??.??.1946 / Perniö, Kotalato

??.??.1946 "Tupaantuliaislahjaksi" Kotaladon uudelle omistajalle!

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kotalato Kuvauspaikka: Perniö
Kuvaaja: Antti Korhonen
Lisätty: 18.12.2006 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella

Kommentit

18.12.2006 14:05 Antti Korhonen: Olin unohtanut skannata paperin toiselta puolelta kaavakkeesta puolet, melkoinen palapeli muutenkin, joten se jäi nyt toistaiseksi tallentamatta.
18.12.2006 14:06 Antti Korhonen: ...Sen sijaan Ervelän, Kosken ja Perniön vastaavat löytyvät myös!
19.12.2006 15:27 Juhani Pirttilahti: Heh. Kiitos kiitos.
19.12.2006 17:40 Antti Korhonen: Nyt vaan kopioit ja tyhjäät itsellesi tästä vuosien 2007-2017 työtaulukon ja alat täyttämään! Kuvia Kotaladosta odotellessa...
19.12.2006 17:42 Antti Korhonen: Samoin jos jollain ilveellä onnistut löytämään jostain vanhoja kuvia Kotaladon rakennuksista, käyttäisin niitä mieluusti Ervelän historiikkiä kasatessa.
19.12.2006 18:44 Tauno Hermola: Jep, pysäkkirakennuksen kuva olisi mukava nähdä! :-) Mielestäni se oli samanlainen, oliko se nyt III-tyypin, Platformskjul kuin muutkin rantaradan pysäkit (esim. Kevola ja Kauhainen), mutta edes mainintaa en ole missään nähnyt. Resiinan Platformskjul-projektikin saa vapaasti kommentoida! ;-)
20.12.2006 10:33 Antti Korhonen: Rautatiemuseossa kesällä asioidessani (huh!) arkistoista ei löytynyt Kotaladon kuvaa, mutta sepäs voisi löytyä kyläläisten albumeista, Kansallisarkistosta (Helsingistä, Turun Maakunta-arkiston olen jo VR:n osalta kolunnut, sieltähän tämäkin taulukko on kotoisin). On aika yllättävää, että Kotalatoon on tehty oma seisakerakennus, mutta ainakin (Röykän) Korvessa taisi olla ensin samoin ja sitten asemaa kai hoidettiin pelkällä vahtituvalla. Täytyypä kysyä Ollilta, joka Korpea nykyisin kunnostaa.
20.12.2006 10:36 Antti Korhonen: Perniön museota ja vielä naapurikuntien kirjastoja, varsinkin Tammisaaren ja Saloa, pitäisi myös päästä koluamaan talven aikana... Perniöstä löysin muuten hienon ja wanhan kuvan Akkaharjun asemasta, mutta haa, panttaan sitä nyt keväällä aukeaville sivuilleni. Mutta pitää vielä korostaa tuota kyläläisten jututtamista, on aika hienoa, kun myöhemmin vanhat ukot koputtavat ovela ja tuovat aamiaispöytään yhtäkkiä albumillisen kuvia talosi historiasta!
20.12.2006 15:18 Juhani Pirttilahti: Talon omistaja sanoi muuttaneensa 60-luvulla tähän Kotaladon vahtitupaan. Silloin, kun lättähattu vielä pysähtyi talon eteen puulaiturille...
20.12.2006 15:18 Juhani Pirttilahti: (edellinen omistaja, siis!)
20.12.2006 17:51 Tauno Hermola: Kyllä se pysäkkirakennus kuitenkin oli erillään tuosta vahtituvasta, en niin väärin voi muistaa. Sellaisen tiedon sain myös sieltä Kotaladosta, että olisi purettu joskus -70/80-lukujen vaihteessa. Tässä vielä Juhanille yhteystietoja: http://www.pernio.fi/palvelut/yrittamine​n/yhteisot/kotaladonkylayhdistys/default​.html :)
27.12.2006 11:14 Tauno Hermola: Niin, ja arkistoista siis kannattaa hakea tietoja nimillä Yliskylä ja Ylikylä, koska Yliskylän nimellä Kotalato on kai perustettu ja jossain välissä ollut vielä Ylikyläkin.
07.02.2009 22:55 Tauno Hermola: Unohdettu Kotalatokin on sitten päässyt kirjoihin ja kansiin, mutta hiukan epäilen joidenkin "Rantarata" ja "Radan Varrella" kirjojen tietojen todenperäisyyttä. Kotalato on muutettu seisakkeeksi 1953 ja kummankin kirjan tiedon mukaan liikennepaikkarakennus purettiin pian tämän jälkeen - 'pian' tai 'varsin pian' on tietenkin suhteellinen käsite, mutta kuten edellä jo kirjoitinkin, kyläläisten mukaan rakennus olisi purettu vasta 1970/1980-lukujen vaihteessa. Omat ensimmäiset muistikuvat rakennuksesta ovat 60-luvun alusta, sen katoaminen ei ole jäänyt mieleen. Samoin molemmissa kirjoissa kerrotaan jäljelle jääneiden rakennusten, siis ilmeisesti vahtitupa piharakennuksineen, siirtyneen yksityisomistukseen 2006 - kuitenkin tässäkin puhutaan edellisestä omistajasta, joka on ainakin asunut vahtituvassa jo 60-luvulta asti. Toivottavasti jostain vielä löytyy kuva Kotaladon Platformskjulista, siitä selviäisi sekin, oliko rakennusta todella laajennettu ja sen keskiosa rakennettu umpeen, itse vähän epäilen tätäkin.
(Käyttäjä muokannut 07.02.09 23:00)
08.02.2009 14:54 Juhani Pirttilahti: Ei se siirtynyt 2006 yksityisomistukseen niin kuin virheellisesti jotkut väittävät. Siinä on aina joku asunut vuokralla jo 50-luvulta lähtien. Varmaankin 90-luvun alussa sitten Rautatiehallitus on päättänyt myydä rakennukset vuokralaiselle. Pysäkkirakennus on ollut 50 metrin päässä ja purettu pois siltatyömaan tieltä joskus 80-luvulla.
(Käyttäjä muokannut 08.02.09 14:57)
