??.??.1937 / Mänttä
??.??.1937 Vanha Karhumäen ilmakuva Mäntästä. Kuvan vasemmassa ylä laidassa näkyy rata ja siellä on juna. Kortti on kulkenut 15.03.1938. Koko kuva http://picasaweb.google.fi/Resiina.01/SekalaisiaKuvia#5454447101045188978
Kommentit
| 30.03.2010 23:18 | Jorma Rauhala: | Valtionradan suuntaista ja viereistä maantietä ei näytä vielä olevan, eli siitä saadaan kuvausvuotta tiivistettyä taaemmaksi, jahka tutkitaan. Kaikki läpiliikenne kulki sitä ennen tehtaan pihapiirin kautta (oikealla). Pitkänokkabussi seisoskelee kaupan edessä, olisikohan Jämsänkosken linjalta? | |
| 31.03.2010 21:11 | Jorma Rauhala: | Laitetaanpa "Veljekset Karhumäki" silloin vielä Keljosta lentämään Mäntän taivaalle kesällä 1935. GAS:n funkkis-pääkonttori http://www.serlachius.fi/ valmistui loppuvuonna 1934, toisessa kuvassa näkyvä iso piippu 1935 ja maantie rautatien vierelle rakennettiin 1935-1936. | |
| 30.06.2018 11:28 | Esa J. Rintamäki: | Äitini kertoman mukaan tehtaan pääkonttorin paikalla oli ennen asuintalo Plevna, eli mänttäläisittäin Leuna. | |
| 01.02.2022 23:13 | Esa J. Rintamäki: | Edellä mainitsemani Plevna eli Leuna oli saanut nimensä 1877 käydystä Venäjän ja Ottomaanien valtakunnan välisestä sodasta. Taisteluita käytiin mm. Gornyi Dubnjakissa, tämä taistelu oli osana venäläisten suunnitelmaa Plevnan linnoituskaupungin valloittamiseksi. Venäjä voitti mainitun sodan. Mukana lienee ollut myös mänttäläisiä sotilaita, jotka olivat talolle antaneet sen Plevna-nimen. |
|
| 02.02.2022 09:47 | Erkki Nuutio: | Suomen kaarti oli tarkemmin sanottuna keisarin henkivartiokaartin III tarkk-ampujapataljoona, johon värvättiin sotilaiksi ja upseereiksi yksinomaan Suomen kansalaisia. Suomen kaarti oli Venäjällä arvostettu ns. vanha kaarti. Se ei kuulunut Suomen silloiseen ns. vanhaan väkeen. Vanhaa väkeä ei saanut lähettää Suomen ulkopuolelle (poislukien katselmukset Inkerinmaalla), mutta Suomen kaartia sai. Sehän oli keisarikunnan sotavoimien osasto. Silloiset kansalaisemme olivat ylpeitä Suomen kaartin saavutuksista mm. sodassa Turkkia vastaan ja maamme lehdistö uutisoi näitä tiiviisti. Sen johdosta syntyi innostusta, josta osoituksena on mm. Mäntän ja Tampereen Plevna (Finlaysonin kutomohalli). Varmaan mänttäläis- ja tamperelaisperäisiä oli kaartissakin. Nykyään monen vääristynyt kuva autonomia-ajasta johtuu mätämuna Nikolai II:n aikaisista sortokausista. Unohtuu että A I oli käsittämättömän myötämielinen Suomea kohtaan. Jopa N I, vaikka oli Euroopan santarmi, suhtautui Suomeen myönteisesti ja noudatti lakejamme ja tapojamme. Ongelma hänen ajallaan oli lähinnä patavanhoillinen, ja omia etujaan ajanut ruotsinkielinen eliittimme. A II siirsi patavanhoillisiamme syrjään ja teki maastamme aidon suvereenittoman valtion! Vielä A III oli maamme kehitykselle suureksi hyödyksi. Suosikkisävelmä tällä oli muuten Porilaisten marssi. Sitä tämä pisti soittokunnat aina soittamaan. Silloiset suomalaiset arvostivat siis suuresti keisari-suuriruhtinaitamme vuoteen 1899 asti. Nämä johtivat maatamme suoraan, myötämielisesti ja taitavasti, eivätkä päästäneet keisarikunnan hallintoa sekaantumaan asioihimme. (Käyttäjä muokannut 02.02.22 09:49) |
|
