3560-98982 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Reino Kalliomäki: Veturitehdas Huru-, Vemppu- ja Lättätuotannon aikaan

Erkki Nuutio löysi oheisen taulun, numeroi rakennukset ja lupasi palata selittävin kommentein.

kuva
Valmetin Lentokonetehdas, Tampere, Lentokonetehdas

Kuva on otettu Pyhäjärven yltä. Auringosta päätellen on aamupäivä, ja parkkipaikasta päätellen työpäivä.
12 kommenttia
??.??.1960 Reino Kalliomäki
kuva
Valmetin Lentokonetehdas, Tampere, Lentokonetehdas

Taulu ei valitettavasti ole valokuva, vaan painotuote. Toivottavasti rasteri ei häiritse liikaa.
Ei kommentteja
??.??.1960 Reino Kalliomäki

Hakuehdoilla löytyi 2 kuvaa

Kommentit

20.03.2015 11:29 Erkki Nuutio: Tehtaan takarajana on Pirkkalan kunta, ja rajajoki on Härmälänoja (25). Ojaa pitkin härmäläläisten ponnistelujen tulokset lipuivat puhdistamattomina Pyhäjärveen. Pääportin (1) ohi kulki vielä mutkainen Pirkkalan maantie (24), jonka vaaran paikka oli kapea silta tehtaan takanurkan luona. Suorempi tie (26) valmistui kai vuoden 1961 vaiheilla.
Pääportilta (1) vasemmalle oli vuodesta 1948 linja 1:n päätepysäkki. Linjan rollikat (johdinautot) olivat luonnollisesti tehtaan itse tekemiä.

Sota-aikana pyörillä varustetut lentokoneet rullasivat suoraan pääportilta Härmälän lentokentälle (1 km).
Vesikoneet vetelivät laskusiltaa (5) pitkin matalaan Pyhäjärveen.

Vuonna 1960 tehtaan päätuotteet olivat rautatiekalusto, siirtokoneet ja instrumentit ja henkilökuntaa oli noin 2000. Lentokonetyöt oli valtaosin siirretty Kuorevedelle ja lentomoottorityö tehtiin Linnavuoren uumenissa.

Vuonna 1947 valmistui rautatie (2) Sääksjärveltä Pirkkalan (josta tuli siten rautatiepaikkakunta) kautta. Tehdasalueella
se meni tavara-asemalle (3), joka oli pitkän materiaalivaraston (16) ja ulkovaraston välissä. Kiskot veivät halleille (11) ja (12) ja viimeistään sähköjuna-aikaan jatkuivat rannan suuntaisesti (tällöin siellä oli 25 kV).

Hallinto, tuotekehitys ja markkinointi olivat kaksoisrakennuksessa (6), ja sen takana oli hieno puisto. Isäni työpaikka kuolemaan 1961 asti oli Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu, joka sijaitsi pääosin täällä, eikä Lokomolla.

Kantatehdas alkoi osasta (7), jossa tehtiin ohutlevy- ja viilaustyöt ja takaosasssa mittavasti (kemiallista) pintakäsittelyä.
Siirtokoneista pienet haarukkatrukit tehtiin myös osassa (7) ja suuret haarukkatrukit ja lukit (hajasääritrukit) osassa (9).
Kaikkien tuotteiden raskas lastuava työstö tapahtui osassa (10).
Veturit koottiin osassa (11) ja junat (lätät ym) osassa (12), johon kantatehdas päättyikin. Ruokala keittiöineen oli rakennuksessa (13)

Kaikkien tuotteiden raskaat levytyöt tehtiin hallissa (21) ja junille välttämättömät puutyöt hallissa (22). Jälkimmäisen puute Lokomolla esti sitä tulemasta junavalmistajaksi. Ilmeisesti tehtaan ja muunkin teollisuutemme tuhoajien muistomerkiksi on jätetty lämmityskeskuksen savupiippu (23).

Vielä löytyi mm. kevytmetallivalimo (20) ja koelaitos (19) tuulitunneleineen, poliklinikka (14) ja ammattikoulu (15).
Portin kyljessä oli Ilmavoimien varikko (18), jota kutsuttiin viestivarikoksi. Pyssymiehiäkin siis löytyi.

Instrumenttitehtaaksi muuttumassa oleva tehdas (17) teki osin vielä mm. seinäkelloja ja saunamittareita (ostaisin heti jos joltain löytyy - ne ovat arvossaan). Tehtaan johtaja oli niin kova luu pääkonttorille, että jo vuonna tehdas saattoi erota ja muuttaa omiin avariin tiloihinsa Perkiöön.
Siirtokoneen kova luu löytyi vasta myöhemmin, liian myöhään säästyäkseen keinottelijoilta.
Kiskokalusto oli yhtiön lypsylehmä, jota lypsettiin kunnes maidontulo loppuu. Onneksi Transtech on tullut pelastukseksi.

