05.03.1975 / Pieksämäki asema
05.03.1975 Niukkasävyinen väridiakuva Pieksämäen asemarakennuksesta lumisateisena päivänä 5.3.1975.
Kommentit
| 06.03.2024 00:28 | Rainer Silfverberg: | Oliko niin että tätä asemarakennusta ei maalattu värikkäämmäksi ennenkuin se korvattiin uudella asemalla joskus 1980-luvulla? | |
| 06.03.2024 05:46 | Jukka Viitala: | Millaista tekniikkaa laiturijunan "veturi" piti sisällään? Muistaakseni käyttövoimana oli ainakin moottorikaasu. | |
| 06.03.2024 10:36 | Erkki Nuutio: | Laiturijunan veturissa oli Volkswagenin teollisuusmoottori (alivireinen Kuplan moottori) ja ainakin ensimmäisessä erässä noin vuodelta 1966 hydrostattinen variaattorivaihteisto/taka-akselisto -yksikkö. Olin Valmetin Lentokonetehtaalla harjoittelijana kokoamassa niitä. Näissä oli vain nopeuspoljin. Painamalla jalkaa tuli nopeutta ja nostamalla jalkaa hitautta ja pysähdys. http://www.vaunut.org/kuva/99332?kv=1966&kv2=2000&tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo Muita jarruja ei ollut kuin nopeuspolkimella käsketty öljyvirtauksen kuristus ja katkaisu vaihteiston pumpun ja moottorin väliltä. Se oli samalla turvatoiminto - ei valu laiturilta raiteille. Tavanomaisen käsijarrun kytkeminen voi unohtua. En tottunut nopeuspolkimeen. Se ei ole ergonomisesti luonteva. Mielestäni näissä käytettiin vain bensiiniä mm. koska kaasupullolle ei ollut paikkaa. Mahdollisesti näitä on toimitettu myöhemmin 60-luvun lopulla ilman hydrostatiikkaa synkronoimattomalla keppivaihteistolla varustettuna täällä olevan erään kuvan mukaan. |
|
| 06.03.2024 12:02 | Rainer Silfverberg: | Mulla on sellainen muistikuva että Helsingin aseman trukit kulkivat kaasulla. Syynä on voinut olla että niillä ajettiin myös sisätiloissa, matkatavaratoimisto oli 1980-luvulle asti asemahallissa. | |
| 06.03.2024 13:28 | Erkki Nuutio: | Kaasuvarusteisia olivat kaikki bensiinimoottoriset Valmet-haarukkatrukit. Niissä oli juoppo sivuventtiilinen Continental-bensiinimoottori. Kaasuvarusteisia olivat kaiketi vanhemmat (nokalliset) laituriveturit, joissa oletettavasti oli myös Continental -bensiinimoottori. Dieselmoottorisissa (1...3 tonnia nostavissa) Valmet-haarukkatrukeissa oli Perkins -dieselmoottori. Kuvan nokattomissa VW-moottorisissa laiturivetureissa ei liene ainakaan alunperin ollut kaasuvarustusta eikä kaasupullolle paikkaa. Ehkä VW ei kaasuvarustusta hyväksynyt tai ainakaan toimittanut. En tiedä asennettiinko niitä jälkeenpäin. (Käyttäjä muokannut 06.03.24 13:29) |
|
| 06.03.2024 16:24 | Jukka Viitala: | Tutustuin poljinkäyttöiseen hydrostaattiseen menoon Toro 100-kaivoskuormaajassa, jossa istuttiin poikittain ja vasemman jalan polkimella mentiin eteen- oikealla taaksepäin. Hankalaa oli, kauhaa täyttäessä nuppi sanoi, että poljin lattiaan ja Deutz kyykähti siihen. Tuommoiseen kun tottui, niin kotiin lähtiessä autolla ajo oli vähintään yhtä hilpeää. | |
| 07.03.2024 13:37 | Lasse Reunanen: | Lihasmuisti on kummallinen asia. Vaikka itsekin olen tottunut ajamaan mitä erilaisimmilla autoilla ja työkoneilla, niin joitain hupsuja asioita sattuu. Monesti on käynyt, että kun on suunnanvaihimella varustetulla traktorilla tai trukilla ajanut päivän ja sen jälkeen lähtee auton rattiin, niin kovasti tulee suuntavilkkua käytettyä, kun pitäisi peruuttaa. Suunnanvaihtimen käyttövipu siis traktorissa on samalla paikalla ratin alla, kun henkilöauton vilkkuviiksi. | |
