01.02.2024 / Jyväskylä
01.02.2024 Vectronien kokoontumisajot Jyväskylässä. Sr3 3322 odottelee lakon loppumista ja sellun kuljetuksen jatkumista sellupendelin nokalla, Sr3 3346 odottelee oman junansa saapumista ja Sr3 201 palaa Suolahdesta junan 7146 keulilla
Kommentit
| 01.02.2024 20:22 | Tuomas Pätäri: | Mielettömän hieno, moderneja sähkiksiä ratapiha pullollaan! | |
| 01.02.2024 21:01 | Niila Heikkilä: | Muistan kuin aikoinaan näin ensimmäisen punavalkoisen Sr1:n vetämässä junaa. Sitä ajatteli että tuon on oltava läpikotaisin modernisoitu yksilö verrattuna ferreksinruskeisiin sisaruksiinsa. Luulo tietysti osoittautui sittemmin vähemmän oikeaksi. | |
| 03.02.2024 19:14 | Jarno Piltti: | Ai että, eri operaattoreiden edustajat samassa kuvassa, hieno kuva rautateidemme nykytilasta! Ja mitä tulee Niilan muistoon, olen kuullut maallikkojen puhuvan viherdeevereistä vr:n uusina vetureina. | |
| 21.03.2024 15:29 | Mikko Ketolainen: | Olin tänään sopivasti Suolahdessa ja julian kartasta VET 17146:n kulkua seuraten menin sopivalle paikalle odottelemaan. Sitten ilmestyi Suolahden ratapihalle tulevan suoran päähän veturin valot. Sen lähestyessä katsoin ensin, että se on dieselveturi joka tulee, mutta veturin tultua hieman lähemmäs paljastuikin, että sehän on Fenniarailin sähköveturi Sr3 201 joka sieltä tulee hakemaan vaunuja. Nyt on sitten ensimmäinen Fenniarailin Sr3 ikuistettu. | |
| 21.03.2024 16:41 | Hannu Peltola: | Tämä on upea kuva! Näin se vaan rautatieliikenne kehittyy Suomessakin ja palvelutaso paranee sopivan kilpailun myötä. | |
| 21.04.2024 09:38 | Simo Virtanen: | Onko selvinnyt FR:n Sr3:n varustus verrattuna VR:n lajitovereihin? Onko täysin sama vehjes varusteiltaan? Eli onko FR tilannut suomi-varustellun veturin vai ryhtynyt itse ruksimaan tilauskupongista sopivaa varustelua? |
|
| 21.04.2024 12:28 | Rasmus Viirre: | Kyseessä on kaiketi täysin identtinen Vectron malli. Löytyy Last mile diesel, radio-ohjauslaitteisto, Suomen oloihin modifioitu lumiaura sekä katto. Wikipediassa löytyy tietoa sekä Suomen Sr3 vetureista, sekä myös Ferrin 302:sta: Fenniaraililla on yksi Sr3-veturi, numero 201, joka saapui Suomeen syyskuussa 2023. Vetureita on tilattu kaksi lisää, ja ne toimitetaan vuonna 2026. Fenniarailin veturit vastaavat teknisesti VR:n vetureita. Veturin kori on lämpöeristetty, alustan muotoilu estää lumen kerääntymisen, ja kaikki ulkoiset laitteet ja kytkennät on suojattu lumelta. Lisäksi jäähdytyksen ilmanottoaukot on siirretty veturin katolle, ja ilmanotto tapahtuu onton katon muodostaman kammion kautta. Myös Fenniarailin sivuilla kalusto-osiossa kerrotaan näistä Vectron 201:n ominaisuuksista. (Käyttäjä muokannut 21.04.24 17:28) |
|
| 21.04.2024 21:24 | Petri Soronen: | Kuvaa katsoen, näyttäisi kuin 201 olisi 6-akselinen. | |
| 28.04.2024 07:36 | Ari-Pekka Lanne: | Vaikka Kolmonen onkin ottanut takapakkia Kakkoseen verrattuna kajuutan ergonomiassa ja siitä kuultaa läpi saksalainen logiikka sekä nykyajan digidigi, puhumattakaan ohjaamomeluun kuuluvista ajomoottoreiden jyristämisistään ja toosan korkeajänniteresonointipörinöistään, niin kyllä se vain Kakkosta tasaisemmin kulkeutuu eteenpäin. Havahduin Kakkosen nuljumisen määrään alkuvuodesta, kun liikenteellisten erikoisuuksien kautta sattui viikkojen ajanjakso, jolloin kohdalle ei osunut metriäkään kakkosmatkailua. Ykköstä, Kolmosta, Edoa ja Pendoa kyllä oli. Kun sitten ehkä kuukauden kakkosbreikin jälkeen kiipesin jälleen, itseni muiden laitosten vakaampiin menemisiiin totutettuani, Kakkosen kyyditettäväksi, melkein järkytyin siitä kiemurtelusta. Pahimpien vatkausten meneilläänolon tietää siitä, kun junankeulasta alkaa kuulua tuttu kolina. Se tulee siitä, kun SA3 heiluu laidasta laitaan kuin hullun mulkku. | |
