Panu Breilin: Haapamäen höyryveturipuiston kalustoa
Kuvia Haapamäen höyryveturipuiston alueella olevasta rautatiekalustosta.
Haapamäki
Gbk 46335-6, XG 031143-1 ja XG 031127-4 veturipuiston raiteistolla.
Ei kommentteja
17.05.2014 Panu Breilin
17.05.2014 Panu Breilin
Haapamäki
Tk3 1130 veturipuiston alueella sekä yksi Haapamäen vesiviskureista. Viereinen veturi on Tk3 1111. Tk3 1130 ajoi tiettävästi viimeisen ajonsa...
1 kommentti
17.05.2014 Panu Breilin
17.05.2014 Panu Breilin
Hakuehdoilla löytyi 22 kuvaa
Kommentit
| 01.09.2014 20:39 | Jouni Hytönen: | Vaikka varsinaiset kriisivarastot ehdittiin jo purkaa, yksi uusi on näemmä syntynyt Haapamäelle. Onko osa alkuperäisestä puistosta suljettu aidalla, joka näkyy TE:n kuvassa? Pitäisikö lupautua ensi kesällä pariksi päiväksi heilumaan raivaussahan kanssa alueelle? Minua ainakin suututtaa metsät, joita on noussut tallin raiteistojen ja puiston väliin. Vai onko ne tarkoituksella jätetty näkösuojaksi? | |
| 01.09.2014 21:08 | Panu Breilin: | Puiston takaosa on tosiaan suljettu aidalla. | |
| 04.09.2014 20:09 | Timo Salminen: | Kuvasarja innoitti jälleen kerran pohdiskelemaan suomalaisen museaalisen rautatiekaluston säilytyspolitiikkaa aikojen kuluessa - vai pitäisikö pikemminkin puhua sen puutteesta. Osviitaksi laskin oman kirjanpitoni mukaan, paljonko eri vuosikymmenillä valmistuneita Suomessa liikennöineitä leveäraiteisia höyryvetureita on säilynyt ja päädyin seuraaviin lukuihin: - 1860-luku 2 - 1870-luku 1 - 1880-luku 4 - 1890-luku 0 - 1900-luku 7 - 1910-luku 7 - 1920-luku 27 - 1930-luku 15 - 1940-luku 39 - 1950-luku 26 Yhteensä siis 127 veturia, joista käsittääkseni 17 asuu nykyään ulkomailla. Joku muu laskekoon seuraavaksi noista säilyneiden veturien lukumääristä suhdeluvut sille, kuinka suuren osan kullakin vuosikymmenellä hankituista vetureista ne muodostavat. Luvut saattavat olla mielenkiintoiset. |
|
| 11.09.2014 18:56 | Timo Salminen: | "Joku muu" alkoi itse laskea suhdelukuja. Lukuni ovat tosin sikäli vajavaiset, ettei niissä ole sellaisia yksityisradoille hankittuja vetureita, jotka eivät koskaan siirtyneet VR:lle. Lisäksi jätin tietoisesti pois käytettyinä ulkomailta hankitut veturit eli sarjat Hr2 - 3 sekä sotasaalisveturit. Näillä reunaehdoilla päästään seuraavaan tulokseen (luvut pyöristetty lähimpään täyteen prosenttiin): - 1860-luku 43 uutta veturia, säilynyt 5 % - 1870-l. 56 vet., säil 2 % - 1880-l. 50 vet., säil. 8 % - 1890-l. 137 vet., säil. 0 % - 1900-l. 204 vet., säil. 3 % - 1910-l. 119 vet., säil. 6 % - 1920-l. 222 vet., säil. 12 % - 1930-l. 76 vet., säil. 20 % - 1940-l. 116 vet., säil. 34 % - 1950-l. 60 vet., säil. 43 % Ja kysehän on tässä siis pelkistä höyryvetureista. Muu kalusto ei ole luvuissa mukana. Luvuissa kuvastuva uusimman kaluston yliedustus osoittaa havainnollisesti sen, miten veturien säilymisen taustalla ovat olleet pääasiassa oletetut käytännön tarpeet. Tämä sinänsä on tiedetty koko ajan ennenkin. Valitettavaa on erityisesti 1890-luvun kaluston toivoton aliedustus - siitä huolimatta, että suuri osa siitä oli amerikkalaisperäistä. Luvut laskettu Eonsuu & al., Suomen veturit 1 taulukoiden mukaan. |