30.08.2023 / Kouvola asema

30.08.2023 Asemarakennuksen kellarin eteistila ja ravintola. Vasemmalla näkyvällä hissillä pääsee ykköslaiturille. Hissin vasemmalla puolella ovat asematunneliin johtavat ovet. Kuvaajan selän takana taas ovat odotussaliin johtavat portaat ja rullaportaat.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Kouvola asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Panu Breilin
Lisätty: 16.11.2023 23:34

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

17.11.2023 10:57	Rainer Silfverberg:	Tuolla paikalla olevassa pubissa on tullut käytyä muutaman kerran 1980-luvulla parit tuopposet ottamassa. En muista tosin millä nimellä se kulki silloin, olisiko ollut vain "Monttu" tai jotain sellaista?
17.11.2023 13:28	Jouni Halinen:	Stadissa sanottiin montuksi aikoinaan Vilhonkadulla sijaitsevaa "kansanravintolaa". Se avattiin aamulla tosi aikaisin (6.00?) ja oven takana oli jo jonoa, joka koostui yksinomaan ns. rappioalkoholisteista, kaverit pääsivät lämmittelemään ja aamupuuroakin oli tarjolla, alkoholia ei kuitenkaan saanut. Menin kesäkuussa -75 töihin sähköfirmaan jonka konttori oli samassa talossa ja ehdin nähdä ravintolan sisustuksen, oli tosi karu paikka, siellä oli pitkät puupenkit ja pöydät ja haju oli kamala. Paikka suljettiin samana kesänä. Siihen avattiin rempan jälkeen ravintola Hamlet, kavereiden kesken Hamu, se olikin sitten yli 10 vuotta stadin legendaarinen ja ehdoton ykkösmesta, aina oli jonoa ulkona. Paikka siirtyi jossain vaiheessa Hyväystävä ketjun omistukseen. Kysyn nyt että löytyykö täältä kukaan joka olisi käynyt Hamussa?, 80/90 taite oli hektisintä aikaa.
17.11.2023 14:15	Hannu Peltola:	Tottahan meitä Hamletissa käyneitä sivustolta löytyy!
17.11.2023 15:28	Eljas Pölhö:	Hamletissa pidettiin usein yhden rautatieharrastapoppoon epävirallisia illanistujaisia, vaikka taidan olla viimeisiä siihen porukkaan kuuluneista.
17.11.2023 15:53	Reijo Salminen:	Joo löytyy meitä Hamletin kävijöitä.
17.11.2023 16:21	Esa J. Rintamäki:	Eikös Hyväystävä-ketjun logona ollutkin bernhardilaiskoiran naamakuva kaulan alla olleine tynnyreineen? Herätti mielleyhtymän "paha kaveri" erään TV-sketsin myötä (Aake Kalliala ulosheittäjänä).
17.11.2023 16:49	Rainer Silfverberg:	Olin kanssa Hamun lähes vakioasiakas aikoinaan. Faija tiesi kertoa että paikkaa kutsuttiin ennen Kuopaksi tai Montuksi (ruotsiksi Gropen). Kouvolan "Montun" nimivalinta voi johtua kanssa siitä että omistaja oli sama Siipipyörä -ketju kuin Hamletin ja toisaalta voinut olla kansan keksimä nimi kun oli aseman kellarissa.
17.11.2023 21:09	Reijo Salminen:	Monttu taitaa muutenkin viitata paitsi geografiaan, myös potentiaaliseen asiakaskuntaan. Lahdessakin oli Monttu, en tiedä onko vieläkin, siinä Tirran portaitten alapäässä. Isot pojat kertoi että se oli putkastapäässeiden keidas, myytiinköhän siellä aikoinaan olutta jo heti kuudelta, en tiedä, mutta aikaisin joka tapauksessa. Alamäkeen oli kulku asiakkailla sekä kaupungintalolta että myöhemmin Salininkadulta/Loviisankadulta. https://www.ess.fi/paikalliset/715437
17.11.2023 21:37	Jimi Lappalainen:	Lappeenrannassa olleen Monttu-ravintolan lempinimi tuli ravintolan nimestä Monrepos.
