26.08.2023 / Kolkontaipale
26.08.2023 Kolkontaipaleen pysäkki on herännyt eloon. Kyläyhdistys osti aseman alkukesällä 2023 kylätaloksi ja ryhtyi heti raivaus-ja kunnostustöihin. Talolla oli toimintaa jo koko vuoden ja nyt kesällä kunnostustyöt jatkuvat lähinnä talkoovoimin.
Kommentit
| 03.05.2024 19:10 | Markku Naskali: | Mielenkiintoinen nimi pysäkillä. Mitä mahtoi myyjä lippukioskilla Helsingin asemalla muinoin miettiä silloin kun vielä lippuja myytiin ajatella kun asiakas pyysi piletin Kolkontaipaleelle? Toivotan menestystä kyläyhdistykselle vaikka surullisen usein vastaavat jutut hiipuvat alkuinnostuksen jälkeen. |
|
| 03.05.2024 21:18 | Simo Virtanen: | Junat vaan puuttuvat. Voinen tässä muistella noin 15 vuoden takaista lättähattumatkaa Savonlinnaan. Museoreisusta siis kyse ja samaan osastoon osui iäkäs mies, joka kertoi Kolkontaipaleella mielenkiintoisen tarinan. Hän oli kotoisin Kolkontaipaleelta ja muisteli sotavuosia jolloin tuli rintamalta lomille. Perhe oli asemalla vastassa ja asemapäällikkö (tai muu rautatievirkamies) näytti vihreätä läpiajavalle junalle, mutta niin vain juna pysähtyi Kolkontaipaleelle ja junasta lasketui laiturille perheenisä. Juna vislasi ja jatkoi matkaansa. Asemapäällikkö kiirehti päivittelemään ihmettä ja kyselemään, että mikäs ukko sieltä oikein Kolkontaipaleelle jäi. Veturimiehet kun olivat sellaisia herroja, että heitä ei saanut mihinkään ylimääräisiin pysähdyksiin ryhtymään. Sotilas kertoi kysyneensä Savonlinnassa veturimiehistöltä, jotta "pysähtyykö Kolkontaipaleella?" johon vastaus oli ollut varsin selvä, että ei pysähdy. Mies kertoi iskeneensä eturimiehistölle nipun Työmies-askeja ja oli saanut heti vastauksen, jotta "kyllä pysähtyy!" |
|
| 04.05.2024 08:43 | Esa J. Rintamäki: | Herra Markku, se myyjä lippukioskilla ei oikeastaan kovin kummoisia miettinyt; - kääntyi ja otti esiin "Liikennepaikkojen välimatkat"-nimisen sinisen A5-kokoisen kansion ja haki siitä esiin välimatkat (esim. väleille Hki - Pm ja Pm - Kpe). Nämä välimatkat yhteen laskettuaan (ja mahdollisesti kysyttyään matkustajan haluamasta reitistä: Par vaiko Mi kautta), katsoi tariffitaulukosta lipunhinnan. Ellei valmista lippua ollut painettuna ennestään, kirjoitti lomakelipun. Vielä kysymys: - "haluatteko kirjata matkatavaranne?" "Niin ja niin monta markkaa ja penniä, olkaa hyvä"." Lippuun tuli kauttakulkutiemerkinnät: via Ke, Mi tai Ke, Trä, Sl, sen mukaan minkä reittitoivomuksen matkustaja oli esittänyt. Lipunmyyjä vielä tarvittaessa vastasi matkustajan kysymykseen junanvaihdoista. "Kiitos ja näkemiin." "Kiitos ja hyvää matkaa." Kevätturisti 1967: Helsinki - Kolkontaipale Mikkelin ja Pieksämäen kautta: (aikataulukot 10, 30, 36 ja 42): 436 km ja Imatran kautta (taulukot: 10, 30, 35 ja 42) matkaa on 483 km. Lipunhinnat toisen luokan menopaluuna vastaavasti: 40,10 markkaa ja 44,50 mk. Rahanarvolaskurin mukaan hinnat nyt, 4.5.2024 aamulla: 78,21 euroa ja 86,79 eur. Liaäksi matkatavaramaksu menomatkalle 30 kg:lta (pitihän nyt tuliaisia olla!): 3,70 mk (2024: 7,22 eur). Mahdollinen junakohtainen istumapaikkalippu lisäksi: vaunuluokasta riippumatta kaksi markkaa (2024: 3,90 eur). Tämä siis kauan ennen modernia, vihreää, dynaamista ja voitontahto-orientoitunutta osakeyhtiö-veeärrää. Edit: lisätty rahanarvolaskurin antamat euromäärät. (Käyttäjä muokannut 04.05.24 08:55) |
