Kari Suominen: Ratapölleistä energiaa ja vesihöyryä
Suomessa mänty on ollut luontainen ratapölkkyjen raaka-aine. Sen lahonkestävyys kyllästämättömänä maakosketuksessa ei kuitenkaan ole erityisen hyvä ja siksi ratapölkkyjen kyllästys kreosoottiöljyllä on alkanut tiettävästi niinkin varhain kuin aivan 1900 -luvun alussa. Kyllästämätöntä lehtikuusta on myös kokeiluluontoisesti käytetty samoin kuin kreosoottiöljyllä kyllästettyä koivua. Vaihdepölkkyinä on kaytetty myös afrikkalaista kovapuulajia Azobéa.
Tampere Viinikka
Kreosoottiöljyllä kyllästetyt ratapölkyt ovat ongelmajätettä ja polttaminen on ainoa oikea tapa hävittää poistetut pölkyt. Kun pölkky...
11 kommenttia
27.08.2013 Kari Suominen
27.08.2013 Kari Suominen
Tampere Viinikka
Rautatierakentamiseen erikoistuneen Komsor Oy:n kalustoon kuuluva Scanian nelossarjalainen on saanut pölkkykuorman päälle ja matka Raumalle tai...
2 kommenttia
27.08.2013 Kari Suominen
27.08.2013 Kari Suominen
Hakuehdoilla löytyi 2 kuvaa
Kommentit
| 28.08.2013 06:35 | Tunnus poistettu: | Onko tietoa minkälaisia tuloksia eri pölkyistä saatiin? | |
| 28.08.2013 08:25 | Jouni Ijäs: | Kyllästämätön lehtikuusi kuulostaa aika hyvältä vaihtoehdolta. Lehtikuusta vaan ei taida Suomessa kovinkaan paljon olla. | |
| 28.08.2013 11:13 | Kari Suominen: | Kokeilut eri puulajeilla lienevät olleet marginaalisia ja kun vielä tukikerroksen laatukin vaikuttaa kyllästämättömän pölkyn käyttöikään, on mänty kreosootilla käsiteltynä se vanha ja konstailematon vaihtoehto, vaikka myrkkyjätettä elinkaarensa lopussa onkin. Korvaavia vaihtoehtoja on kuitenkin löydettävä, ellei sitten siirrytä käyttämään betonisia pölkkyjä kokonaan, sillä tämänhetkisen tiedon valossa kreosootin käyttö on sallittu kyllästystarkoituksiin enään vuoteen 2018 saakka. Kreosootin käyttöluvan päättyminenhän ei ole ainoastaan suomalainen ongelma, sillä kreosoottikyllästeisiä pölkkyjähän on käytössä suurimmassa osassa EU-maita. Korvaavan ratkaisun löytymistä ja käyttöönottoa hankaloittaa unionin kemikalilainsäädännön lisäksi myös se, että ratapölkky on rautatiejärjestelmän turvallisuuskriittinen osa ja sitä koskee useat eurooppalaiset standardit. Uudentyyppisen pölkyn hyväksyntä rautatiekäyttöön vie näin ollen runsaasti aikaa. Kovapuulajien (esim. tuo Azobé) käytöstä on myönteisiä kokemuksia, mutta koska ne ovat usein lähtöisin sademetsistä, on niiden hankinnasta Suomen rataverkolle eettisyys- ja ympäristösyistä luovuttu. RHK ja VTT ovat yhteistyössä tutkineet myös kyllästämättömien puuratapölkkyjen lämpökäsittelyä puunsuojaominaisuuksien parantamiseksi. Prosessi ei kuitenkaan osoittautunut lupaavaksi, sillä pölkyt eivät pysyneet suorina vaan kieroontuivat käsittelyn aikana. Mutta Haapamäellähän on edelleenkin (?) 1990 -luvun lopulla alkaneessa kokeilussa sinne sijoittettuja mäntyöljyllä käsiteltyjä puupölkkyjä ja pölkkyjen kunnossa ei kai vieläkään ole merkittäviä muutoksia. (Käyttäjä muokannut 28.08.13 11:47) |
|
| 28.08.2013 15:55 | Lasse Hinkkanen: | Haapamäen kyllästämölle tuli 70-luvulla pieni erä pyökkipölkkyjä Romaniasta tai Jugoslaviasta . Pölkyt olivat vähän haljenneet kuivaessaan, joten ne piti pannoittaa päistään. Jos näette näitä pannoitettuja pölkkyjä jossain, niin ne ovat ehkä näitä samoja. Pölkyt olivat myöskin vääntyneet kieroon kuivaessaan, joten niihin täytyi kutterihöylällä tehdä paikat aluslevyille. Tämä kokeilu päättyi siihen, vaikka pölkyt olivat laivalla Rauman satamaan tuotuna olleet halvempia kuin suomalainen mäntypölkky. (Käyttäjä muokannut 28.08.13 15:59) |