| 03.02.2022 03:57 | Esa J. Rintamäki: | Nikolai II:sta sanottakoon, että hän oli täysin valmistautumaton tsaarinvirkaan, kun isänsä vei sairaus kesken kaiken. Nicky oli rehellinen mies ja hyvä perheenisä. Se joka hänet muutti mätämunaksi oli pyhän synodin yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev, jonka A III oli nimittänyt neuvonantajaryhmänsä jäseneksi. Nicky siten peri Pobedonostsevin... Nickyn tullessa tsaariksi, "Kostja" oli jo 67-vuotias patavanhoillinen. Nicky ei pitänyt hallitsijanroolistaan ja inhosi vaimonsa kanssa hovietikettiä. Häneltä ei suinkaan puuttunut älyä, mutta eräänlaisesta kiltteydestäkään ei ollut juuri apua. Ministeriensä selontekotilaisuuksien päätyttyä, hän yleensä livahti neuvotteluista ulkoilmaan pilkkomaan puita, mikä olikin hänestä mieluisinta ajankuluaan. Pobedonostsev oli istuttanut Nickyn mieleen käsityksen itsevaltiudesta Jumalan antamana järjestelmänä ja myös ainoana oikeana systeeminä koko laajassa keisarikunnassa. Eikä tsaarin äidin, leskikeisarinna Maria Fjodorovnan voimakas vaikutus poikaansa mitenkään edesauttanut Nickyn olemisia. Muistetaanpa vain, kuinka Nicky Suomen suuren manifestin lähetystön pyrkiessä hänen puheilleen, sanoi että nämä menisivät kotiin ja että hän "ei ole näille ihmisille vihainen". Kukahan "Bobbanin" eli kenraalikuvernööri Bobrikovin oikeastaan päästi kimppuumme? Venäjän - Japanin - sodan katastrofi jo alkoi horjuttaa Nickyä. Sitä seurannut vallankumous 1905 alkoi verisunnuntaista ja sekin vahingoitti Nickyn mainetta Venäjän kansan "isäsenä". Nicky sitten antoi manifestin lokakuussa 1905, siinä hän suostui vaaleilla valitun lakiasäätävän duuman perustamiseen. Nickyn kannalta kohtalokkainta olikin ottaa vuonna 1915 sodanjohto omiin käsiinsä. Näin ollen sotilaalliset tappiot luettiin hänen syykseen. Yhtä alamäkeä, jota ei helpottanut poikansa Aleksein verenvuototauti. Alamäki loppui sitten eräänä heinäkuun yönä 1918, Jekaterinburgissa kauppias Ipatjevin talon kellarissa... Kumma, kun Englannin silloinen kuningas, Nickyn serkku, Yrjö V ei laittanut tikkuakaan ristiin tsaariperheen hyväksi? |
|
| 03.02.2022 05:03 | Lasse Reunanen: | Väinö Paunu Oy:n auto lienee tuo onnikka. Ainakin tuolloin Paunu liikennöi Tampereelta Mänttään ja Paunun autot olivat harmaita, missä oli tumma yläosa. Joku bussitietäjä varmaan löytäisi tiedostoista auton numeron ja tiedot. Ei näytä Paunun hienoilta Sitikoilta, olisko Federal? | |
| 03.02.2022 08:14 | Kari Haapakangas: | Kieltämättä panslavistille saapuminen Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskuntaan oli melkoinen järkytys. Valtakunnan sisällä oli raja, jossa kannettiin tulli ja vaihdettiin kieli, raha, uskonto, postimerkit ja jopa kalenteri toiseksi. Vaan juuri tämän takia keisarilla olikin kolme miljoonaa uskollista alamaista, laajan valtakuntansa ainoa osa, joka ei koskaan ollut aiheuttanut hänelle pienintäkään huolta ja murhetta (Nikolai I:n sanat). Tämän uskollisuuden murtamiseen riittikin sitten yksi lause "en ole teille vihainen". Taitavampi hallitsija (tai ainakin paremmat neuvontantajat omaava) olisi osannut tuonkin pelata psykologisesti oikein. | |