22.12.2011 10:50 Antero Peijonen: Perniön Kotaladon seisakelaiturin Platformskjul'in mustavalkokuva on ensi vuoden Perniö-kotiseutukalenterissa. Kuvan otti paikallinen nuorimies juuri purkutöiden ollessa alullaan.
Perniön kotiseutuyhdistys ry sai julkaisuluvan paikallisia posteja esittelevään seinäkalenteriin.
Postihan toimi samassa rakennuksessa jonkin eikaa, ennen kuin se siirtyi viereiseen kyläkauppaan.
Kaupanhoitaja oli myös postinhoitajana.
02.02.2019 23:26 Tauno Hermola: Kuvia Kotaladon pysäkkirakennuksesta on kovasti kaivattu, nyt yllättäen Google löysi kaksikin kuvaa, toinen Wikimedia Commonssissa https://commons.wikimedia.org/wiki/File:​Kotaladon_pys%C3%A4kki_Perni%C3%B6ss%C3%​A4.jpg ja toinen salolaisen yksityishenkilön kotisivulla http://www.jukkajoutsi.com/salo.html (Hissa R. 1959 * Finna CC BY-NC-ND 4.0). Tuota seinäkalenterin kuvaa en ole nähnyt.
03.02.2019 00:46 Jari Kuusinen: Onkohan tuo Kotaladon laiturirakennuksen kuva julkaistu nyt toistamiseen tämän vuoden kotiseutukalenterissa, kuvatekstinä "Kotaladon seisakkeen viimeiset päivät, tiilikattoa jo puretaan"? Laiturirakennuksen kerrotaan vaihtaneen omistajaa v. 1971 ja päätyi tämän jälkeen osin polttopuiksi, osin toisaalle rakennustarpeiksi.
https://www.pernio.fi/2018/11/21/se-ilme​styi-taas-aiheena-rakennuksia-rautatien-​reunamilla/
03.02.2019 03:16 Tauno Hermola: Tuo myöhempi kuva olisi kiinnostava myös siksi, että siitä ehkä näkisi, millainen on ollut se laajennus ja umpinaiseksi muuttaminen, joka siihen on kerrottu tehdyn. Minulla ei ole niistä mitään muistikuvia. Mistä muuten tiedät, mitä kuvatekstissä lukee, jos et ole kuvaa nähnyt, selvänäkijä? :) Korjataan vielä omaa kommenttia sen verran, että eihän tuo Jukka Joutsi salolainen taida olla, vaikka Salostakin oli kuvia.
03.02.2019 15:29 Tauno Hermola: Vai onko se näissä kahdessa kuvassa nyt kuitenkin jo laajennettu (syvyyssuunnassa, taaksepäin) ja 'umpinainen', vertaa esim. tähän http://vaunut.org/kuva/44350 Kauhaisten Platformskjuliin. Jos Kotalato on muutettu seisakkeeksi 1953 ja nuo kuvat ovat 50/60-luvun vaihteesta, eihän sitä mitenkään ole voitu laajentaa enää kuvien ottamisen jälkeen!
06.02.2019 00:19 Jari Kuusinen: Viittasin tämän vuoden kotiseutukalenteriin! :) Nyt kun tarkemmin on ehtinyt ajatella, niin kyseessä täytyy olla yksi ja sama kuva... Kuva on otettu suoraan edestä päin, joten takaliston laajentumista siitäkään ei päästä ihailemaan...
06.02.2019 08:19 Kurt Ristniemi: Samoilla piirustuksilla Kotaladon laiturirakennus on tosiaan tehty kuin esim. Kauhainen. Molempiin on käytetty piirustusta No 1114.
Kauhainen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66​0463
Kotalato: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=68​7891
27.03.2019 12:55 Tauno Hermola: Tuommoinen sivusto http://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.​html kertoo, että Kotalato olisi laajennettu piirustuksella No 1114 (kuten myös Fiskars, Maksniemi ja Kyläsaari). Kotaladon alkuperäistä piirustusta ei ole mainittu, mutta lienee No 650, jolla Fiskars, Kevola ja Kauhainenkin on tuon sivuston mukaan tehty. Edellä olevan linkin kortissahan Kauhaisten piirustus on No 1114, onko sekin laajennuksen piirustus?
(Käyttäjä muokannut 27.03.19 13:11)
27.03.2019 17:38 Esa J. Rintamäki: Mitä Kauhaisten piirustus esitti? Sen keskiosaa ei umpeutettu, eikä sitä tietääkseni laajennettukaan...
27.03.2019 20:52 Tauno Hermola: En ole nähnyt kumpaakaan noista piirustuksista. Kansallisarkistossa on digitoituna vain asemakohtaiset piirustuskortit, itse piirustuksia ei tietääkseni ole digitoitu.
(Käyttäjä muokannut 27.03.19 20:52)
27.03.2019 21:46 Juhani Pirttilahti: Juu, tällainen on suomalainen arkistotapa. Mutta mitäpä pienistä, tekevälle sattuu. Mokomat lakanat vievät vaan tilaa ja homehtuvat. :-)
27.03.2019 22:00 Tauno Hermola: Tuon mikanhuone.com -sivuston mukaan "Tyyppipiirustuksia Suomen rautatieasemista säilytetään suurimmaksi osaksi Kansallisarkiston sivutoimipisteessä" eli tallessa ovat, mutta tietyn piirustuksen löytäminen lienee hiukan haasteellista :-)
28.03.2019 09:31 Petri Sallinen: Piirustuskorttien digitointi oli yksi ensimmäisistä Kansallisarkiston digitointiprojekteista. Sille olikin kova tarve, kun asemarakennuksia oli laitettu myyntiin ja porukka kyseli piirustuksia. Ilmeisesti kyselyt ruuhkauttivat arkistoa, joten korttien digitointi oli nopea ratkaisu tuottaa kyselijöille nettipalvelua ja tietoa siitä, mitä ylipäätään arkistossa on tältä osin tarjolla. Korttien perusteella sentään näkee, mistä kohteista arkistossa on piirustuksia. Tämän tiedon perusteella voi sitten tehdä tilauksen.

