??.??.1935 / Helsinki Länsisatama
??.??.1935 Mekaaninen lyhtyraideopastin sekä mekaaninen vaihdonkielto-opastin. Raideopastin näyttää opastetta "seis". Opaste "aja" näytettiin siten, että lasin keskellä oleva musta palkki käännettiin 45 asteen kulmaan. Vaihdonkielto-opastin puolestaan kertoo muuta liikennettä vaarantavan vaihtotyön olevan kielletty, koska palkki on vaaka-asennossa. Palkin pystyasennossa ollessa vaihtotyö oli sallittu. Kuvat ovat Einari Kaskimiehen toimittamasta kirjasta Valtionrautatiet joka julkaistiin vuonna 1935. Oikeanpuoleinen kuva on otettu Helsingin Länsisatamassa.
Kommentit
| 15.01.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki: | Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...? | |
| 15.01.2024 13:51 | Hannu Peltola: | Eikö tuo kuva vaihdonkielto-opastimesta ole myös Viipurista? Muistelisin nähneeni saman kuvan jossakin. Kerää Panu nämä hienot vanhat opastinkuvat omaksi kuvasarjakseen, niin löytyisivät helpommin jatkossa! |
|
| 15.01.2024 14:12 | Jouni Hytönen: | Suolahdessa oli tuollainen lyhtyraideopastin saavuttaessa nykyiselle asemalle vanhan aseman / sataman suunnasta. | |
| 15.01.2024 19:01 | Erkki Nuutio: | Olen tamperelaisena heikoilla jäillä, mutta silti totean, että Helsingin Kalevankadun länsipäässä ollut Valion vanha pääkonttori ja meijeri olivat osin ällistyttävän paljon kuvan rakennuksia muistuttavia. Myöhempää sillalla kulkevaa Lauttasaarenkadun osuutta (Lapinlahden sillalle vievä) ei 1930-luvun puolivälissä ollut. Kuvan vasemmassa laidassa etäällä olevaa korkeaa rakennusta en kylläkään osaa yhdistää.. Vaihdonkieltopylvään takana oleva rakennus kävisi 1:1 Valioksi - jopa katolla oleva erikoinen korkea pömpeli on missä se oli Valiollakin. Katon muodot ja rakennuksen muu muoto ja ikkunat ovat 1:1. Vierellä oleva matalampi rakennus on kerrosluvun ja katon yksityiskohtien kannalta 1:1, mutta rakennuksen poikkipäädyssä on ainakin myöhemmin ollut kaksi ikkunariviä, kuvassa vain yksi. Katso Kimmo Pälikkö: Helsonki - maalauksia (Tammi 1988, s.56-57) Jos maallikkoarvaukseni osuu, kulkisi etualalla Ruoholahdenkatu. Toisaalta en mitenkään pysty sijoittamaan maisemaa Viipuriin. Tervetulos teilaamaan! (Käyttäjä muokannut 15.01.24 19:05) |
|
| 16.01.2024 09:51 | Erkki Nuutio: | Tunnistus varmentui. Rakennus kuvan vasemmassa laidassa on nykyinen Hotelli Helka Pohj. Rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Talo valmistui alunperin NNKY:n asuntolaksi 20-luvulla. Muut alueen rakennukset valmistuivat 40- ja 50-luvuilla ja täydennystä tuli vuoden 2000 jälkeen. |
|
| 16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg: | Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | |
| 16.01.2024 18:27 | Teppo Niemi: | Minäkin epäilen suuresti tuota Erkin tunnistusta. Kalliovälin vaihdekuja oli leikkauksessa ja taas kauempaa pitäisi näkkyä puisia rakennuksia Ruoholahden villoja. Olen kyllä Rainerin kanssa samoilla linjoilla. Eli mistä kohdasta nykyistä Helsingin katuverkkoa tuo kuva olisi otettu? |
|
