20.04.2014 / Tampere Viinikka
20.04.2014 Onnistuu tuo vaihtoliike noinkin. Muistan kuinka laskumäestä liiallisen nopeuden saavuttaneen vaunun rampille tempautui "vastaanottaja", nosti "jalkajarrun" tangon pois hahlosta, jarrutteli vaunun nopeuden sopivaksi lähestyvän roikan huomioon ottamisen, jarru jalalla takaisin hahloon ja pois kyydistä - arviointi osui useasti oikein, tuskin koskaan vaunu "kolahti" liian voimallisesti "odottelevaan" vaunustoon ja lähes aina kiinni kytkettäväksi.
Kommentit
| 26.04.2014 11:29 | Heikki Kannosto: | Vaunujen vaihtoa voidaan suorittaa veturilla, traktorilla, autolla, vintturilla, hevosella, miesvoimin taikka käyttäen laskumäkeä tai muuta kaltevaa raidetta. (Vuoden 1953 Jt:n vuoden 1957 laitos, painettu Keskusvankilan kirjapainossa Helsingissä.) Traktoreita ja autoja lienee käytetty harvoin, mutta wanhaan hywään aikaan on ehkä joskus tarwittu eläimellistä hewoiswoimaa. |
|
| 26.04.2014 17:22 | Tommi K Hakala: | Traktorit on ilmeisesti olleet Suomessa yllättävän yleisiä siirtolaitteita satamissa, ainakin Bray-Nuffield (isopyöräinen neliveto) oli Keskon vain satamakäyttöön tuoma malli, lisäksi Orasvuon konepaja teki täysin satamakäyttöön tarkoitettua vetotraktoria. | |
| 26.04.2014 23:00 | Jukka Viitala: | Miesvoimin tarkoittanee myös rautakankea, en olisi ikinä uskonut liikuttavani 8:aa täyteenlastattua Mas-vaunua loivaan ylämäkeen ennen kuin kokeilin... liikkui. Silloinen 70 kg vs 100 t. Ihme keksintö tuo vipuvarsi. | |
| 26.04.2014 23:10 | Jorma Toivonen: | 70(?)-/80(?)-luvulla kokeiltiin "tavallisesta" traktorista kehiteltyä vetopeliä, joka pystyi liikkuman myös raiteilla. Tuollainen liikuskeli ainakin Sköldvikissä, Borealiksen tehdas-alueella (liekö kuvaa sivustolla?). | |
| 27.04.2014 00:50 | Tapio Muurinen: | Traktorit olivat 1960-70-luvuilla hyvin yleisiä vetopelejä satamissa. Lähinnä niitä käytettiin lastauskärryjen vetämiseen varastoista laivan kupeeseen. Kärryjä saattoi olla useita peräkkäin, ns. "kärryjunia". Traktoreissa oli keulassa erikseen rakennettu puskinlevy, jolla rautatievaunuja voitiin työntää tarvittaessa. En muista, että niissä oli erikseen vetolaitteita vaunujen vetämiseen; on saattanut jossain ollakin. Orasvuon konepaja käytti ainakin Fordin ja Valmetin traktoreita, joita varusteltiin satamatöihin sopiviksi Metsäkylässä Haminan pohjoispuolella (ent. Vehkalahti). | |
| 27.04.2014 18:56 | Tommi K Hakala: | http://riihi.mtk.fi/epaper/products/KV_-2013-07-18/pdfs/86.pdf Tuon jutun toisella aukeamalla juttua OK-Vetomestari -satamatraktorista, joka ei perustunut mihinkään peruskoneeseen, vaan oli täysin oma mallinsa. Tehtiin Suomeen vain seitsemän yksilöä, kaikki Haminan satamaan ja seitsemän avomallia Mosambikiin. | |
| 28.04.2014 00:29 | Jorma Toivonen: | Tuo muistelemani Sköldvikin kummajainen oli perusväritykseltään vihreä, hytillinen. Kiskopyörät taisivat olla vain edessä, koska usein sivuraiteella seistessään oli ylpeähkösti "nenä pystyssä". En nähnyt tuon koskaan liikkuvan, siihen saattoi olla syynsä paikallisilla määräyksillä VR:n vaihtotyöyksikön (Dr12) saapuessa tehdas-alueelle. Alue oli aidattu ja aina ennakolta puhelimitse kyseltiin lupaa saapua "ratapihalle", jotta tiesivät avata alueen portin (jyrkähkö lasku, kallion leikkaus, kaarre). Kulkua alueella ei mitenkään rajoitettu, joten aamuvuoron aikana käväistiin usein (=aina) haukkaamassa "kuvun täydennystä" paikallisessa työmaaruokalassa (VR:n paikallinen henk.kunta oli neuvotellut "alennuskupongit" koko vaihtotyömiehistölle - taitanee vieläkin löytyä muutama kuponki arkistosta). Tuo alue tunnettiin tuohon aikaan Pekema Oy:nä http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpilahti (Käyttäjä muokannut 28.04.14 00:44) |
|
| 30.04.2014 01:58 | Eljas Pölhö: | Kunnioituksesta Saalastia kohtaan tein heidän esitteestään kohtuullisella tasolla olevan nettiversion. Koko 4-5MB. Jorma lieneee nähnyt Fendt-traktorin. Natikat taisivat olla punaisia. https://www.dropbox.com/s/4q1e1pk3c47bijc/Pikku-Karhu-esite.pdf |
|
| 30.04.2014 07:23 | Tommi K Hakala: | Mielenkiintoista, että Fendt on jo tuohon aikaan ollut Suomessa...tuli varsinaisesti vasta paljon myöhemmin kunnolla myyntiin. (Käyttäjä muokannut 30.04.14 07:24) |
|
| 30.04.2014 09:48 | Heikki Kannosto: | Kiitoksia Eljakselle tuosta ja paljosta muusta! Pikku-Karhulle ilmoitettu 500 tonnin junapaino tuntuu aikamoiselta mutta kaipa he tiesivät mitä tekivät. | |
| 30.04.2014 12:47 | Kimmo T. Lumirae: | Kuljetusmessuilla 1991 Helsingissä esiteltiin erilaisia vaununsiirtolaitteita, niin kiinteitä, kuin pyörillä liikkuviakin. Pikku-Karhun näköinen laite oli myös esittelyssä, ja siitä totesi Zweiweg -yhtiön edustaja että "komische maschine" :o} Zweiwegillä itsellään oli esillä kaksineuvoinen Unimog, jolle luvataan muistaakseni 2000 tonnin junapaino. Itu on siinä, että Moggi vetää kaikilla kumipyörillään maasta, ja kiskopyörät ovat vain ohjautumista varten esim. http://www.beretta-modelle.ch/gleisbaumaschinen/html/zwe_unimog_bahnbau.html | |
| 30.04.2014 16:15 | Jorma Toivonen: | Juuri tuollainen Pikku-Karhu oli mielessäni. Jotain "outoa" muistelin takapyörissä olleen, esitteestähän tuo pyöräjärjestyskin selvisi. | |
| 04.05.2014 14:33 | [Tunnus poistettu]: | Tuollainen Fendt traktorista tehty Pikku-Karhu oli Kotkassa Mussalon satamassa nestepuolella. Kaikille vaunuille ei purkulaitteiden välit sattuneet kohdalleen ja Pikku-Karhulla niitä passailivat kohdilleen ja tyhjiä vaunuja syrjään. Kuivalla kelillä homma onnistui, sateella ja talvella pyydettiin apuun järeämpää konetta. Koneen pieni paino ei riitä huonolla kelillä hommaan. |