15.07.1971 / Jämsänkoski

15.07.1971 Tässä olisi "helppo" veturiknoppi. Kysytään veturin valmistajaa... eikun missä ollaan? Kunhan se selviää, sitten laitetaan jatkoknoppikuva yhdestä tavaravaunusta.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 03.02.2012 19:18
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sekalaiset: Kuva-arvoitus
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

03.02.2012 20:46 Perttu Karttunen: Jos olis kapeempi raideväli niin heittäisin arvaukseksi Outokumpu ja kapearaiteisen veturitalli, mutta eveäraide-deutzia en täällä muista olleen, Valmetin Move oli. Toisaalta tässä voisi ihan hyvin olla Sysmäjärven veturitalli ja siellä säilössä oleva museolle varattu veturi, mutta sitäkään ei uskalla arvata, koska todennäköisyys sen harakoille menemiseen on 90 prosentin suuremmalla puolella... Lieksassakin oli oma vaihtoveturi sahalla mutta sen merkkiä en muista...
04.02.2012 10:54 Alex Chudoba: Eihän näitä loppuaikoinaan kovin monella paikalla tainnut olla... Ei tämä Turku olisi?
04.02.2012 19:21 Eljas Pölhö: Olisiko tämä Deutz 55186? Siellä missä lafkan paikallisen tuotantolaitoksen ensimmäinen leveäraideveturi on museoituna.
05.02.2012 17:41 Jorma Rauhala: Eljas on oikeassa. Eli lisävihje paikkakunnasta on esim. Resiinassa 3/1970.
06.02.2012 22:55 Jorma Rauhala: Eljas voisi tietää/muistaa tuon Deutzin valmistusvuoden? Onko se vuodelta 1951, jolloin tämä tehdasrata liitettiin Valtionrautateiden uudisradan yhteyteen. Tehtaalla oli ollut kapearaiteinen rataverkko jo 1920-luvulta lähtien, joka levennettiin 1940-luvulla, siis jo ennenkuin yhdysliikenne valtion tien kanssa oli totta (lähde: Radan varrella)
06.02.2012 23:36 Eljas Pölhö: Kiva nähdä, että en ole ainoa vanha gubbe, jolla muisti tai muistiinpanot pätkii. Deutz 55186 oli tyyppiä A8M 517RB ja sen toimituspäivä oli tehtaan mukaan 18.7.1955. Veturi siirrettiin sittemmin Toijalaan.
06.02.2012 23:46 Jorma Toivonen: Elleivät nuo pari aikaisempaa arvausta osuneet kohdilleen, niin voisiko veturin sijainti olla Jämsänkoskella?
06.02.2012 23:48 Jorma Rauhala: No sieltähän tämä, eli Jämsänkosken toinen veturitalli.
04.12.2012 22:47 Jimi Lappalainen: Äännetäänkös Deutz samaan tapaan kuin "Deutsch" ? Eli [doits]?
05.12.2012 02:30 Tuukka Ryyppö: Sanaa "Deutsch" ei äännetä [doits] vaan [doitš]. Saksassa s:n ja š:n välillä on oppositio, toisin kuin suomessa. Saksalaiseen korvaan s ja š ovat yhtä lähellä toisiaan kuin suomalaiseen a ja e. Ero doitsin ja doitšin välillä on siis saksalaiseen korvaan samaa luokkaa kuin ero erin ja arin välillä suomalaiseen korvaan. Jos joku sanoo olevansa jostain asiasta "ari mieltä", suomalaiselle tulee ymmärtämisvaikeuksia, vaikka a ja e ovat oikeastaan erittäin samankaltaisia äänteitä.
05.12.2012 02:33 Tuukka Ryyppö: Ja tosiaan, on kieliä, joissa a:n ja e:n välillä ei ole oppositiota. Esim. aimarassa on olemassa vokaalit a, i ja u. Muut vokaalit aimaraa äidinkielenään puhuva hahmottaa a:na, i:nä ja u:na. Eli e on aimarankieliseen korvaan joko i tai a, riippuen siitä, miten korkealla suussa lausujan kieli e:tä äännettäessä sattuu olemaan. Ja aimaraa puhuvalle a:n ja e:n oppositio tuntuu siis yhtä turhalta asialta kuin s:n ja š:n oppositio meille.
05.12.2012 02:34 Tuukka Ryyppö: Äh, vastataan nyt vielä siihen kysymykseenkin: "Deutz" lausutaan juurikin niin kuin arvelet. Muistathan kuitenkin, että saksassa t-kirjaimella merkitään eri äännettä kuin suomessa.
05.12.2012 07:43 Jimi Lappalainen: Kiitokset Tuukka. Huomaa kuitenkin, että viime viestissäni imitoin juurikin sanan Deutz ääntämistä, en "deutsch". ;) Ymmärrän kyllä eron.
05.12.2012 08:31 Kurt Ristniemi: Tuukka: "saksassa t-kirjaimella merkitään eri äännettä kuin suomessa"? Tarkoitatko sitä, että suomen 't' on varsin hento? Esim. englannin 't'hän on paljon voimakkaampi.
05.12.2012 15:17 Tuukka Ryyppö: Saksan t:ssä on kyse aspiroituneesta äänteestä, suomessa aspiroitumattomasta. Eli saksassa siihen t-äänteeseen kuuluu olennaisena osana sellainen hieman sylkäisyn tapainen ilmanhönkäys samalla hetkellä, jona t lausutaan. Aspiroituneisuus on englannissa, saksassa ja ruotsissa tärkeämpi ominaisuus kuin soinnillisuus, mistä seuraa että suomalainen /t/ on noiden kielten puhujien korviin usein /d/ (koska saksan soinnilliset klusiilit eivät ole aspiroituneita).

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!