18.11.2023 14:14	Jouni Halinen:	Piti katsoa oikein tarkemmin mitä Hamulle nykyjään kuuluu. Heittopussiksi näyttää joutuneen. Viimeiseltä 10:tä vuodelta ei ole enää mitään havaintoa. Jos oikein muistan, niin Hamuun pääsi kätevästi (ainakin jossain vaiheessa) menemällä (eri ovesta) ensin ruokapuolelle safkalle, ja sen jälkeen siirryttiin bubin puolelle. Siinä taisi olla poke näidenkin välissä (hyvä että oli). Aika fiksu veto, kun tuo ruokailu oli vähän kuin pakolista, se kun toi lafkalle takuuvarmaa lisätienistiä. Bubin puoli oli varsinkin Pe/La niin täynnä porukkaa, että oikein meinas ahdistaa, mutta pakko siellä oli vaan notkua. Tilaa oli per asiakas varmaan sen 40cm x 40 cm kaikilla lasi kädessä ja joka toisella rööki huulilla. Mutta aikansa kutakin, tällainen 50/60-luvun taitteessa syntynyt muistelee kuitenkin paikkaa kaiholla. Vaimo kertoi, että 80-luvulla siellä oli paljon Finskin väkeä ja varsinkin FinnPa:n (FinnairinPallo) pelaajia. Joukkuehan perustettiin aikoinaan vain Finskin työntekijöitä varten (1965), mutta muuttui ajan myötä ihan normaaliksi urheiluseuraksi, eli työsuhde Finskiin ei ollut enää pakollinen. ”FinnPa pelasi 1993-1998 Veikkausliigassa, mutta pelasi viimeisen kautensa 1999 Ykkösessä. Tämän jälkeen seura jatkoi nimellä FC Jokerit toiminnan loppumiseen saakka 2001” ”Helsingin keskustaan avataan Pop-up -tyyliin kaupungin ensimmäinen After Ski baari Alppiravintola Hamlet. Baari on suunnattu talviurheilun ja After Skiin -ystäville ja sisään pääsee suksien kanssa tai ilman. Skimbateeman ympärille sisustettu baari tarjoaa virvokkeita ja viihdykkeitä perjantaista 18.11.2011 alkaen”. ”Ravintola Hamlet Helsingin Vilhonkadulla on myyty. Sen tilalle tulee toukokuussa Helsingin kolmas Aussie Bar. Hyvä Ystävä -ravintolaketju osti vuonna 1979 paikan Matkaravinnolta. Paikasta pitivät eritoten Finnairin henkilökunta, palomiehet ja poliisi.Hyvä Ystävä -ketju purettiin 1990-luvulla ja Hamlet päätyi Restelille, joka on nyt luopunut paikasta”. (HS 25.4 2012) Keskustelua Hamusta https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/r​avintola-hamlet.1588716/ (Käyttäjä muokannut 18.11.23 14:40)
18.11.2023 15:53	Esa J. Rintamäki:	After Ski? Luulin lukeneeni ensin että "After Shit"! After Ski Helsingissä, missä lunta ei ole muualla kuin Ikuisen Vapun Aukiolla "kemianteollisuuden" myyntiedustajilla kaupiteltavana ilman arvolisäveroa.