|
| 04.05.2024 11:44 | Erkki Nuutio: | Esan asiallista ja hyödyllistä kommenttia olisi kaoottistenkin nuorempien syytä pohtia. Väitän että sattumanvarainen hinnoittelu alituisine muutoksineen ja vastaava on karkoittunut miljoona suomalaista VR-palveluista. Omatoimisiksi muuttuneiden netti- ym. toimien toteutusta ja opastusta ei ole osattu toteuttaa hääppöisesti - ei liene yritettykään. Halpoja hintoja haetaan satunnaisille ulkomaanmatkoille ja persaukisimpia voidaan palvella hieman edullisimmilla hinnoilla, mutta tarjouspelleily ei SAA sotkea ja hankaloittaa arkikulkuja. Niitä varten VR on olemassa. Tämä on sivuutettu. (Käyttäjä muokannut 04.05.24 11:47) |
|
| 04.05.2024 14:51 | Markku Naskali: | Ainakin vielä 60-70-lukujen taitteessa pikajuniin oli MAHDOLLISTA ostaa paikkalippu. Kiitojuniin se vaadittiin, mutta ilmankin pääsi väliasemilta mukaan kun kysyi konnarilta onko tilaa. Sitä en muista perittiinkö paikkalipun maksu. | |
| 04.05.2024 16:44 | Timo Salo: | Ennen aina lomaretki Lappiin tehtiin VR:n yöpikajunilla, mutta se on mennyttä aikaa! Nyt mielummin ajan itse Lappiin ja takaisin (+ ajot Lapissa/Pohjois-Norjassa), kun alan sähläämään jonkun hintamyllyn kanssa päivän hintaa...!!! Ennen se oli niin helppoa ja hinnatkin tiesi etukäteen! Mitä luksusta se olikaan!!!? (Jos joku asia oli väärin, niin aina saattoi pistää jutun lippumyyjätädin syyksi) | |
| 04.05.2024 19:43 | Markku Naskali: | Pelleilyksi on mennyt. Jonkin verran ymmärtää sen että yritetään jakaa matkustajia hiljaisimmillekin hetkille, mutta pahasti on mopo karannut. VR ja Posti ovat laitokset joiden toiminta hävettää suomalaista. | |
| 05.05.2024 14:49 | Hilkka Lappalainen: | Kiitos onnentoivotuksista! Katsotaan, miten meille käy, kunhan nyt saadaan ensin Pysäkki ja pihapiiri kuntoon! Olen samaa mieltä VR:n hinnoittelusta, useinkaan ei voi ostaa lippua kuukautta etukäteen, jolloin sen saisi - mahdollisesti - tosi edullisesti. Tuo tarjousrumba on todella ihan älytöntä. Kuljen kuitenkin junalla, vaikka pitää ensin mennä Varkauteen tai Pieksämäelle omalla autolla, kun bussejakaan ei täällä enää kulje. Kolkontaipaleen ohi ei toistaiseksi kulje kuin yksi tai kaksi puutavarajunaa viikossa, mutta onneksi Savonlinnan kaupungilla on tahtoa edistää Laitaatsillan radan palauttamista, jolloin henkilöliikennekin olisi tulevaisuudessa mahdollista. Itä-Savo tarvitsee ratansa ja junansa! |
|
| 05.05.2024 16:35 | Esa J. Rintamäki: | Herra Markku, VR ja Posti ovat nykyisin osakeyhtiöitä ja osakeyhtiölain mukaan niiden pääasiallisena ja ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa. Näiden laitosten vahva strateginen merkitys vedettiin vessasta alas, kun päätös yhtiöittämisestä tehtiin ja toteutettiin. Surkea esimerkki on nimenomaan Mäntän radan liikenteen loppuminen, ja vain siksi, kun voitontahto-orientaatio määräsi ratamaksut paperitehtaan kannalta ylivoimaiseksi. Eikä sitten muuta kuin perkeleellinen kumipyöräralli päälle. Kuka voittaa tässä kisassa? Ja tämän arvosteleminen katkeraa "punatautia"...? |
