29.07.2007 / Kannus, Eskola

29.07.2007 Eräällä pienellä Pohjanmaan asemalla ei ole miesmuistiin ollut öisiä matkustajapysähdyksiä. Kaikesta huolimatta laiturilla oli sankka joukko junan odottelijoita, ja asemakin hohti outoa valoa. Aaveita liikkeellä?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Eskola (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kannus
Kuvaaja: Niila Heikkilä
Lisätty: 24.04.2008 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

24.04.2008 10:11 [Tunnus poistettu]: Ettei olis nähty Eskolan yös jotain kummaa välähteleyäki ; ^D
24.04.2008 15:53 [Tunnus poistettu]: Suomen keskikesän öissä on sitten tunnelmaa!
24.04.2008 16:48 Tuomas Pätäri: Pelottava kuva. Eipä tuonne uskalla tämän nähtyään matkustaa..
24.04.2008 18:27 [Tunnus poistettu]: Taitaa olla asemamiehen haamu, joka pelästyi kuoliaaksi nähdessään helmikuun 22 päivänä 1940 klo. 21,37 H7 742:n saapuessa Eskolan pysäkille, että edessä samalla raiteella on vaunuja. Ai sitäkö tässä tuo poloinen yrittää kertoa, että jarrutus ei onnistunut ja Pikku-Heikin vetämä juna ajoi vaunujen päälle ja hän jäi sitten aaveena varoittaan muita junia. Vai oisko kuitenkin entisaikojen punapaitainen linssilude saanut nykyaikaisemman viran kuvaajan assistenttina. No mahdollisuuksia on monia. Erikoinen kuva joka tapauksessa:)
24.04.2008 22:03 [Tunnus poistettu]: Missä käytössä tuo asemarakennus tätä nykyä on? En löytänyt vastausta minkään toisen Eskola-kuvan yhteydestä enkä muualtakaan internetistä.
25.04.2008 08:56 Jukka Voudinmäki: Olisiko sama käyttö kuin monella muullakin Pohjanmaan radan asemalla eli rakennuksessa säilytetään liikenteenohjaukseen liittyvää laitteistoa.
25.04.2008 13:57 Niila Heikkilä: 1970-luvun lopulla, kun Pohjanmaan radan edellistä tasonnostoa toteutettiin, maailma oli toisenlainen. Jos asemarakennus oli olemassa, rautatien toiminnot rakennettiin pääasiassa asemille. Nykypäivänä tilanne on toisenlainen, joten mennäänpä siis Pohjanmaalle vaikkapa vuoteen 1978: Lähes joka asemalla on miehitys, ja käytössä on kirjava joukko mekaanisia asetinlaitteita, jotka vaativat melkoisesti huolenpitoa. Junasuorittajan on poistuttava tämän tästä toimistostaan hoitamaan liikennettä. Inhimillisen muistin varassa on paljon asioita. Tuoreessa muistissa on vielä mitä tapahtui Kempeleessä edellisenä vuonna. Rautatiehallitus on päättänyt tehostaa Pohjanmaan radan liikennettä. Aletaan rakentaa sähköistystä, asemilla oleviin vapaisiin päätyhuoneisiin alkaa rakentua pala palalta Siemensin toimittamia releasetinlaitteita. Asemien välille alkaa ilmestyä opastimia, joiden ketjua kutsutaan linjasuojastukseksi. Suorittajan tilaan putkahtaa ohjaustaulu, josta liikenteenohjaus ja kulkutien muodostaminen käykin käden käänteessä muutamaa nappia painamalla. Suorittajan tekemän Inhimillisen erehdyksen riski on pienentynyt huomattavasti. Ulos ei tarvitse mennä enää kuin hoitamaan JT:n velvoittamat pakolliset ohitusluvat, ja sekin pääasiassa siksi että ohittava juna katsotaan ja kuunnellaan visuaalisesti. Tasonnostotyömaa kuitenkin jatkuu edelleen. Ruotsalainen Ericsson toimittaa laitteiston, jolla asemilla sijaitsevia releasetinlaitteita voidaan hoitaa kauko-ohjatusti, ja viimein 1983-84 on kaikki valmista. Viimeinenkin suorittaja poistuu pikkuasemalta. Asema kuitenkin elää, kauko-ohjauksen valvonnassa. Aseman ottaminen miehitettyyn erilliskäyttöön on kuitenkin mahdollista, vaikkapa huoltotöiden yhteydessä.
Palataanpa sitten nykypäivään: Rautatielaitoksen henkilöstömäärä on pudonnut murto-osaan menneistä ajoista. Sana paikallissuoritus on käsitteenä hyvin harvinainen. Junakalusto on kohentunut huomattavasti, ja ohittavaa junaa on vaanimassa iso liuta kuumakäynti-ilmaisimia. Tietokoneet ovat vallanneet jalansijan (lähes) kaikkialla uudisrakentamisessa. Uusia asetinlaitteita rakennettaessa liikenteenohjauslaitteet tulevat jo tehtaalla valmiiksi kalustetuissa konteissa. Niiden mahduttaminen nykyisille asemille on äärimmäisen hankalaa, ellei mahdotonta. Liikennepaikalle tarvitaan erillinen pieni asetinlaiterakennus, ja iso osa sen tarvitsemista tietokoneista voi sijaita aivan joissain muualla, satojen kilometrien päässä. Mikä lienee Pohjanmaan radan juuri alullaan olevan tasonnoston lopullinen tilanne, sitä ei kai tätä kirjoitettaessa tiedä vielä kukaan. Riippunee pitkälti siitä millainen on rahoittavan yhtiön ( Oy Suomi Ab ) kassatilanne.
25.04.2008 21:37 Eero Heinonen: Vuosaaren releasetinlaite tehdään sentään tyylillä, ensin tuli kontti ja vasta sitten alettiin kasailemaan teknolokiaa sisälle. :)
02.07.2015 00:03 Pekka V. Puhakka: Nyt reilu seitsemän vuotta edellistä kommenttia myöhemmin voidaan todeta että reletekniikalla säilyi vankka jalansija Pohjanmaan radalla, olkoonkin että juurikin kuvan osuudella (Kok)-(Yv) releasetinlaitteet ja -linjasuojastus joutuvat väistymään. Eskolan kesäöistä huumaa voi myös aistia oheisen audiovisuaalin kautta: http://youtu.be/40ow9_50Lgk

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!