27.05.2014 / Kerava asema
27.05.2014 PMR:n kalustonsiirto odottelee Keravalla pääsyä ujuttautumaan läntiselle pääraiteelle muun nopean liikenteen joukkoon. Anotulla poikkeusluvalla junalle sallittiin 80km/h:n sn Keravan ja Helsingin välille (poislukien liikennepaikat) ja poikkeavissa vaihteissakin juna sai posotella 35:n nopeudella (toistaiseksi kumoamaton määräys sn 20km/h). Edellytyksenä oli mm. ohjaamossa oli oleskeltava kuljettajan lisäksi henkilö, joka tuntee opasteet aktiivisesti niitä tähystäen ja osaa tarvittaessa tehdä hätäjarrutuksen, eikä heidän työskentelyään saa häiritä. Mielestäni oikeaan suuntaan ollaan menossa...
Kommentit
| 28.05.2014 00:47 | Topi Lajunen: | Sama vaatimus ohjaamon "tähystäjästä" on toki voimassa kaikelle museoliikennöinnille myös ilman poikkeuslupaa. Se ei siis voinut olla erityisedellytys poikkeusluvan saamiseen. | |
| 07.06.2014 00:54 | Toni Lassila: | Dm7:ssa pitäisi olla Holset-merkkinen turbo ja suora putki, niin pitäisi hienoa ääntä ulospäin. Olihan Ruotsin lätässä turbo, niin miksei sitä voinut asentaa suomalaisiin? | |
| 07.06.2014 01:12 | Kimmo T. Lumirae: | Olen muuten oikeasti miettinyt samaa asiaa, niin kauan kun olen tästä eroavaisuudesta tiennyt, joka sivumennen sanoen ei ole kovin pitkä aika. Joku, joka ei ymmärrä ahdetun moottorin hyvien ominaisuuksien päälle, ja samaan aikaan on vierastanut turboahtamista joidenkin Esson baarin juttupuheiden perusteella, on päättänyt säästää, ja jollei nyt ihan väärässä paikassa, niin ainakin tarpeettomasti. | |
| 07.06.2014 01:36 | Toni Lassila: | Liikkuisi paremmin ja olisi komeat vihellykset ja "huokaisu" vaihtaessa sen Holset-turbon kanssa. Varsinkin traktoreissa sen valmistamat turbot ovat tunnettuja. | |
| 07.06.2014 11:10 | Niila Heikkilä: | Lätässä kun olisi Comprex-aaltopaineahdin kuten Valmetin 1203:ssa niin junan tulon kuulisi jo kaukaa. Kannattaa "kuunnella" tämä video, alku on pitkälti tasakaasulla ajoa, mutta kohdasta 5:45 eteenpäin on jonkin verran kaasupolkimen ja vaihteiden kanssa manöveerausta http://youtube.com/watch?v=ZmzmOYG5gAc (Käyttäjä muokannut 07.06.14 11:12) |
|
| 07.06.2014 12:02 | Kimmo T. Lumirae: | Okei, ja nyt löytyi lisää tietoa. Mats Karlsson kirjoittaa keskusteluketjussa http://www.omnibuss.se/forum/index.php?topic=58060.0 seuraavasti: "När D812 försågs med turbo och blev D815 höjdes vridmomentet från 68 till 84 kpm, vilket innebar en höjning på 23.5%. Skulle effekten ha höjts lika mycket så skulle D815 ha haft ca 220 hk, men nu sänktes motorns maxvarvtal från 2000 till 1800 rpm, varför maxeffekten stannade vid 205 hk. Tack vare det kraftigt ökade vridmomentet betydde D815 ett stort krafttillskott. Om vi räknar bort rull- och lufftmotstånd, samt friktionsförluster i kraftöverföringen, så försvinner nog kanske 40 kpm vid hastighet ca 80 km/tim. Kvar finns då 28 kpm vid D812 och 44 kpm vid D815. Det innebär att D815 gav en momenthöjning på 57% som direkt påverkade accelerationsförmågan och förmågan att klara stora stigningar. Jag vill nog hävda att det betydde väldigt mycket att välja D815 som kraftkälla jämfört med D812. Annars hade man aldrig kunnnat köra rälsbussarna i hastigheter upp till 115 km/tim." Eli kun Scanian D812 varustettiin ahtimella, siitä tuli D815, sen vääntömomentti lisääntyi 23,5%, mutta kierrosluku rajoitettiin 1800:aan (Lätässä 2000, myöhemmin jopa 2300), ja näin suurin teho jäi 205 hv:aan. Tämä selittää myös ruotsalaislättien matalammat vaihtopisteet; kokonaisvälitys ei välttämättä olekaan tiuhempi, jolla yritimme selittää ruotsalaislätän parempaa kiihtyvyyttä (emme tienneet ahtimesta silloin vielä mitään) MRY:n syysretkellä vuonna 20XX (??) Bodenissa ja Luulajassa. Karsson arvioi tuossa vielä ahtamisen vaikutusta ruotsalaislätän käytännön kiihtyvyyteen ja pääsee arvioissaan lukemaan, jonka mukaan ahdetulla moottorilla ruotsalaislätällä on 80 km/h nopeudessa 57% enemmän voimaa käytettävissään kiihdyttämiseen tai nousujen kiipeämiseen. |
|
| 07.06.2014 21:09 | Petri Nummijoki: | Välttämättä kyse ei ole pelkästään Esson baarien jutuista. Esim. Fordin traktoreissa oli vielä 80-luvullakin turboahdettujen mallien öljynvaihtoväli puolet ahtamattomien mallien vastaavista. Toisin sanoen "varhaisissa" turbomalleissa saatettiin joutua antamaan paremman suorituskyvyn vastapainoksi muista ominaisuuksista periksi. | |
| 08.06.2014 00:19 | Kimmo T. Lumirae: | Vähintäänkin tiheällä öljynvaihtovälillä varjellaan ahtimen pitkää ikää. |