| 07.03.2024 18:33 | Esa J. Rintamäki: | Pieksämäki vanha: - rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyyppi nro 2 piirustuksilla. Laajennettu yhdellä ikkuna-akselilla pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) vuonna 1902. | |
| 07.03.2024 19:26 | Tuomo Kärkkäinen: | ^^Oliko kyseessä ehkä Massey-Ferguson 300-sarjan traktori? | |
| 09.03.2024 12:59 | Esa J. Rintamäki: | Lasse-herran mainitsemasta lihasmuistista: esimerkiksi minulla kitaran otelauta syöpynyt sointuotteiden muodossa niin syvälle lihasmuistiin, että perussoinnut löytyvät hakematta, (tyyli "eiku-eiku-eiku" jäi 1970-luvulle). Siitä huolimatta, että olen periaatteessa pelkkä leirinuotiorämpyttelijä periaatteella KISS (= Keep It Simple, Stupido). Kolme sointua ja totuus (country ja gospel ovat juuri tätä!) ja täydestä menee kuuntelijoille kuin 30 eurosentin kolikko. |
|
| 09.03.2024 14:01 | Jimi Lappalainen: | EJR; minkä biisin kertosäe menee: C-D-G-Em? https://www.youtube.com/watch?v=b8SmePfjCjY ;) | |
| 09.03.2024 19:39 | Erkki Nuutio: | Lihasmuisti on virallisemmin refleksitoiminto: lihastoimintoa useasti toistamalla se voi muuttua vaistonvaraiseksi lihasrefleksiksi, joka tapahtuu selkäytimen ohjaamana automaattitoimintona lähes viiveettä (viive on 0,001 s luokkaa). Refleksitoiminto ohjaa tarvittaessa samanaikaisesti hyvinkin monia lihasryhmiä. Tietoisissa eli aivojen ohjaamissa lihasreaktioissa (=päättelyreaktioissa) viive on puolestaan 0,10 s luokkaa ja pidempikin. Lapsi opettelee toistamalla ensimmäisiä tarvitsemiaan toimintoja reflekseiksi, kuten pystyssäpysymisen, kävelyn jne. Olennaista reflekseissä on, että aivot seuraavat taustalla toimintoja, ja katkaisevat tarvittaessa ne automaattisesti, jos tapahtuukin joku häiriö, eli toiminto ei kehitykään aivojen haluamalla tavalla. Päättely- ja refleksireaktiot käskevät yhteistä lihaksistoa, MUTTA päättely- ja refleksitoimintojen toimintakäskyt kulkevat eri hermojohtimia pitkin. Konkreettisesti jouduin tämän kokemaan vuosia sitten. Niskan alueen välilevypuristusten vuoksi refleksitoiminnot katkesivat ruumiini OIKEALTA puolelta, aluksi kaikki. Oikeakätisenä en pystynyt kirjoittamaan nimeäni muuten kuin viiva kerrallaan aivojen käskyillä, muutuin latuskajalkaiseksi ja auton polkien käyttö tuli hankalaksi jne.. Vaiheittain refleksitoiminnot ryhmittäin palasivat joidenkin päivien päästä kun niitä käskevien hermojen puristus laukesi vähitellen. Nämä refleksien käyttämät hermot kulkevat välilevyjen alueella ja välilevyjen ikärappeutuma voi siksi johtaa niiden joutumiseen puristukseen. Toisella kerralla hermojen puristus niskan alueella aiheutti sen, että asentoelin pääkopassa menetti yhteyden asentoa ylläpitävään lihaksistoon. Seurauksena asenolihakset kaatoivat voimakkasti sivulle. Seinästä piti tukea itseään ja häiriötila aivoissa aiheutti hyvin epämiellyttävän olon Voimistelulla refleksihermpjen puristus poistuu ja hermot samalla hieman liikahtavat puristuksettomalle kulkureitille. Kertomani vaivat eivät ole toistuneet riittävän liikunnan ja voimistelun ansiosta. Refleksitoiminnoista loistava esimerkki on