Portti (4) oli jo tällöin avoinna ja se johdatti vähän ennen laskusiltaa (5) pengertä pitkin Härmälänsaaren uimarannalle ja -laitureille. Kohta nämä suljettiin muutamaksi vuodeksi Härmälänojan suolistobakteerien vuoksi. Kun puhdistamot pian valmistuivat, vesi puhdistui nopeasti täysin kelvolliseksi.

Itse asuin tehtaan aidan takana syntymästä 1948 alkaen vuoteen 1961. Harjoittelijana siirtokoneosastolla olin vuosina 1965-66 ja 68 ja Traktoriryhmään siirtyneen Metsäkonetehtaan tuotekehityspäällikkönä 1979-85 (kunnes ryhmän johto tuhosi tehtaan aiheuttamalla kotimaisen asiakaskunnan täydellisen ostoboikotin, jota kesti kaksi vuotta).
Rakennus (21) ja sen vierelle tehty jatko-osa ja rakennus (13) olivat tällöin Metsäkonetehtaan tiloina.

Yritän vastailla mahdollisiin kysymyksiin ja Teidän omat kokemuksenne tästä merkittävästä teollisuuslaitoksesta ja sen tuotteista olisivat arvokkaita.
(Käyttäjä muokannut 20.03.15 11:40)
20.03.2015 16:23 Tommi K Hakala: Kerrohan tuosta metsätraktoreiden "ostoboikotista" olen itse ajanut aikoinaan -86 mallisella uudella 832:lla. Silloinhan tuotanto taisi lähteä Kurikkaan ja myöhemmin sitten Uumajaan? Itsellä myös työhistoriaa tuolla tontilla, 2005-2008.
20.03.2015 20:47 Erkki Nuutio: Asia ei liity juniin: Traktoreista tehdyn Hankkija-sopimuksen jälkeen ryhmän johto ryhtyi ajamaan vastaavaa sopimusta metsäkoneille. Hankkija vastusti jyrkästi (vrt. konkurssin jälkeinen historiikkikirja), Metsäkonetehdas vastusti mahdollisimman selvästi, ja kotimaisia asiakkaita edustanut Koneurakoitsijain Liitto vastusti asiaa ja piti sitä sopimusloukkauksena (mm. joidenkin liiton jäsenten korjaamo- ja piirimyyntisopimuksia vastaan).

Liitto ilmoitti kirjallisesti päätöksestään: Yhtään uutta Valmet-metsäkonetta ei osteta Suomeen jos sopimus toteutuu.
Ajelehtiva Hankkija taipui sopimukseen. Kaikki kotimaiset asiakkaat lopettivat hankinnat siihenastiselta markkinajohtajalta kahdeksi vuodeksi. Komponentti- ja osiavirtaa tehtaalle ei voitu välittömästi katkaista eikä voitu edelleenmyydä. Niinpä koottiin toistasataa konetta, jotka ruostuivat ensin pari vuotta ja myytiin sitten korko- ja epäkuranttiustappioita kärsien.
Nämä traktori- ja metsäkonesopimukset olivat osatekijä Hankkijan konkurssiin ja vaaransivat myös Valmetin traktori- ja moottorivalmistuksen. Pyydän tuhannesti anteeksi synkkää tarinaani iloisille junatarinoille kuuluvalla sivustolla.
21.03.2015 12:18 Esko Maasalo: Kyllähän vuonna 1960 vielä täällä Härmälässä tehtiin esim. ilmavoimille Fougan I-sarjan osia kovalla kiireellä ja koneiden kokoonpano sekä koelennot tehtiin Kuorevedellä. Rinnakkain oli tekeillä siipiä ja peräsimiä ilmavoimien harjoitushävittäjiin ja VR:lle raskaita Hr12 vetureita. On ollut ehkä Suomen monipuolisin ja osaavin tehdaskokonaisuus!
23.03.2015 11:59 : Isäni sai 50-vuotislahjaksi seinäkellon jossa on taulussa Valmetin logo. Tehtiinköhän nekin kellot tuolla?
(Käyttäjä muokannut 23.03.15 11:59)
23.03.2015 12:11 Esko Maasalo: Siellähän ne tehtiin, ja on jatkuva tilaus päällä kuten joku muukin jo ilmaisi tästä kellosta!
23.03.2015 15:53 Tommi K Hakala: Itsellä raksuttaa erittäin hyväkuntoinen perintö-Valmet maapaikan seinällä, eilen viimeksi veivaisin viikon tarpeeseen vieterit...taitaa olla myös valmetin löylymittarikin jemmassa. Ei myynnissä...
Oli muutoin varmasti yleisin kello maataloissa vielä 70-luvun lopulla?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!