??.??.1923 / Tampere, Sääksjärvi, Kulju, Moisio, välillä Moisio–Tampere asema
??.??.1923 Rataosan Riihimäki-Tampere ratapihakaaviot vuodelta 1923 väli Moisio-Tampere
Kommentit
| 02.12.2023 18:56 | Erkki Nuutio: | Aamulehdessä 27.6.1920 on Helsingissä pidettyjen ensimmäisten Suomen messujen tamperelaisen (todellisuudessa pirkkalaisen) näytteillepanijan Pyhäjärven Saha Oy:n esittely, jossa on mielenkiintoinen tieto: Täällä sahan rannassa lastataan tuotteet proomuihin ja Lokomon rannassa rautatievaunuihin. Raumlla lastataan ne taas laivoihin ulkomaille vientiä varten. Mainittu raide ja lastauslaituri näkyy oheisessa raidekaaviossa. Saha sijaitsi alle kilometrin päässä Tampereen ja Pirkkalan rajalta. |
|
| 02.12.2023 20:16 | Erkki Nuutio: | Ratojen varrella -kirjan mukaan Sääksjärven liikennepaikan perustaminen päätettiin 1.8.1915 . Johtuiko sota- ja kahina-ajasta, että RH suostui vasta 5.1920 nimettyjen junien (matkustaja- ja/tai sekajunien) poikkeamiseen Sääksjärven ohikulkupaikalla/pysäkillä (Aamulehti 27.5.20 s.4). Pysäkkiä oli esittänyt vuoden 1919 lopulla joukko sääksjärveläisiä, jotka olivat vielä tällöin joutuneet matkustamaan jäniksinä (ilmeisesti tavaravaunuissa) päästäkseen Sääksjärvelle/järveltä (Aamulehti 12.2.20 s.3). Pysäkki toteutui siis vasta 5.1920, mutta raidekaavion näyttämä ohikulkupaikka oli jo aikaisemmin - ehkä jo vuonna 1915. (Käyttäjä muokannut 02.12.23 20:59) |
|
| 02.12.2023 21:33 | Erkki Nuutio: | Lienee Lokomon proomulastauksille soveliaan laiturin paikalla ollut proomulastauksille sovelias laituri jo vuonna 1875 ? Silloin nimittäin ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi, A5 N:o 57 tuotiin proomulla Hämeenlinnasta Tampereelle ratapenkereiden tekemiseen välille Viinikanoja - Vihioja . Kumpaankin päähän tätä rataväliä oli tehtävä luokkaa 10 m korkeat ratapenkereet. Täytemaa haettiin työntövaunuilla Sorin kohdalta puhkaistusta harjusta Viinikanojan puisen työsillan kautta. Katso http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11106.0.html sanoma 8. Viinikanojan silta ei ollut vuonna 1875 vielä valmis, eikä kai Vihiojankaan silta. Pyhäjärvi on mutainen ja matala itäpäästään. Kaavion näyttämä Lokomon laiturin seutu oli silloinkin ehkä ainoa, jonne isolla lotjalla pääsi - ja missä jopa veturin saattoi laskea laiturille ja viedä noin sadan metrin päähän linjaraiteen ratapenkereen rakennustyöhön. Raidekaavion pidemmälle vienyt raide vei Hankkijan uudelle siemenpuhdistamolle ja varastoille. Hankkijan silloisissa lehtimainoksissa oli kuva K3 -veturin vetämästä tavarajunasta siemenpuhdistamon edustalla. Tällä kuten varastorakennuksillakin oli betoniset raiteensuuntaiset lastauslaiturit. 50-luvulla rollikan ikkunasta katsellen jatkuivat lastaus- sekä sivuutusraide parisataa metriä puhdistamorakennuksen ohi ja alueen ympärillä oli korkea piikkilanka-aita. Joku lastauspaikka oli ollut välilläkin, joka palveli mm. Sarvis Oy:tä ja Kiilto Oy:tä Raidekaavion kartta näyttää Viinikanojan suuta alkuperäisessä muodossaan. Se oikaistiin suoraksi pian vuoden 1923 jälkeen, ilmeisesti osana Hatanpään valtatien rakentamista. (Käyttäjä muokannut 03.12.23 13:30) |
|