| 16.01.2024 18:34 | Hannu Peltola: | Missään nimessä vasemmalla oleva talo ei ole Hotelli Helkan talo, kuvassa oleva on korkeampi ja aivan erinäköinen. Tässä Hotelli Helka: https://www.google.com/maps/@60.1693519,24.927424,3a,46.6y,343.31h,99.48t/data=!3m6!1e1!3m4!1sGFrvlGn6wN5els1h8ske_Q!2e0!7i16384!8i8192?hl=en&entry=ttu | |
| 16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg: | Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. (Käyttäjä muokannut 16.01.24 19:20) |
|
| 16.01.2024 20:22 | Erkki Nuutio: | Minä sensijaan pidän Helkan kuvan perusteella taloa nimenomaan Helkana. Katto toki on rakennettu uudelleen, mikä tavanomaista satavuotiaalle talolle. Pari alinta kerrosta on vanhassa kuvassa peittynyt. Siten kummankin kuvan rakennuksessa 6 kerrosta, joista ylimmässä matalammat ikkunat. Vanhassa kuvassa näkyy vain P.Rautatienkadun kylki ja siinä noin 13 ikkunariviä. Sekin täsmää. Kuten sanottu, edustalla kulkee Ruoholahdenkatu. Helka on etäällä ja nousu Helkaan Runeberginkadulle on loiva. Viipuria vanha kuva ei ole eikä Hietalahtea. Löytyisikö Länsisatamaan vieneestä raiteistosta kaavioita 1935-1950 väliltä? Valion vanha pääkonttori ja meijeri on Kalevankadun länsipäässä molemmin puolin katua. Kalevankatu kulkee vanhassa kuvassa pitkittäissuuntaan matalamman kuvassa näkyvän Valion rakennuksen vierelta. Kalevankatu on vanhassa kuvassa edellisen tontin piilossa. Pälikön kirjassa on komea maalaus Valion rakennuksista ehkä 60-luvun lopulta. (Käyttäjä muokannut 16.01.24 20:38) |
|
| 16.01.2024 21:34 | Hannu Peltola: | Erkki, on aivan selvää vasemmalla oleva talo ei ole hotelli Helka. Rata kulki 1930-luvulla ratakuilussa oheisen vuoden 1933 kartan mukaisesti: https://vanhatkartat.fi/#14.18/60.16888/24.93182 Tässä kuvassa on rakennusaikainen kuva hotelli Helkasta: https://www.facebook.com/photo/?fbid=10154110060822243&set=pcb.10154110061107243 Veikeästi on ehditty rakennusajan jälkeen muuttamaan katto tämän kuvun asuun ja sitten taas uudelleen palauttamaan alkuperäiseen asuun... | |
| 16.01.2024 21:44 | Hannu Peltola: | Kuvan keskellä oleva rakennus muistuttaa Valion taloa ( https://www.porssitieto.fi/scripo/valio.shtml ), mutta raiteet kulkevat väärin talon sijaintiin nähden. | |
| 16.01.2024 22:31 | Jani Järviluoto: | Näyttäisi kuitenkin Jätkäsaarelta, jolloin vasemman reunan talo olisi tämä: https://maps.app.goo.gl/5qkaEe3QFGRUbPhn8 |
|
| 17.01.2024 11:37 | Erkki Nuutio: | Ruoholahdenkatu 26:n talo on 1910/20 -luvuilta, eli ikänsä puolesta sopiva. Jos kuvaussunta olisi ollut Jätkäsaareen päin, puuttuisi silti kuvan iso teollisuusrakennus-kokonaisuus. Kokonaisuus, josta on käytännössä 100% tunnistus Kalevankadun päässä olleeksi Valion pääkonttoriksi ja meijeriksi. Jos joku vielä vieroksuu Helkaa, kannattaa mennä paikan päälle. Tutkailla Runeberginkadun siltaa rantaradan yli. Ratakanjonin etelälaidassa on yhä poislouhimaton kallionnyppylä, joka Ruoholahdenkadun suunnalta katsottuna piilottaa Runeberginkadun ja Helkan pari alinta kerrosta (jos uudemmat talot kyseiseltä alueelta kuvittelee puuttuviksi). Kallionnyppylän sivuitse ja niillä tienoilla olen itsekin kymmenet kerrat kulkenut (tamperelaisille myönnetään poikkeuslupia), ja toki aikanaan vuosia helsinkiläisenäkin Sisu-kokeiluautoilla monet kerrat sivuitse ajanut. Unessakin muistan paikan. Kannattanee myös tutkia Helkaa. Vanhoja kuvia alkuperäiskatollisena löytynee. Nykykatto lienee 1970-luvun jälkeen tehty. (Käyttäjä muokannut 17.01.24 11:39) |
