksi, mutta miksi tämä on merkitty lähteväksi Pasilasta. Ei ole virhe, koska esiintyy useina eri päivinä sama kierto eri Henkseleillä samanlailla merkittynä? Ehkä Petri tietää. Pr1 1803 ajoi 29.3.1949 P 37 Psl-Klh, P 30 Klh-Hki, P 35 Hki-Klh ja P 34 Klh-Hki. Mulla löytyy samoin tuo huipu mielenkiintoinen jatko-sodan aikainen aikataulukirja 110. Sehän hävitettiin varsin nopeasti sodan jälkeen, koska sisälsi tietoja, jotka oli tuolloin paras painaa unholaan.

Petri tässä nuo LP:n lähdöt Helsingin asemalta 23.12.1958, joissa Tk3 895 oli työntävä apuveturi eli tuuppasi takaa vauhtiin. LP 69 klo 18.15 Rovaniemelle (Hr1 1007), LP 83 klo 19.50 Joensuuhun (Pr2 1803), P 81 klo 20.00 Joensuuhun (Hr1 1015) ja LP 73 klo 21.55 Iisalmelle (Hr1 1009). Tk3 895:n on täytynyt olla laiturikaukalon perällä ja runko ajettiin apuveturiin kiinni. Mutta mihin saakka se sitten auttoi vauhtiin, kun noin nopeasti oli jo seuraavan vuoro. (Joissa noissa pitempiaikaisista tauoista se on työntänyt Pasilaan saakka).

Vähän vielä noista konepaja korjauksista. Tässä ei ollut niinkään ihme korjauksien suuresta määrästä vaan lyhyen ajanjakson aikana useista käynneistä konepajalla. Pitkiä pitkiä konepajaan lähettävien vetureiden korjauslistoja oli niin Ukko-Pekoilla, Ristoilla, Kanoilla ja vanhimmilla 800-sarjan Pikku-Jumboilla eli Tk3:silta löytyi kaikkein pisimmät korjauslistat. Tr2 korjaustilauksia minulla ei ole.

Haastatellessani vanhoja Pasilan kuljettajia kauan sitten sain kuulla, että Pr2-veturit olivat uutena käyttökelpoisia hienoja vetureita. Jotkut olivat olleet kauan ajamatta niitä ja kun palasivat Pr2:n "puikkoihin" niin ne olivat aivan erivetureita kuin uutena. Suomen Ville piti siitä, kun Pr2:ssa oli viisto arina niin ei tarvinnut heittää hiiltä niin kauas.

John oli joskus aiemmin kysynyt Peteltä Pr2:n äänimaailmasta. Hän muisti Johnin kysymyksen ja toisti. Hyvin miehinen ja matalampi kuin Ukko-Pekkojen, Ristojen ja Trumanien. Trumanien ja Vilskien ääntä Pekka piti hyvin samanlaisena?
kuva 20.05.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Pr2 1803 oli vuonna 1959 Pasilassa ajossa. - Oisko tämä jonkinlainen ennätys? - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 15.4. Korjaus tilaus mittava. - Lähetettiin 8.5. Hyvinkään konepajaan taas korjattavia asioita paljon mm. sähkölaitteet uusittava. - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 2.7. useita asioita korjattava mm. tulistajassa toistuva vuoto. - Lähetettiin 20.10. Hyvinkään konepajaan. Korjaus tilauksessa jälleen paljon korjattavia asioita. - Lähetettiin 30.11. Hyvinkään konepajaan ja jälleen paljon korjattavia asioita mm. tulistaja vuoto nokikammiossa höyrynkokoojan ja tulistajaputken yhtymäkohdassa. - Joistain aiemmista vastaavista tapauksista voi päätellä ettei läheskään kaikkia korjaustilauksissa olleita asioita ei ole korjattu. - Korjaustilauksista tulisi liian pitkä tähän jäljennettäväksi.