Olen tilannut vuosien varrella melkoisen kasan asemarakennusten ja asema-alueiden rakennusten piirustuksia. Halutessaan jokaisen piirustuksen saa kyllä digitoituna. Toimitustapa on DVD ja skannaus on korkealaatuista. Tästä kyllä joutuu maksamaan muutaman kympin. Piirustuslakanat ovat suuria ja skannaukset tehdään alihankintana talon ulkopuolella. Ainakin viimeksi keskustellessani asiasta henkilökunnan kanssa asia oli näin. Mielestäni asemarakennusten piirustusten hankkiminen Kansallisarkistosta on hyvinkin sujuvaa — ei tarvitse käydä paikan päällä, vaan tilauksen voi tehdää esim. puhelimella.

Arkistokortissa oleva piirustusnumero ei takaa sitä, että kyseessä olisi alkuperäinen tyyppipiirustus. Muutokset on monesti tehty alkuperäisen piirustuksen päälle ilman, että kortin piirustusnumeroa on muutettu. Monesti muutos on tosin kirjattu kortin riville, jossa voi päätellä jotain. Aina ei muutosta ole kuitenkaan ilmoitettu tällä tavalla, vaan muutos on kirjattu ainoastaan piirustukseen. Korttien selaaminen ei siis täysin takaa sitä, mitä lopullinen piirustus sisältää.
(Käyttäjä muokannut 28.03.19 09:39)
28.03.2019 12:53 Juhani Pirttilahti: No hyvä että niitä sentään on tallessa. Rautatiekaluston osalta näin ei valitettavasti ole...
29.03.2019 16:14 Petri Sallinen: Rautatiehistoriallisia dokumenttieja on säilynut melkoinen määrä — onneksi. Niistä merkittävä osa on Kansallisarkistossa ja merkittävä osa lienee vielä myös tutkimatta. Kansallisarkistohan on VR:n dokumenttien pääasiallinen säilytyspaikka. Mapit ja mappien selkämyksiin kirjoitetut otsikot on kyllä luetteloitu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tietäisimme mitä mapit sisältävät. Niitä ei ole myöskään digitoitu, joten niiden osalta tutkimustyötä ei voi tehdä olohuoneen sohvalla röhnöttäen ja läppäriä hiplaten. On ehkä turha edes odottaa, että digitointia tapahtuisi merkittävässä määrin tämän sukupolven aikana. Oleellista tutkimuksen kannalta on kuitenkin se, että aineistoa ylipäätään pääsee penkomaan.