|
| 17.01.2024 11:54 | Jani Järviluoto: | Kuvauspaikka on siis tässä jolloin nähdäkseni kaikki yksityiskohdat täsmäävät: https://kartta.hel.fi/link/djGFD2 Jopa tuo opastin näkyy muutamana harmaana pikselinä. | |
| 17.01.2024 12:17 | Erkki Nuutio: | Nähdäkseni kuvauspaikka olisi ehdottamasi (mutta ei Jätkäsaaren suuntaan, vaan lähinnä rautatieaseman suuntaan). En pysty kunnolla tulkitsemaan vuoden 1932 heikkolaatuista ilmakuvaa, mutta en myöskään osannut hakea vuoden 1943 erinomaista ilmakuvaa. Ratamaisema ei ehkä siinä ole paljonkaan muuttunut vuoden 1932 ratamaisemaan verrattuna. |
|
| 17.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg: | Alue Runeberginkadulta ja Hotelli Helkasta länteen oli pitkään tyhjää joutomaata, Leppäsuon montuksi kutsuttu, jossa oli niin kauan kuin muistan huoltoasema, ja yleisesti ottaen autoja sikin sokin. Mutta ennen siellä oli toiminut kaasulaitos, en tiedä milloin se oli lopetettu. Monttu rakennettiin umpeen 2000-luvulla niin että satamaradan kuilua jatkettiin länteen. Kaasulaitoksen lisäksi paikalla on ollut joku puuhökkeli, ks https://www.finna.fi/Record/hkm.5362A073-C6CD-4E71-87F5-4A711C2834F5?imgid=1 Arvoituskuvan tehdasta oikealla ei näy missään, ei kartoissa eikä kuvissa. Eikä paikall aole ollut rautatievaihteita. Jätkäsaari/Ruoholahti taas on todennäköisempi paikka mutta kuvan valkoinen kerrostalo vaikuttaa korkeammalta kuin Ruoholahdenkatu 26. Kortteli siitä etelään oli matalien puuhökkeleiden kortteli ja Valion tehdas näkyy kartoissa korttelin jälkeen. Kuva siis otettu itään päin Jätkäsaaresta. |
|
| 17.01.2024 21:56 | Erkki Nuutio: | Latasin kolme kertaa tarkan 1943 Helsingin ortoilmakuvan, mutta aina se katosi suoraan touhuijoille tarkoitettuun bittiavaruuteen. Kiitos palvelun tarjoavalle bittiväelle! Ilman Teitä asiat olisivatkin maalikoilekin helppoja. Onnistuin kuitenkin mielestäni paikottamaan kuvauspaikan ja -suunnan ja -rajat 3D-vertailukuvaparista, jossa on 3D-muotoon manipuloitu 1943 ilmakuva ja nykyhetken vastaava: https://paikkatietoopas.maps.arcgis.com/apps/Compare3d/index.html?appid=97881b3469144b8da7ea55b3540f6499 . Valitettavasti tämä palvelu palauttaa aina alkukuvaksi asemantienoon. Joudutte vaivalloisesti siirtämään kuvaparin oikeaan kohtaan - katsomaan Jätkäsaaren juurialueelta asemalle päin. Mielestäni kuvauspaikka oli Jätkäsaaren juuressa Hernesaarenkadun alussa, missä vaihteet levittävät raiteita Jätkäsaaren eri suunnille. Kuvasuunta on melko tarkkaan kohti rautatieasemaa (tietysti näkymättömissä). Kuvaraja vasemmalle ohittaa juuri Ruoholahdenkatu 26:n, joka ei näy VR:n kuvassa. Kuva sensijaan rajautuu etäällä R.Rautatienkatu 23:ssa olevaan hotelli Helkan julkisivuun. Kalevankatu 61:ssä ollut Valio kuuluu kuva-alalle, mutta sen rakennuksia ei 1943:n manipulaatioon ole osattu piirtää ja uudessa manipulaatiossa on uudet rakennukset tilalla. Kuvaraja ei ulotu oikealla paljonkaan laajemmalle, koska Lönnrotinkadun katuramppi jää kuva-alueen ulkopuolelle. Katuramppi tehtiin muistaakseni 20-lvun loppupuolella. Mitä arvelette? Osaako joku kaivaa esiin 1943 ortoilmakuvan? Se kuvattiin 2000 m korkeudesta. Resoluutio on satelliittitarkkuutta, 20 cm. (Käyttäjä muokannut 17.01.24 22:04) |