Kyllä Pr2 1803 joutui vielä loppuaikoinaan Helsingistä vetämään raskaita pikajunia, koska esim. 23.12.1958 lähtiessään vetämään Joensuun LP 83:a tarvitsi apuveturin työntämään aluksi junaa Linnunlauluun? Tk3 joutui tuona joululiikenteen huippupäivänä työntämään Rovaniemen junan LP 69 (Hr1 1007) ja Iisalmen junan LP 73 (Hr1 1009). Lyhimmillään lähtöaikojen ero oli vain 10 min. Miten Tk3 895 ehti pukata ne vauhtiin noin lyhyellä vaihtoajalla?

Pr2 1803 loppuaikojen töitä Helsingissä oli mm. Karjaan, Masalan, Kauniaisten ja Riihimäen henkilöjunat. (Suoraan veturinkuljettajien työkirjoista). Jätkäsaaren vetoveturi, työjunia ja erilaisia höyrynanto- ja jäänsulatus tehtäviä mm. Töölön ratapihalla.

Pr2 1803 kohtalona oli tulla romutetuksi sarjastaan viimeisenä paikassa, joka niin enteellisesti kuului sen loppuelinkaareen eli Hyvikään konepajalla vuonna 1971.

.
kuva 19.05.2022 15:25 Juhani Katajisto  
  Hannu olen paljon äänittänyt eri-sarjojen höyryvetureita 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin oli mahdollista hankkia nauhureita joita voi viedä myös ulos. Joudun kuitenkin tuottamaan pettymyksen Pr2:n ääntä minulla ei ole nauhalla eikä pääkopan nauhallakaan. - Kyllä Petri on jälleen kerran tavattoman hyvin perillä asioista. Veturinkuljettajien työkirjat kertovat yksiselitteisesti, että Pr2-vetureita käytettiin Rantaradalla nimenomaan Karjaan junissa. Nuo Leppävaaran asemalta Pr2 muistikuvani ovat vuodelta 1957. Poljin usein fillarilla Laajalahdesta sinne junia katsomaan. - Ei varmaan kannata alkaa kaikkia Pr2:n ajosuuntia kertaamaan, mutta käytiinhän niillä aina Haapamäellä saakka. - Tähän väliin on hyvä pistää pieni mainospala. Pian on ilmestymässä Schwere Brocken Band 4. Siinä käsitellään myös meidän Pr2 järkälettä ja yllä olevasta veturista on samanlainen kuva mukana saksalaisten itsensä kuvaamana. Myös aiemmissa Schwere Brocken tiiliskivissään he ovat käsitelleet suomalaisia raskaita tankkivetureita. - Viimeisen kerran, kun näin Pr2:n lämpimänä oli kesällä 1964, kun olin menossa Kuplallani Jollakseen ja näin kapeasta raosta kun Pr2 1800 oli lämmitystehtävissä Herttoniemessä Paasivaaran markariinitehtaalla. Muistan tuolloin ajatelleeni vieläkö noitakin käytetään ajossa.
kuva 19.05.2022 10:44 Juhani Katajisto  
  Minulla on ollut ilo nähdä useita kertoja Pr2-vetureita liikenteessä. - Parhaimmat muistikuvat on Leppävaaran asemalta avosiltaisen neliakselisen postivaunun kanssa Karjaan junissa. Sen pyörästö ja kampikoneisto oli maalattu punaiseksi, mutta ei kehys. - Luokkatoverini isä ajoi näitä Pr2-vetureita ja muistan kun meistä pojista oli hassua, että veturin nimi voi olla Henkseli. Toverini käytti tätä nimeä eli se on ollut kuljettajienkin käyttämä nimitys. Kysyin myöhemmin pasilalaiselta vek Vilho Suomelta oliko teillä Sjöblom niminen kuljettaja ja Ville muisti henkilön. Lempinimi juontui luonnollisesti valmistajan nimestä ja on vääntynyt aito suomalaiseen muotoon.
kuva 18.05.2022 10:20 Juhani Katajisto  
  Joo Tapanilassahan Rulla-Risto Tr1 1096:n paluu kotivarikolleen tuli nähtyä ilman kyllä mitään ennakkovaroitusta. - Ruotsalaisilla oli halu matkustaa tuolloin myös Hv3:n vetämällä junalla, mutta sen tuonti Savonlinnasta Kouvolaan olisi tullut liian kalliiksi. Niinpä jotkut heistä omatoimisesti kokivat Hv3:n vetämän yöjunan kyytiä Savonlinnasta 13.5.1969 kaminalämmitteisessä puumakuuvaunussa, joka oli heti ensimmäisenä höyryveturin perässä. Idän eksotiikkaa heille varmaan kokorahan edestä.