| 28.04.2024 10:46 | Timo Salo: | Oletko A-P varma, ettei tuossa mainitsemassasi elimen (SA3) kolinassa ole kysymys suomalaisesta huolto-osaamisesta? Jotenkin tullut usko tuohon Sveitsiläiseen osaamiseen niin selväksi... Aikanaan TTKK:n lasermiehetkin mittasivat ko. maassa tehtyä laitetta ja vasta erotustarkkuuden menessä luokkaan 0,001 mm alkoi näkyä olemattoman kokoisia "virheitä"! | |
| 28.04.2024 11:30 | Ari-Pekka Lanne: | Mahdoton sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten, kun Sr2 oli uusi, en voinut kuvitellakaan, että olisin päässyt ohjaamovierailulle veturin ollessa paikoillaan, saati sen ollessa liikkeessä. Ja kääntäen, eivät muut vetokalustot samalla tavalla hölsky, ei edes huomattavasti vanhempi Sr1. | |
| 28.04.2024 12:59 | Timo Salo: | Alkaa tuntumaan hiukan kyseenalaiselta tuo sanonta: kulkee kuin juna... Nopeudet nousee ja repiminen sinne/sun tänne suuntaan moninkertaistuu! Ainakin Dr12:sta osalta kuitenkin vielä tuo sanonta pitää täysin paikkansa, uskomattoman "sileää" kyytiä alle satasen nopeuksissa! Miten lie, jos mennään toiselle sadalle epämääräinen vaunusto väljien kytkimien kanssa perässä...? | |
| 28.04.2024 13:05 | Esa J. Rintamäki: | Autopuolella ripustusten loppuunkuluneet kumipuslat aiheuttavat yleensä vaihtotarpeen (kumisiin tai uretaanisiin). Tarpeen havaitsee kyllä käytön aikana. Kevennetty huolto vetureiden telien tarkastusten kanssa, niin...? Pääasiahan on kvartaalien positiivinen tulos, joten miten se nyt meneekään? |
|
| 28.04.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne: | Iskareiden kunto vaikuttaa. Samoin pyörien profiili. Puhutaan »kartiokkuudesta». Mutta ylipäätään vetureiden matkustusmukavuus on kaukana matkustajavaunujen tasosta. Ja Sr2 on pahimmasta päästä. Mitä Timo Huruun tulee, muistelen jonkun vanhemman kaartin veturinkuljettajan kuvanneen täällä joskus sen liikkeitä »laajoiksi ja avariksi». Nythän Hurun käyttäytymistä pääsee tunnustelemaan vain kahdeksankympin vauhteihin asti. (Käyttäjä muokannut 28.04.24 14:00) |
|
| 28.04.2024 21:59 | Petri Nummijoki: | En tiedä miten kuljettaja koki asian mutta Työterveyslaitoksen 1970-luvun puolivälissä tekemissä mittauksissa Dr12 ja Dm7 olivat silloisesta vetokalustosta ainoat, joissa ei ylitetty 8 tunnin altistumista vastaavaa riskirajaa missään mittauksissa sen paremmin sivuttaisen, pystysuuntaisen kuin raiteen suuntaisenkaan tärinän osalta. Mittauksia tehtiin Dr12-vetureilla myös 115-120 km/h nopeudella. Dv12-veturitkin pysyivät rajojen sisällä noin puolessa mittauksista mutta Dr13- ja Sr1-vetureissa sekä Porkkanajunissa ja Sm1:ssä tehdyissä mittauksissa meni yleensä ainakin joku tärinäarvoista riskirajan yli. | |
| 28.04.2024 22:14 | Petri Nummijoki: | Ilmeisesti äkkinäiset nykäykset ovat terveyden kannalta haitallisempia, kuin liikkeen määrä sinänsä. | |
| 29.04.2024 00:42 | John Lindroth: | Itse olen aikanani ollut Hurun kyydissä 120 km/h nopeudella ja kyllä se oli niinkuin Ari-Pekka jo mainitsi laajaa ja avaraa lisäisin vielä siihen liikkeiden pehmeyden ,äkkinäisiä liikkeitä ei juuri muistu, Olisiko niinkuin ranskalainen auto ja olihan siinä Peugeotin ratti.Muistaakseni noista Hurukyydeistä mittari ei juuri koskaan noussut yli tuon 120 Km/h. (Käyttäjä muokannut 29.04.24 00:52) |