|
| 17.01.2024 23:08 | Petri Kiviniemi: | Janin antama kuvauspaikka ja rakennus sopii tähän kuvaan. Vasemmassa reunassa oleva rakennus Ruoholahdenkatu 23. | |
| 18.01.2024 11:06 | Erkki Nuutio: | Jani oli ensimmäisenä oikeassa tarkan kuvauspaikan suhteen. Päädyin itsekin samaan edellisessä viestissäni. Jani oli myös oikeassa kuvan vasemman reunan rakennuksesta, joka on Ruoholahdenkatu 26 (ei 23). Hotelli Helka on kaukana, mutta sen yläkerrokset taitavat näkyä Ruoholahdenkadun rakennuksen oikealla reunalla. Hallitseva rakennus kuvassa on siis Valion pääkonttori ja meijeri Kalevankadun päässä. Etualalla kuvassa kulkee Hernesaarenkatu kohti Jätkäsaaren juurta. Tapaus on tullut täsmällisesti selvitetyksi hyvässä yhteistyössä ja riittävästi kritisoitunakin. Entä vaihdonkielto-opaste? Se ainakin kieltää Jätkäsaaren vaihtotöiden ulottamisen vaarantamaan satamaradan liikennettä. Kieltääkö se myös yleisestikin vaihtotyön Jätkäsaaressa, koska satamaradalta voi tulla juna Jätkäsaareen? Tässä roolissa olivat ainakin 60-luvun alkuvuosina Tampereen aseman pohjoispään vaihdonkielto-opastimet. Opastimet oli aina nostettu vaaka-asentoon kun Porin radalta päin oli tulossa juna. (Käyttäjä muokannut 18.01.24 11:10) |
|
| 19.01.2024 15:37 | Petri Kiviniemi: | Janin linkittämä rakennus on osoitteessa Ruoholahdenkatu 23. Eikö kaukana taustalla ole todennäköisemmin Lapinlahdenkadun rakennuksia. Joskin merkityksetöntä tietoa tämä. | |
| 19.01.2024 16:37 | Erkki Nuutio: | 23 on oikea numero. Katsoin harhaan 1966-vuoden kartastani, johon tämän kadun toisen puolen parittomia numeroita ei ole merkitty. Taustalla ei ole suurta merkitystä eikä siitä ole varmuuttakaan. Helka sijaitsee toki linjalla, joka kulkee 23:n oikean reunan ohi. Lapinlahdenkatu alkaa heti siitä oikealle. VR 1912/37 II s. 333: mukaan näitä vaihdonkielto-opastimia tuli 10 kpl vuosien 1929- noin 1936 välillä. VR 1937/62 ei enää kerro lukumääriä ja seuraava historiikki ei kerro milloin näistä luovuttiin. Ohjesääntöjä minulla ei ole, mutta lyhyesti sanottuna opastin vaaka-asennossa kieltää liikkeet jotka voisivat olla vaarallisia saapuville tai lähteville junille. Opastin pystyasennossa sallii vaihtamisliikenteen. (Käyttäjä muokannut 19.01.24 20:41) |
|
| 20.01.2024 11:46 | Erkki Nuutio: | Vasemman kuvan lyhty-raideopastimia oli VR 1912/37 II:n mukaan vain kaksi. Ensimmäinen tuli Viipurin Hovinmaalle ja siitä on myös kuva historiikissa (s. 334). Mahtoiko Pasilan suunnassa olla se toinen, jonka oheinen kuva näyttää? Ainakin siellä oli kallioita pääradan laidalla. Mutta olivatko kuvan varikkomaiset tiilirakennukset 1800-luvun loppupuolelta jollain näistä kallioista.? Lyhty-raideopastimessa maitolasin edessä levypalkki, jonka voi kääntää vaijerien välityksellä vaaka-asentoon (= opastussuunnassa ajo opastimen ohi kielletty) tai pystyasentoon (= ajo sallittu). |