kuva 17.05.2022 20:42 Juhani Katajisto  
  Ja SJK:n Suomi turneen jälkeen tämä meidän Ivning Starimme palasi normaali tavarajunassa Pasilasta - Kouvolaan 19.5.1969.
kuva 17.05.2022 20:30 Juhani Katajisto  
  Niin tuo on ainakin hyvä johtopäätös. Hv3 994:llä on vielä kesäkuussa 1970 merkitty 118 linja-kilometriä eikä muuta. Sopii Savonlinna - Parikkala -Savonlinna. Ja heinäkuussa 1970 on vastaavat kilometrit + siirtoajo km Joensuuhun. - Kuvauskuukautena 994 oli ainoa Savonlinnassa ollut Hv ajossa. Olin 10 pv aikaisemmin kuin Tapsa kuvaamassa tämän saman junan. - Maaliskuussa 1970 oli vielä kaksi (782 ja 994) ja toukokuussa myös samat kaksi Hv3:a ajossa. Hv3 782 siirtoajo Savonlinnasta Joensuuhun oli 26.5.1970. Hv3 997 oli vielä tammikuussa 1970 Savonlinna Parikkala henkilöjuna-ajossa ja ajoi samassa kuussa viimeisen ajonsa siirtoajona Joensuuhun.
kuva 16.05.2022 23:02 Juhani Katajisto  
  Liekö eräs eniten rautatiehistoriaamme ylös kirjannut henkilö kävelemässä oikealla? Hän on auttanut minuakin selvittämään monen visaisen rautatieaiheisen kysymyksen. Onnistuin joskus jopa ostamaan häneltä muutaman valokuvankin. - Hv3 994 siirtyi Seinäjoelta tammikuussa 1970 Savonlinnaan. No ei sen ajot Savonlinnassa pitkäaikaiseksi jäänyt vain toukokuuhun 1970. Hv3 994 teki vielä sekä kesäkuussa että heinäkuussa 1970 yhdet Parikkalan matkat ja 24.7.1970 oli sitten enää jäljellä siirtoajo Savonlinnasta Joenuuhun. Ja siihen loppui tämän veturin työt Valtion rautateillä.
kuva 16.05.2022 18:32 Juhani Katajisto  
  Kauniisti tuossa wikipedian linkissä sanotaan kuolinpaikaksi Sipoo. Loppu oli hyvin surullinen. Hän kuoli Nikkilän mielisairaalassa.
kuva 16.05.2022 18:21 Juhani Katajisto  
  Ja Jussi odotti tuolloin
kameroineen Sörnäinen - Kumpula - Pasila tunnelin toisessa päässä. Kovasti savutti myös "syöksyessään" tunnelista päivän valoon. Tämänkin kuvausajankohdan jälkeen useita höyryjä kävi Sörnäisissä jopa suoraan linjalta tulleita tavarajunia pysähtymättä edes Pasilan ratapihalla.
kuva 13.05.2022 10:19 Juhani Katajisto  
  Minulla jäi Petri tuossa HPK-Tpe Tv1 610 27.8.1964 mainitsematta junan numero YTK 354. Ei Tv1-esiintyminen aivan kuten kerroit ole mikään harvinaisuus Tampereella 1960 luvun puoltaväliä lähestyttäessä. Tampereelta löytyy !960-luvulta korkeatasoisia mv-kuvia Tv1-vetureista ratapihalta sekä menossa ja tulossa junistaan.