| 03.02.2022 10:16 | Rainer Silfverberg: | Suomen suurruhtinaskunnan kehitys oli hidasta Aleksanteri ja Nikolai I:n aikana. Valtiopäiviä ei kutsuttu koollle ollenkaan, 1734 vuoden lait oli voimassa jne. Erkki viittasi suomenruotsalaisen eliitin patavanhollisuuden olleen kehityksen esteenä. Ei kaikki ollut mutta jotkut kyllä. Esim Gabriel Haartmann ja muut aateliset jotka vastusti rautateiden rakentamista ja halusivat ennemmin vesitieverkoston, ja ajattelivat erttä kapearaiteiset hevosvetoiset rautatiet riittävät Suomen tarpeisiin. Erimielisyykseien vuoksi Suomessa alettiin rakentaa rautateitä vasta 10 vuotta muita pohjoismaita myöhemmin. Jos olisi seurattu trendejä ja alettu tosissaan rakentaa rautateitä niin että 1860-luvulla olisi ollut pääratojen runko Pietariin ja Pohjanmaan suuntaan jo valmiina, niin suurta nälänhätää olisi voitu taklata tehokkaammin. Koko nälänhätä johtui pääosin logistisista ongelmista, viljaa ei voitu tuoda mistään kun meri oli jäässä eikä ollut ratojakaan muita kuin tynkärata Hämeenlinnaan, muista tehokkaista kuljetusvälineistä puhumattakaan. |
|
| 03.02.2022 15:06 | Esa J. Rintamäki: | Suuresti täällä hehkutettu kansallissankari J. W. Snellman ei halunnut ostaa viljaa ulkomailta Suomeen, koska se olisi jouduttu maksamaan ulkomaisella velkarahalla. Tylyä, kun kun kuolo korjasi väkeä valtavin määrin! Mitä tulee Venäjän keisarikunnan muiden kansallisuuksien oloihin, niin V. Lenin ihan aiheesta sanoi Venäjän olevan "kansojen vankila". Sitä se on vieläkin! |
|
| 03.02.2022 15:40 | Rainer Silfverberg: | Se Snellmannin ajama Suomen Markan käyttöönotto ja hopeavaranto sen arvon säilyttämiseksi on kanssa mainittu yheksi syyksi miksi ei viljaa lähdetty ostamaan, mutta vaikka olisi ostettu niin se olisi jäänyt lähtösatamaan tai Pietariin. | |
| 03.02.2022 16:18 | Esa J. Rintamäki: | Rainer, siitäkin huolimatta, että markan arvo oli tarkasti määritetty Ranskan frangin ja/tai Venäjän ruplan neljännesosan arvoiseksi...? | |
| 03.02.2022 16:23 | Rainer Silfverberg: | Ei vaihtokelpoisen valuutan arvoa pysty millään säilyttämään jos keskuspankilla ei ole riittävää varantoa arvometalleissa ja/tai arvokkaammissa valuutoissa. | |
| 03.02.2022 18:40 | Erkki Nuutio: | Suurista nälkävuosista ei tarvitse kiistellä täällä, koska niistä on hyviä selvityksiä. Kuten tämä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/309891/H_kkinen_A_Newby_A_G_N_lk_kriisi_Suomi.pdf?sequence=1 Pietarin rata vuonna 1870 poisti kuljetusongelmat avunsaantivaikeuksien syynä. Viljaproomut Ukrainasta ja muualta Venäjänmaalta pääsivät Venäjän kanavia ja Nevaa pitkin suoraan Pietarin Suomen aseman omaan proomusatamaan. Markan ja ruplan vaihdettavuus ja kiinteä virallinen arvosuhde aiheutti Suomelle hyvin suuren tappion vuonna 1917. Silloin venäläis- ja suomalaiskeinottelijat vaihtoivat Suomen markoiksi (viralliseen kultaruplaan nähden) arvonsa suuresti menettäneet paperiruplansa virallisen ruplan kurssilla Suomen Pankin Pietarin konttorissa. Sodan vuoksi Venäjän talous inflaatioineen oli sortumassa. Suomessa sujui vielä silloin paremmin. (Käyttäjä muokannut 03.02.22 20:40) |
|
| 06.11.2022 14:43 | Harri Helminen: | Tämän kuvauspävä on 21.6.1935, lähde Veljekset Karhumäki / Kulttuurisampo. Sama kuva vähän tarkempana ja laajempana http://vaunut.org/kuva/159106?s=1 (Käyttäjä muokannut 07.11.22 00:38) |