|
| 05.05.2024 21:05 | Kurt Ristniemi: | On yleinen väärinkäsitys, että osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö tarkoituksena olisi tuottaa voittoa omistajilleen. Asiasta määrää osakeyhtiölain 5 §: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Yhtiön tarkoitus määrätään siis yhtiöjärjestyksessä. Vain silloin jos sitä ei ole tehty, laki määrää tarkoitukseksi voiton tuottamisen. |
|
| 05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki: | Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
|
| 06.05.2024 14:19 | Eljas Pölhö: | Kolkontaipaleen kylätoimikunta on 1996 julkaissut erinomaisen "Kolkontaipaleen kylähistoria"-teoksen. Mikäli moinen aktiivinen perinnetyö on saanut jatkajia, niin kaikki moraalinenkin tuki lienee tervetullutta. Minä voin avittaa junien aikataululehdillä tai Liikenneosaston matkustaja-/tavaramäärä laskelmilla, jos tarvitaan rekvisiittaa seinille. | |
| 06.05.2024 14:28 | Simo Virtanen: | Esalle vastauksena, että on niitä aika paljonkin. Epävirallisesti niitä kutsutaan mankala-yhtiöiksi. Mankala-periaatteella toimivilla osakeyhtiöillä ei ole tarkoitus tehdä voittoa vaan palvella sen omistajien muita etuja. Yleensä se on halpa ja varmasti saatava sähköenergia, jota mankala-yhtiöiden generaattorit kehräävät. Juridisesti mankala-yhtiöt ovat tavallisia osakeyhtiöitä, mutta niiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Mankala tarkoittaa siis muutakin kuin haastavasta noususta tunnettua liikennepaikkaa. (Käyttäjä muokannut 06.05.24 14:29) |
|
| 06.05.2024 15:49 | Jimi Lappalainen: | Eikös nimi kuitenkin ole peräisin Mankalan vesivoimalasta? | |
| 06.05.2024 16:50 | Simo Virtanen: | Varmasti on, mutta mistä Mankalan vesivoimalaitos on nimensä saanut? Varmaankin sen läheisyydessä olevasta, rautatien halkomasta, Mankalan kylästä. Mankalan voimalaitos on valmistunut vasta 1950 ja on siten aivan eri aikakauden asia kuin Mankalan läpi kulkeva Pietarin rata. |
|
| 06.05.2024 17:30 | Jimi Lappalainen: | Toki näin on, mutta olen ollut käsityksessä, että käsite Mankala-periaate on keksitty vasta Mankalan vesivoimalan rakennuksen yhteydessä. | |
| 06.05.2024 20:18 | Kurt Ristniemi: | Simo tuossa edellä totesi, että Mankala-yhtiöiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Ei aseteta: Kuten edellä jo totesin, osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksen ensisijainen määrittäjä on yhtiöjärjestys. Ja vasta jos yhtiöjärjestyksessä ei tarkoitusta esitetä, osakeyhtiölaki määrää - ikäänkuin hätäkeinona - tarkoitukseksi voiton tuottamisen. Joku tarkoitushan yhtiöllä pitää olla. Ellei muuta, niin olkoon sitten edes voiton tuottaminen. Mankala-peraatteen nimi on peräisin Oy Mankala Ab:n ratkaisusta, jonka korkein hallinto-oikeus hyväksyi. Ja tottahan toki Mankala-yhtiöiden lisäksi mikä hyvänsä yhtiö voi olla voittoa tavoittelematon. Ks. https://lakitilitoimisto.fi/mika-on-osakeyhtion-toiminnan-tarkoitus/ (Käyttäjä muokannut 06.05.24 20:46) |
|
