Jukka Tölkkö: Naissaar 10.-11.9.2011

Syyskuun alkupuolella tehtiin rautatieharrastajaporukalla tutustumismatka Naissaareen. Vuoteen 1994 asti saari oli sotilaskäytössä ja siitä on muistona laaja 750 mm:n kapearaideverkko, joka on osittain edelleenkin matkailukäytössä. Saari on toiminut vuodesta 1995 alkaen luonnonpuistona ja sieltä löytyy myös monia sotahistoriallisia kohteita.

kuva
Naissaari, Viro

Kapearaiteinen raide ulottuu Naissaaren satamalaiturin eteläkärkeen asti. Radan huono kunto tosin estää liikennöinnin satamaraiteella.
1 kommentti
11.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Männikussa "liikennepaikkarakennuksena" toimii puuliiteri, jonka edessä seisoo saunavaunu.
1 kommentti
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Kapearaiteisella junalla ajettiin TU6A-​veturin työntämänä Läänekulaan merimiinojen varastoalueelle asti. Alue oli tarkasti vartioitu,...
Ei kommentteja
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Läänekulassa toimi merimiinojen varastoalue vuosina 1955-​94. Varastointi tapahtui 52:lla betonialustalla, jotka sijaitsevat raiteiden...
Ei kommentteja
11.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Myös kapearaiteisessa on tunnelmaa, varsinkin jos saa matkustaa aitiopaikalla avovaunussa menosuuntaan. Kulku oli miellyttävää pehmeän...
6 kommenttia
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Junamatkustamisen tunnelmaa avonaisessa matkustajavaunussa. TU6A-​veturi työntämässä matkalaisia kohti Männikua.
Ei kommentteja
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

TU6A 1930-​dieselveturi Männikussa.
1 kommentti
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Kapearaiteinen TU6A 1930-​dieselveturi Männikussa. Junan perässä on avovaunusta tehty matkustajavaunu. Taustalla näkyy vihreä umpivaunu,...
Ei kommentteja
10.09.2011 Jukka Tölkkö
kuva
Naissaari, Viro

Juna saapumassa peruuttaen Männikuun. Veturina neuvostovalmisteinen TU6A 1930.
Ei kommentteja
10.09.2011 Jukka Tölkkö

Hakuehdoilla löytyi 9 kuvaa

Kommentit

07.10.2011 13:43 Joni Lahti: Upea kuvasarja! Naissaaren rautatiehistorian keskeinen kehitystekijä oli viime vuosisadan alun venäläinen suururakka ”Pietari Suuren merilinnoitus”. Sitä rakennettiin Venäjän hallussa oleville Itämeren rannikoille mukaan lukien Viron saaret ja Tallinnan kaupunki ympäristöineen.


Syy, miksi linnoitusjärjestelmä tarvitsi oman rautatiensä, oli tietenkin tykkipattereiden ja muun puolustuksen huolto. Raskaan rannikkotykistön ammuksia tuskin olisi millään muulla keinolla saatu perille. Naissaareen rataverkko oli laajimmillaan I maailmansodan päätyttyä. 1918 kartan mukaan verkko ulottui saaren länsirannalla aikakin kuuteen asemaan ja tekipä myös lenkin rannan tuntumassa. Myös pohjois- ja etelärannoilla oli pistoratoja asemiin. Itäosassa saarta, jossa päälinja kulki, oli myös 5 – 6 patteriasemaan ratojen ulottuvissa.


Tarton rauhan jälkeen saarelta purettiin raskasta tykistöä ja samalla purettiin 14,2 km rataa tarpeettomana. Vetureiksi jäi saarelle n:ot 3 ja 4 sekä lisäksi muutama resiina. Vuoden 1939 kartan mukaan yhteys pohjoisen ja etelän välillä oli vielä olemassa, mutta suurin osa pistoraiteista oli purettu. Itäosaan meni vielä 4 pistorataa. Vuoden 1992 kartta kertoo, että yhteys pohjoisen ja etelän välillä ei enää toimi ja haaroja on vain 2. Saarella oli 7 km käyttämätöntä ja 12 km käyttökelpoista rataa. Kalustona saarella oli mm MD54-4 moottoriveturi ja TU6A vetureita. Rautatieverkon keskeinen kohta oli merimiinatehdas, kuinkas muuten. Mukavia kuvia saaren rautatiehistoriasta löytyy mm täältä: http://dy.fi/xhv


Muiden saarten ja Tallinnan alueen linnoitusradat ovatkin sitten toinen tarina.
(Käyttäjä muokannut 07.10.11 15:19)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!