kuva 12.05.2022 19:35 Juhani Katajisto  
  Petri arvostan suuresti sinun tietämystäsi VR:n vetovoiman käytöstä. Pystyt hyvin päättelemään, mikä on todennäköistä ja mikä vähemmän todennäköistä. Näistä Tv1-vetoisten tavarajunien ajoista Tampereella muistui mieleeni matkapäiväkirja kirjoittaja guru Tapani Kilpisen epäilyt Tv1- vetoisista tavarajunista enää 1970-luvun alussa, kun dieseleitä oli tuolloin jo niin paljon. Toinen matkapäiväkirjojen kirjoittaja Tapio Eonsuu oli eri mieltä ja jätti mielipiteensä kirjattuna jälkipolville. Ja niin vain oli Kilpinen tällä kertaa liian varovainen. Löytyy paljon Jumbojen ajoja tavarajunissa vielä 1970-luvulla - Ja nyt pikainen silmäys Tampereella havaittuihin Tv1-vetureihin vuonna 1964. Tv1 610 Hpk - Tpe juna YTK 27.8.1964. Turusta tuli vielä syksyllä 1964 useita kertoja Tv1-vetoisia tavarajunia Tampereelle junissa 3425 ja Toijalasta eteenpäin 2429 ja takaisin 2420 ja Toijalasta numerolla 3420 Turkuun. - Ne olivat kyllä Turun omia 600-sarjan Tv1-vetureita.
kuva 11.05.2022 12:50 Juhani Katajisto  
  Tämä tapahtui siis elokuun alkupuolella 1964. Kyseessä oli hiilikorsteeninen Tv1-sarjan veturi matkalla Haapamäen suuntaan tavarajunassa (järjestelyjunassa?). Miksi sitä sitten hetken seurasimme. Meillä oli ollut kaamea kilpa-ajo valtatiellä nro 3 erään ison Fiatin kanssa. Se ei millään meinannut uskoa, että mp:llä pääsee niin kovaa ja lopulta me jätimme sen. Meitä oli kaksi päällä ja tavarateline täys retkikamoja. Alun perin oli tarkoitus ajaa samaa kolmostietä Seinäjoelle, mutta oli pakko kääntyä sivutielle rauhoittumaan. Ja mikä siihen sopi paremmin kuin "körötellä" hetken vanhan höyryveturin tahdissa. Loppumatka sujuikin rauhallisesti "klassista 66"-tietä. Olimme edellä kerrotulla matkalla Seinäjoen Vaasan Uumajan kautta Ruotsiin "kruisailemaan". Tälle foorumille hienoja kuvia ladannut Niila Heikkilä innostui joskus värittämään näitä vanhoja Ruotsin mv-Honda kuviani.
kuva 11.05.2022 09:43 Juhani Katajisto  
  Esa elettiin aikaa jolloin mainitsemasi ajopeli oli kaukana tulevaisuudessa. Meillä oli suurin tuon aikainen Honda CS77 sonniraudoilla, sumuvaloilla ja yläpuolisilla pakoputkilla varustettu punainen unelma Honda Dream. Niitä tarjottiin myös Suomeeen poliisipyöriksi. Pyörä herätti Ruotsissa valtavaa kiinnostusta ja oikeastaan joka pikassa, missä sillä liikuin. Svenssonit kun tuli kaksitahti Husqvarnoilla viereen ihailemaan heidän pyöränsä oli kuin eri planeetalta. Kyllä oli polleeta olla suomalainen silloin. Herätti siellä myös poliisien ja armeijaväen ja niin tietysti myös Jenkki-auto"rakkarien huomiota." - Tuli sillä Hondalla joskus seurattua Jumboa Tv1:tä jossain Tampereen itäpuolella Messukylän ja Siitaman vaiheilla. Rautatievalokuvaus ei ollut vielä silloin syttynyt vaikka mukana oli 6x6 Rolleiflex. Tämä siis kaikki kesällä 1964. - John muistan hyvin sun punaisen Vespan ja pitkän uumuilta vyöllä sidotun takkis. kun tulit sillä keväällä 1968 Pasilan varikolle.
kuva 10.05.2022 21:05 Juhani Katajisto  
  Vaimo tuli tuohon korvan juurelle ja kuiskutti vitsi kun makee kuva. Aikoinaan minäkin karsastin junakuvissa autoja, mutta ajan kuluessa autoista on tullut joskus kuvien kaikkein mielenkiintoisimpia asioita. Niin saattaa käydä tässäkin. - Pääsiäisen ajan vuonna 1963 oli 90 km kattonopeus. Se oli mulla vielä Honda mp aikaa. Oli se aika erikoista totutella maantiellä yleiseen määrättyyn korkeimpaan nopeuteen. Maantiethän oli käytännössä kilparatoja. Ajokulttuuri oli aivan erilainen kuin tänä päivänä. Jokainen ajoi menopelillään lähes sen minkä niistä irti lähti. En muista milloin kypärä pakko tuli, mutta alkuajat ajoin minäkin ilman kypärää. No tuonihan meidänkin porukasta niitti monta. Onneksi ymmärsin lopettaa ajoissa.