| 07.05.2024 19:49 | Petri Sallinen: | Mankala-periaate on vanhempi järjestely kuin itse itse ilmaisu, joka on perua 1960-luvulta. Järjestelyä käytettiin ennen kaikkea energiatoimialalla aikana, jolloin pääomia ei ollut ja jolloin voimalaitoshankkeet edellyttivät suuria pääomia. Järjestely oli ennen kaikkea yksityisen sektorin ratkaisu — vastapaino valtiolliselle pääomankäytölle. Vastakkain olivat mm. valtiollinen Imatran Voima ja yksityisen teollisuuden omistama Pohjolan Voima — oli siellä muitakin toimijoita. ”Voittoa tavoittelematon yhtiö” antaa kauniimman kuvan asiasta kuin mitä se on. Energiatoimialalla em. yhtiöt olivat/ovat ennen kaikkea ”yhtiöiden yhtiöitä”. Voittoa tavoittelemattoman yhtiön osakkaina/omistajina on ankarasti kilpailuilla markkinoilla toimivia yhtiöitä, joille voittoa tavoittelematon yhtiö tuottaa sähköä omakustannehintaan. Em. sähkö myydään kilpailluilla markkinoilla eteenpäin tai käytetään sellutehtaassa, terästehtaassa tms. paljon energiaa käyttävässä tehtaassa tuotteiden valmistukseen. Järjestely varmistaa sen, että sähköä saadaan ennakolta tunnetulla hinnalla kaikissa olosuhteissa. ”Voittoa tavoittelematon” tai ”omakustannehintaan toimiva” kuulostaa hyvin periaatteelliselta, mutta ei ole sitä. Osakkaat saavat sähköä omistamastaan yhtiöstä megawattitunteina omistustaan vastaavan määrän. Jos voittoa tuottamaton yhtiö ajatellaan ahtaasti, niin yhtiö ei tuota voittoa edes investointeja varten. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajien on aina kaivettava kuvetta silloin, kun tarvitaan uusi turpiini tms. Voittoa tuottava yhtiö säästää tuloksestaan osan investointeja varten. Itse rakennetussa omakotitalossa asuminen voi olla edullista, mutta aika ajoin on investoiva runsaasti nappulaa uuteen kattoon, lämmitysjärjestelmään tai putkiremonttiin. Jos valtiollinen rautatieyhtiö on kokonaan valtion omistama osakeyhtiö, joka tuottaa voittoa, niin se kykenee maksamaan itse kalustohankintansa ja hyvässä lykyssä maksamaan omistajalle osinkoa. Virastomuotoiselle rautatielaitokselle rahat kaluston hankintaa varten on revittävä vuosittain eduskunnan budjetista — kansalaisilta verojen muodossa. Suomessa kilpailuvirasto eikä verottaja ole ollut kovin innostunut Mankala-yhtiöistä — myös EU-komissio on syynännyt taannoin suomalaisten suosiman virityksen. Kilpailuviraston mielestä on peräti epäilyttävää, että keskenään sähkömarkkinoilla kisaavat yhtiöt omistavat kimpassa sähköä tuottavia yhtiöitä. Mitähän kaikkea yhtiöiden miitingeissä mahdetaan sopia? Verottaja taas epäilee, että omistajat voivat harjoittaa peiteltyä osingonjakoa (siis jättää veroja maksamatta), kun ”nostavat” megawattitunteja yhtiöstä — mihin hintaan tämä tapahtuu? Omistajat voivat myydä myös osaamistaan ja palveluitaan yhtiölle — ylihinnalla, jolloin nappulaa tuloutetaan yhtiöstä omistajalle laskujen muodossa ja jolloin verottaja jää nuolemaan näppejään. EU-komissio tutki aikoinaan samaa asiaa. Toistaiseksi hommat on hoidettu sen verran läpinäkyvästi, että matoja ei ole löytynyt. Epäilykset ovat silti olemassa. Mankala Fors Ab perustettiin jo vuonna 1917. Vesilupia tutkimalla on mahdollista selvittää, mitä toimintaa koskissa aikoinaan oli ennen nykyisin käytössä olevaa voimalaitosta. (Käyttäjä muokannut 07.05.24 19:58) |