| 05.12.2023 06:50 | Tommi K Hakala: | Eli tuo rantaan johtava raide lienee ollut kokolailla nykyisen purjehdusseuran alueen kohdalla? Nyt kun tarkemmin ajattelee, Hankkijan lastauslaituri tosiaan oli niiden tuskalla purettujen siilojen juurella.... |
|
| 05.12.2023 09:20 | Erkki Nuutio: | Siilot tosiaan olivat luokkaa 5 m Hankkijan raiteen takana ja takanahan oli pieni mäentöyräs. Rumista 60-luvun siiloista Rantaperkiön suuntaan vei tieyhteys tontille ja sen perään oli alkuaan siemeenpuhdistamona toiminut komea kolmikerroksinen keltaiseksi rapattu tiilirakennus. Sen perään oli puisia varastorakennuksia noin 100 m verran. Kaikkien edessä oli betoniset lastaussillat raidetta vastaan. Purjehdusseuran alue on täyttömaalla jokseenkin entisen laiturin kohdilla. Järvimatalikko alkoi heti nykyisen valtatien takaa, mutta ranta kääntyi Hatanpään niemeä kohti entisen Sarvis Oy:n vaiheilla. Lokomon historiikeissa on laiturista lähikuva vuodelta 1918. Laituri on järeästi puusta rakennettu ja sen näköinen, että on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan. Arvelen että laituri olisi rakennettu jo Lempoisten kanavan kautta tapahtuneita Hämeenlinnan-Tampereen rautatien materiaalien proomukuljetuksia varten. Ratayhteys Lempäälästä pohjoiseen valmistui niin myöhään, että mm. kiskot ja ratapölkyt yli kymmentä ratakilometriä varten sekä siltamateriaalit Viinikan- ja Vihiojaa varten on tarvinnut tuoda tätä kautta. Raidekaaviossa ennen Lokomoa on lyhyt pistoraide Salmisen Nahkatehtaan lastaussillalle. Kun silloiselta ainoalta linjaraiteelta lähtenyt Lokomon raide siirrettiin tulemaan toiselta puolelta linjaraiteiden alitse (muistaakseni vuonna 1949), palveli ensimmäinen haarautuma Kumiteollisuus Oy:n ja nahkatehtaan lastaussiltoja. Kaavioon on piirretty Lokomon konepaja/kokoonpanorakennus, mutta sen vierelle (raiteen ja kulkutien erottamana) 1919 vaiheilla valmistunut terästehtaan rakennus on esitetty viitteellisesti. (Käyttäjä muokannut 05.12.23 15:41) |
|
| 06.12.2023 10:57 | Erkki Nuutio: | Henkilökohtainen muistelma tuon Hatanpään niemen juurialueen täytöstä vuoden 1960 vaiheilla. Korkealaitaisella lavalla varustetut GAZit olivat pääkalustona kipattaessa maata järven töyräältä. GAZin kipatessa, kippasi usein lopulta koko auto. Etupyörät nousivat noin kahden metrin korkeuteen. Kun kuorma oli luisunut järveen, tömähti etupää takaisin maahan. GAZit eivät kestäneet kovin pitkään, eikä Mäkisen Pekka niitä varmaan kelpuuttanut vaihdossa. Mäkisen Pekan korjaamo oli vielä Viinikanojan rautatiesillan penkereen juurella. Pekan ensimmäinen ka-haaremi (lähinnä 40-luvun nokattomia brittiautoja) oli heti mainitusta täyttöalueesta kaupunkiin päin. Sotiin mennessä järvestä täytetyllä alueella oli valtatien suuntainen savinen tie ja sen molemmin puolin sodanaikaisissa puurakennnuksissa korjaamoita ja pienteollisuutta. Mäkisen Pekan patrulli heitti meidän pyörillä kulkeneen Härmälän sakkimme pois ajonsa ajaneiden autojen ohjaamoista (emme olleet rikkomassa). Kohta Mäkinen rakennutti Viinikkaan pohjoismaiden suurimman autotalon. Hatanpään autohaaremi pistettiin palasiksi. Uudet autohaaremit muodostuivat, myytävät vaihtoautot autotalon edustalle (parisataa kpl, etupäässä Kontioita) ja haaskat Vihiojan laidalle. (Käyttäjä muokannut 06.12.23 10:57) |