Arkistomapin selkämyksen teksti ei aina kerro sisällöstä kuin osan. Mapin selaaminen voi tuottaa yllätyksiä. Dokumentit eivät sisälläkään sitä kamaa, mitä selkämyksen teksti kenties lupaa. Mapit sisältävät myös yllätyksiä — sellaista kamaa, mitä siellä ei pitäisi olla. Jos alkuperäinen arkiston muodostaja — esim. VR:n toimistosihteeri — on tunkenut hätäpäissään höyryveturin piirustuksen pois silmistään jalkarättien jakoperusteita koskevaan mappiin, niin eihän sitä sieltä oikein osaa etsiä. Arkistoperiaatteen mukaan alkuperäisen arkistonmuodostajan tekemää tapaa arkistoida kamaa ei saa kuitenkaan muuttaa. Se vahinko, mikä tehtiin VR:n alkuperäinen arkiston seulonnassa on tietenkin peruuttamatonta eikä sille voi enää mitään. Osa hävitetystä kamasta saattaa kuitenkin tulla vastaan jotain muuta kautta, koska asiakirjoja ja piirustuksiahan leviteltiin aikanaan aika laajalti VR:n organisaatiossa.

Tutkittavaa kamaa on niin paljon, että sen tutkimiseen ei riitä edes suurempi joukko harrastajatutkijoita. Tutkimuksessa pitäisi olla kurinalainen ja johdonmukainen. Tällä viikolla luen jonon ensimmäisen mapin, seuraavalla viikolla seuraavan jne. — jos on ylipäätään mahdollista käydä lukemassa mappeja riittävän usein. Tai sitten on lähetysttävä tutkimusta aiheen kautta — esim. pelkästään sellaiset mapit, joiden selkämyksissä lukee esim. "Gd-vaunujen numerotietoa". Tiedän sellaisia kavereita, jotka ovat joka maanantai arkistossa :)

Mapeista löytyy yllättävän usein rautatiekalustoa koskevia piirustuksia — kunnollisia konepajapiirustussarjoja, jotka sisältävät paljon käsinkirjoitettuja detaljitietoja. Esim. milloin korkealaitaisen Hdk-vaunun laidat madallettiin tai milloin loppuopastekoukku siirrettiin kulmatolpan kärjestä puoliväliin.

VR oli kuitenkin byrokraattinen virasto, jonka kulttuuriin kuului asiakirjojen arkistointi. Sama asiakirja on usein arkistoitu useita eri reittejä pitkin, joten todennäköisyys löytää se mitä etsii, ei perustuu yhteen asiakirjaan. Niin, että ei muuta kuin hommin ja arkistoja tonkimaan.
(Käyttäjä muokannut 29.03.19 16:21)
30.03.2019 21:20 Tauno Hermola: Lieneekö kukaan tutkinut Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoa? Ilmeisesti Karjaan-Turun radan rakentamisen dokumentit löytyvät täältä (niitä ei näyttäisi olevan Rautatierakennusten arkistossa) ja myös Bruno Granholm työskenteli suurimman osan rautatiearkkitehdin työurastaan tässä (silloin Tie- ja vesirakennusten ylihallitus) virastossa.
01.04.2019 10:10 Petri Sallinen: Tie- ja vesirakennushallituksen arkisto on oikea osoite. Sehän ne radat aikoinaan rakensi ja tilasi kalustonkin. Valmis rata luovutettiin sitten (S)VR:n liikennöinnätäksi. Tältä osin netin kautta selailtavaa aineistoa on vielä vähän. Tässä yksi esimerkki aineistosta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=68​136594. Asemarakennusten piirustuskortit on arkistoitu Ratahallintokeskuksen arkistoon. Myös Rautatiehallituksen arkistossa on asemarakennusten piirustuksia. Lisäksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön arkistossa on rautatiekamaa.
(Käyttäjä muokannut 01.04.19 13:10)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!