kuva 09.05.2022 23:02 Juhani Katajisto  
  Niin kuin tuossa aiemmin kerroin näin kun tässä kohtaa toisella kymmenellä olevat Valkan kundit valuttivat hiekkaa juuri tuollaisen linkitetyn N-sarjan kaksiakselisen vankivaunun laakeripesiin.- Åke Lindmanin tahdittamassa kotimasessa leffassa "Varsovan Laulu" 1950-alkupuolelta näkyy hyvin kuinka tällä alueella oli korkeiden lankkuaitojen rajaamia erilaisia yrityksiä. Pasilan - Kumpulan - Sörnäisten satamaradan tultua avatuksi 18.10.1965 ei kulkulupaa saa antaa Pasilan asetinlaite VI:stä (Konkolasta) Sörnäisiin päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla. Tunnelin kautta ehti Sörnäisissä käydä useita höyryvetureita, joskus jopa Risto-vetoisia tavarajunia suoraan linjalta pysähtymättä edes Pasilan ratapihalla.
kuva 03.05.2022 21:27 Juhani Katajisto  
  Voi hyvin yhtyä edelliseen kirjoittajaan. - Allekirjoittaneella on ollut joskus ilo kuvata Niilan kanssa yhteen menoon monta yötä peräkkäin. Jotenkin tuntui, että hän oli omimmillaan joskus neljän viiden aikaan aamuyöllä. - Kerran kesäyönä Köykkärissä laajan peltoaukeaman laidalla tavarajuna pysähtyi punaista näyttävän opastin maston eteen. Kuljettaja avasi ikkunan ja sanoi taidatte olla lintu bongareita, kun näin varhain olette liikkeellä. Meitä vähän hymyilytti ja Niila kertoi, että nyt näet oikeita pesunkestäviä junabongareita. Ja Niilan kuvat siltäkin reissulta eivät jättäneet toivomisen varaa. Joillakin meistä on vain luontainen kyky saada näyttävää tulosta aikaiseksi.
kuva 25.04.2022 22:06 Juhani Katajisto  
  Huomasin tämän saman asian kasatessani kirjan auraustietoja. - On aika sattuman kauppaa löytää vielä tietoja laatikkoauroista tämän jälkeen auraustyössä, kyllä tämä niin joutsenlaulua on. Mutta kuka tietää?
kuva 23.04.2022 23:22 Juhani Katajisto  
  Saksalaiset käyttävät näistä järkälemäisistä tankkivetureista (heillä tenderiveturi) Brocken sanaa = järkäle. Nythän siellä on tulossa uusi tiiliskiven paksuinen Schwere Brocken Band 4, jossa taas käsitellään mm. yhtenä veturisarjana meidän Vr3-sarjaa. Aiemmissakin Schwere Broken-sarjan kirjoissa he ovat käsitelleet meidän Kukkoamme. Määräävin tekijä päästä mukaan on ollut Kukon pyöräjärjestys. Heillähän on ollut enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä 0-10-0T-tyyppisiä vetureita, mikäli on uskominen heidän teksteihinsä.
kuva 23.04.2022 22:49 Juhani Katajisto  
  Kerran vieraillessani jo höyryajan jälkeen Iisalmelaisen veturinkuljettaja Osmo Rossin kotona ja hänellä oli kylässä viereiseltä tontilta veturinkuljettaja veljensä Ensio. Kuuntelimme stereoäänityksiä sekä halko-, että hiilijumboista raskaissa sorajunissa. Voi oikein aistia vanhojen veturinkuljettajien liikutuksen, kun he totesivat, että on hyvä että tällaistakin on jäänyt jälkipolville kuultavaksi. Höyryveturien äänet olivat tuolloin jo jääneet kaukauseen menneisyyteen myös heidän mielistään ja muistot tulvahti hyvin voimakkaina heidän mieliinsä. - Halko-Jumbon ääni raskaissa junissa oli paljon korkeampi sihisevämpi kuin halkopolttoisen Pikku-Jumbon, jonka ääni oli matalampi ja kaikupohjaisempi. Onnistuin joskus äänittää yhtä aikaa molempien sarjojen halkopolttoisia vetureita, jolloin erilaiset äänet erottuivat selvästi.
