04.08.1885 / Lappeenranta (vanha)
04.08.1885 Selailin Miikka Kurrin ja Elina Vuoren kirjaa Lappeenranta Oscaria Sarénin (1893-1909) ja aikalaisten valokuvaamana. Osasuurennus sivulla 14 olevasta Jakob Indurskyn kuvasta. Keisari Aleksanteri III seurueineen on saapunut Lappeenrannan vastavalmistuneelle rautatieasemalle 4.8.1885. Kuva löytyy myös Finnasta esim. haulla Aleksateri III ja Lappeenranta. Mikähän mahtaa olla tuo torviviritys lyhyen vaaleakattoisen vaunun katolla? Käsittääkseni kuvassa junan etupää on oikealla. Jos se on tuuletin, miksi se on pitänyt ohjata kattokorokkeen päälle? Ja onko kuvassa taempana olevissa vaunuissa vastaavia torvia via ovatko ne mahdollisesti viirihattuisia vedonparantajia?
Kommentit
| 06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas: | Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | |
| 06.05.2024 10:51 | Erkki Nuutio: | Rautatiemuseon julkaisema Keisarin juna -kirja (1998) kuvaa laajasti tätä keisaripariskunnan aurinkoiseksi koettua Lappeenranan vierailua sekä keisarin junan vaunustoa. Viime elinvuosinaankin leskikeisarinna muisteli "silloin olimme onnellisia". Raamikas voimamies Aleksanteri III erottuu hyvin osasuurennuksessa. Etualan keittiövaunu palveli ajoittaisessa tehtävässään maailmansadan alkamisvuoteen asti. Neliömäinen kattokoroke tuuletti keittiökäryt ja torvisysteemi vei liesien palokaasut. Torvea sai käänneltyä hyvän vedon tuovaan suuntaan. Lienee keittiö- ja sitä seuraavan ruokasalivaunun kulkusuuntaa muutettu edeltävään ja seuraavaan vaunuun nähden, koska sigaalinaru on jouduttu heittämään puolelta toiselle. Signaalinarun koukkuja ei ole keittiövaunussa eikä ruokasalivaunussa kuvassa näkyvällä puolella. Aleksanteri III:n viimeisinä vuosina tehtiin ensitoimia autonomiaamme vastaan. Eräät ylpeät ja pätemishaluiset Suomen eliitin henkilöt eivät olleet ymmärtäneet Euroopan santarmin, mutta Suomen lakeja ja hallintoa moitteettomasti noudattaneen Nikolai I:n jo varhaista neuvoa: Mitä vähemmän Suomesta kuuluu Pietarissa ja Venäjällä, sitä parempi. ' Keisarit tunsivat venäläispirunsa (slavofiilit ja muut) ja siksi pyrkivät ja pitkään onnistuivatkin pitämään nämä tietämättöminä ja erillään suuriruhtinaskunnan asioista. Mutta Aleksanteri III:n kaudella se ei enää aina onnistunut. Keisari/suuriruhtinas joutui jopa kysymään kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään? Mm. Mechelinin ja kumppanien kiihkovenäläisiä provosoineella euroopanlaajuisella juristerialla saatiin slavofiilit hereille, loukatuiksi ja suuriruhtinaskunnan kimppuun. Kerran loukattuina näistä ei pääse eroon, kuten hyökkäyksessä Ukrainaankin näemme. (Käyttäjä muokannut 06.05.24 10:55) |
|
| 06.05.2024 10:56 | Markku Liira: | Kiitos tiedoista. Pitääpä etsiä tuo kirja käsiini. (Käyttäjä muokannut 06.05.24 11:00) |
|
| 06.05.2024 20:33 | Kurt Ristniemi: | Keisarin juna -kirjassa tosiaan esitetään, että keittiövaunun savutorvea voitiin käännellä vedon parantamiseksi. Kuten kuvasta näkyy, torvi on kuitenkin tukevasti kiinnitetty kattokorokkeeseen kahdella kiinnikkeellä. Eikä kääntelystä olisi edes ollut mitään etua. Suunnitelmapiirustuksen mukaan torvi alunperin päättyi kattokorokkeen päällä olevaan vaakasuoraan osaan, jonka päässä oli mahdollisesti jonkin sortin imuri. Valokuvassa torvea on siitä jatkettu: Mitä korkeampi torvi, sitä parempi veto. Ja torven päässä näkyy olevan imuri. Imuri poistaa viimeisekin tarpeen torven kääntelyyn. Se huolehtii vedosta ihan riippumatta siitä, kumpaan suuntaan vaunu kulkee. Ja tuonne kattokorokkeen päälle torvi on vedetty tietenkin siksi, että se on korkein kohta, johon torvi on saatu tukevasti kiinnitetyksi. Kovin pitkää savutorvea ei vaunun katolle ilman haruksia olisi muuten voitu asentaa. (Käyttäjä muokannut 06.05.24 20:37) |