soittaminen. Lahjakas soittaja oppii enemmän tai vähemmän nopeasti soittamaan läpi refleksinomaisesti vaikka pitkän konserton. Käsiensä ym. reflekseillä tapahtuvien lihastoimintojen rinnalla refleksejä valvoo ja niitä tarvittaessa korjaa kuulo (pitää kuulua tarkalleen sellaisia säveliä joita haluttiin ja tarkalleen oikea-aikaisesti) ja näkö joka seuraa tarvittavassa määrin nuotistoa ja kapellimestarin ohjauskäskjä Itse pureuduin perusteellisesti refleksiasioihin kun 70-luvun puolivlissä Sisulla parannettiin kokeellisesti ja kehitettiin komponenttejakin kuorma- ja linja-autojen jarrujärjestelmän saamiseksi lyhytviiveiseksi. Viivettä muodostuu jarrun paineilmaosuudella ja pyöräjarruissa (rumpujarru), joissa paiilmasylinteri kiertää kiristysnokkaa. Alussa pyrki olemaan noin 0,5...0,7 s jarrutuksen aloitusviive ja perävaunun osalta jopa yli 1 s. Jarrutustunto (= nopea refleksinomainen jarrutus) ei ole tällöin mahdollinen. Vasta kun aloitusviive saadaan/saatiin eninitään 0.3 s pituiseksi tulee jarrutustunto mahdolliseksi, eli kuljettaja pystyy vaistomaisesti yhdistämään jarrupolkimen polkaisun ja auton hidastumisen yhdeksi ja samaksi asiaksi. |
|
| 10.03.2024 11:22 | Erkki Nuutio: | Täydennyksenä vielä: Lihaksilla ei ole muistia. Sensijaan esimerkiksi asentoa ylläpitävissä lihaksissa on reseptorit (=liikeanturit). Reseptori vertaa selkäytimeltä tulevaa lihaksen supistumiskäskyä toteutuvaan lihaksen supistumiseen. Jos nämä alkavat poiketa toisistaan (eli refleksikäsky ei toteudu selkäytimen käskemällä tavalla) lähettää reseptori tästä tiedon hermojohdinta pitkin selkäytimeen. Tällöin selkäydin lähettää lihakselle lisäkäskyjä - joko lisätä tai vähentää lihaksen supistumisvoimaa. Kyseistä toimintoa kutsutaan (lihaksen) venytyksen vastarefleksiksi. Tällaiset lähes viiveettömät servomekanismit on mm. ihmisen asentoa ylläpitävissä (kävelyssä ja muissa toiminnoissa) lihaksissa. Niiden ansiosta ei esimerkiksi kävellessä aivojen tarvitse käskeä nostamaan vuoronperään jalkoja, vaan kävely etenee automaattisesti refleksitoimintona - kunnes esimerkiksi pysähdytään - joko aivojen käskyllä tai uuden refleksin ohjaamana esimerkiksi kun silmien kautta selkäytimelle välittyy vaaratieto. Ihmisellä on suuri määrä tämänkaltaisia refleksitoimintoja. Niiden avulla lihasten servomekanismit ovat automatisoineet useimmat ihmisen toistuvat toimet. Ne toimivat normaalisti niin hyvin, että niiden refleksien mahdollistamaan toimintatapaan ei kiinnitetä huomiota. Lääkärikään ei normaalisti juurikaan niitä tutki eikä yleensä edes tunne - poikkeuksena kevyt isku potilaan polveen. Sen tulee aiheuttaa polven ojentumisreaktion. Jos tämä refleksireaktio ei toteudu, on kyse selkäydinongelmasta. |
|
| 10.03.2024 20:34 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jimi, tuo sointukulku on kyllä käypäisä monessakin paikassa, kännisen yleisön edessä nyt ainakin! Mutta, jonkinmoisena 12-kielisenä fakki-idioottina sanoisin, että linkin Ismon kitara on tosissaan "pahasti" vajaakielinen! C- ja G-duuri, sekä D ja G jotain outoa tzibaletta soinnutettaessa wörkkivät aika hyvin, meikäläisen lauluäänellekin (mullivainaan nuotilla, heko heko). Väritykseksi voi heitellä jotain ihme septimiä sekaan, molliakin. Muuten, kiitos huomiostasi. |