kuva 22.04.2022 12:58 Juhani Katajisto  
  Juhalta varteenotettava ehdotus kuvauspaikaksi. Savonlinnasta ajettiin Pikku-Jumboilla järjestelyjunia aina Parikkalaan asti. Tosin monasti käytiin vain Silvolassa tai Kulennoisissa. Sen sijaan kuvausvuosi ei voi olla 1974. Kuvan filmitähti oli jo silloin ihan muualla.
kuva 21.04.2022 22:24 Juhani Katajisto  
  Viimeinen Vilski, missä oli loppuun saakka turbiinipiippu. Muut oli jo loppuaikoinaan varustettu hiilikorsteeneilla. - Vilskin perässä näkyy Oulun Pikku-Jumboista aikaisessa vaiheessa seisomaan jäänyt Tk3 1157. Se oli jo melkein kaksi vuotta seisonut Oulun jonassa toimettomana tämän kuvan ottoaikoihin. Tv2 631 ehti näemmä seistä useamman vuoden suuressa halkokuormassa. Ei mikään ainutkertainen tapaus. Pitkään ulkona suojatta seisoneiden vetureiden halot alkoivat monasti tummua. Mitenkähän käyttökelpoisia halot oli pitkällisen suojatta ulkona seisomisen jälkeen? Pasilassakin jäi pitkäksi aikaa yli vuodeksikin seisomaan ulos puupolttoisia vetureita halostettuna, jotka ei koskaan enää lähteneet ajoon. Ja tuo taaimmainen Tk3 1157 oli myös edelleen halkokuormassa.
kuva 20.04.2022 22:46 Juhani Katajisto  
  Juuri tämä alue oli meidän Vallilan kundien leikkipaikka 1950-luvun alkuvuosina. Alue oli täynnä korkeiden lankkuaitojen ympäröimiä erilaisia romu-ym. liikkeitä. Alue oli siis aivan eri näköinen kuin tässä kuvassa. Silloin täällä oli työssä puupolttoiset Sk3-sarjan veturit ja kun juuri tähän ratapihalle tuli sitten upo uudet keltavihreät Vv12-sarjan veturit vuonna 1953 niin ne näyttivät kuin eri planeetalta niin upeita ne olivat. Aivan käsittämättömän hienoja kauniin värisiä dieselvetureita. Niiden ulkonäkö oli mykistävä kun niitä vertasi niihin vuosisadan alun halkolämmitteisiin Sk3-vetureihin ja niiden näkeminen tuolloin jäi mieleen koko loppuelämäksi. - Kaikkea kepposta sitä tuli tehtyä tai ainakin nähtyä. Tässä seisoi usein pieniä kaksiakselisia N-sarjan vankivaunuja läheisen vankilan vuoksi. Valittevan usein sitä tapahtui täälläkin, että pojankoltiaiset valuttivat hiekkaa niiden vankivaunujen laakeripesiin. Silloin se oli jonkin näköinen rohkeuden osoitus porukalle.
kuva 20.04.2022 17:41 Juhani Katajisto  
  Tässä jotain haja tietoja Vr2 950:stä http://vaunut.org/kuva/19451?tag0=0%7CVr​2%7C950
Pasila ei koskaan ollut mikään suuri Vr2-varikko. mutta tämä 950 oli poikkeuksellisesti valmistuttuaan 1930 sarjansa ensimmäisenä veturina hetken Pasilan kirjoissa. En tiedä kumpi ei tykännyt toisistaan. Tämä Helsingistä tai Pasila tästä. Toki Helsingissä kävi korjauksessa
Vr2-vetureita ainakin sotien aikana. - Joensuussa työskenteli useita Vr2-sarjan vetureita. Jopa sarjansa viimeinen puupolttoinen veturi 958 oli ajossa juuri Joensuussa.
kuva 19.04.2022 12:09 Juhani Katajisto  
  Hommat loppui pikku hiljaa Jumboillakin Joensuussa lähestyttäessä 1970-lukua. Viimeiseksi jäi 936 ja se oli ajossa alkuvuoteen 1972. Loppuaikojen Jumbot Joensuussa oli 930-937 miinus tuo Pieksämäelle lainattu 935. - Seinäjoella tarvittiin vielä 1960-luvun loppupuolella Jumboja ja Joensuu ja Seinäjoki vaihtoi keskenään Tv1-vetureita. Joensuusta lähetettiin 925-929 Seinäjoelle, jotka olivatkin sitten vielä Pohjanmaalla liikenteessä mm. sorajunissa. Seinäjoki lähetti Joensuuhun hm miten sen nyt kauniisti sanoisi ei aivan niin hyvä kuntoisia Jumboja. Tosin Joensuussa ei ollutkaan niin kova tarve Jumboille enää tuolloin kuin Seinäjoella. Näistä vanhoista Seinäjoen Jumboista Joensuussa ainakin 595:lle ja myös sille salaperäiselle 596:lle löytyi jotain töitä. Muut oli kyllä aika kypsää tavaraa Kilpisen matkapäiväkirjan mukaan. Kävihän Seinäjoen vanha 595 vielä kesällä 1967 mm. Ilomantsissa.
kuva 19.04.2022 11:39 Juhani Katajisto  
  No kiitti itsellenne myös ystävällisistä sanoista, Jouni, Esa ja muut. Kuvasta vielä 1970-luvulla Pikku-Jumbojen näkeminen linja-ajossa järjestelyjunissa oli jo onnen kauppaa. Savonlinna oli yksi niitä (harvoja) paikkoja, joissa oli mahdollista nähdä Tk3-vetureitä linja-ajossa aivan höyrykauden loppuun vuoteen 1975 saakka. Ja kaikki Savonlinnan Tk:t oli loppuun saakka puupolttoisia.
kuva 18.04.2022 21:38 Juhani Katajisto  
  Kuvauskuukautena kesäkuussa 1969 näistä vetureista ajettiin eniten Hv3 997:llä. Tk3 1114, joka tässä on tallissa lähetettiin vielä tänä samana kuukautena Joensuuhun ja josta tuli tilalle Tk3 1113:sta. Tämä kesäkuu 1969 jäikin 1114 viimeiseksi liikenteessä olo kuukaudeksi (555 km) ja 1113:sta tuli kesäkuusta 1969 pitkä aikainen Savonlinna kone. Pieksämäellä ei oikein 1968 ollut enää halkolämmitteisiä Jumboja. Niinpä Joensuu lainasi Halko-Jumbon 935:n Pieksämäelle ja sillä ajettiin Pieksämäeltä Savonlinnaan halkolämmitteisenä toki Pieksämäeltä muuallekin käytiin jopa Haapamäellä saakka. Vaikka 935 oli jo seisonut Joensuun jonossa oli se varmaan jonkinlaisessa kunnossa, koska ei esiinny Savonlinnan korjauskirjassa keväällä 1968. Tallissa näkyvä 920 (tässä jo hiililämmitteinen) liikennöi ainakin pari vuotta aiemmin Pieksämäeltä puupolttoisena Savonlinnaan. Ainoat mahdolliset halkopolttoiset Jumbot keväällä 1968 Pieksämäeltä Savonlinnaan ovat olleet 920 ja 935.
kuva 18.04.2022 20:49 Juhani Katajisto  
  Kuva vaikuttaa helmikuussa 1973 otetulta. Olin vähää aiemmin kuvannut tämän saman Tk3 1106:n venäläisten vaunujen kanssa vaihtotöissä Pääskylahdessa. Joten veikkaan kuvauspaikaksi Pääskylahtea. En tunne niin hyvin tavaravaunuja, jotta osaisin sanoa tuon ensimmäisen vaunun sarjan, mutta samanlaisia näkyi monasti Silvolan (nyk. Kerimäki) järjestelyjunissa, joten sekin puoltaisi Pääskylahtea.
<<