18.11.2023 16:28	Jouni Halinen:	Keskon sivuilta vuodelta 2019 löytyi tällainen: Vilhonkatu 6 Helsingissä on perinteinen tila, jossa on toiminut ravintoloita vähintään 1960-luvulta saakka Prince Hamletista Aussie Bariin. Viime keväänä Aussie Barin ravintoloitsija Bejay Visser avasi samaan tilaan uuden konseptin mukaisen ravintola Hello Strangerin. Paikan pitäjä oli sama kuin Aussie baarissa. Katunäkymä vuodelta 2020, ruokapuoli oli(on?) vasemmalla ja juomapuoli oli(on?) oikealla. Silloin siinä oli vielä ravintola Hello Stranger. Mutta ei ole enää. https://www.google.fi/maps/@60.1721205,2​4.9462593,3a,75y,160.9h,85.58t/data=!3m6​!1e1!3m4!1sjjkR2dq13z95gjOCdIWkGQ!2e0!7i​16384!8i8192?entry=ttu Tilassa Toimii nykyjään Haave Helsinki ja hyvin näyttää toimivankin. ”Liikevaihto oli 666 449 euroa vuonna 2022 ja Liiketoiminnan voitto oli 80 128 euroa” Paikka toimii nykyjään ns. tilausravintolana, eli siellä järjestetään pääasiassa yritystilaisuuksia. Eli Hamun henki on lopullisesti kadonnut ”taivaan tuuliin”. ” Aivan Helsingin ytimessä sijaitseva Haave Helsinki tarjoaa upeat puitteet järjestää erilaisia yksityis- ja yritystilaisuuksia, Astuessasi sisään löydät viihtyisän tilan tanssilattioineen ja upeine sisäpihan terasseineen. Tila soveltuu loistavasti vaikkapa yrityksen kesäjuhliin”. Alkoi ihan mietityttämään oliko ravintolan nimi sittenkin Ravintola Kuoppa, kuoppa oli siis ihan virallinen nimi. Todistekin tästä löytyy, että ihan näköalaravintola. Monttua käytettiin ehkä synonyyminä. ”Vilhonkadulla oli kuuluisa näköalaravintola Kuoppa. Sen paikalle tuli sitten Hamlet. Krunikassa oli Savanna, Laatu-Haiti ja Kolme Liisaa. Haiti muutti nimensä Laatu-Haitiksi kun joku toimittaja moitti ravintolan laatua”. https://www.systeemi.net/Ravintola-Kuopp​a-Helsinki,name,11137181,auction_id,auct​ion_details On tämä netti ihmeellinen paikka, kolmessa tunnissa löytyi peräti 4 Hamu veteraania. (Käyttäjä muokannut 18.11.23 16:59)
18.11.2023 18:10	Rainer Silfverberg:	Mä luulen että suuri osa Hamun asiakkaista siirtyi viereiseen olutravintola Kaislaan joka avasi 1990-luvun lopussa, ja jolla oli laaja valikoima erikosoluita, ja sittemmin laajeni koko korttelin kieräväksi.
18.11.2023 21:07	Jouni Halinen:	Rainer: Oliko/onko tämä Kaisla ravintola siinä Kansallisteatterin vieressä olevassa talossa jossa oli aikoinaan (-70/-80 luvulla?) Skoda ”myymälä” (Helkama auto Oy) ja katolla taisi olla iso valomainos ”Skoda”. Minusta ainakin tilanne oli näin vielä siihen aikaan kun kommunismi ("metsäveljet"=SKDL= SuomenKansanDemokraatinen Liitto ja SKP SuomenKommunistinenpuolue) näiltä Euroopan takametsistä lopullisesti "kuopattiin, karkoitettiin ja haudattiin". Mitä Esa on tästä maailman menosta mieltä?. (Käyttäjä muokannut 18.11.23 22:15)
18.11.2023 22:29	Esa J. Rintamäki:	Olen sitä mieltä, että maailmahan menee! Mihin suuntaan, käsityksiä on erilaisia ja paljon. Muuten, olen kovin otettu siitä, että vähäpätöisiä käsityksiäni arvostetaan siinä määrin, että niitä kysellään.
18.11.2023 22:29	Reijo Salminen:	Ikuisen vapun aukio, no enpäs ole moiseen nimitykseen ennen törmännytkään mutta intuitiivisesti aavistan että paikka on Kalliossa, ja meneehän siinä Metro ja skurujakin useita linjoja joten onhan se rautatiemielessä komentoinnin arvoinen paikka.
18.11.2023 22:43	Jorma Rauhala:	"Ikuisen vapun aukio", eli oikealta nimeltään Vaasanpuistikko, ei sijaitse Kalliossa vaan Alppiharjussa. Koko Helsinginkatukin sijaitsee Alppiharjussa. Kallion kaupunginosan raja kulkee nimittäin mainitun kadun etelänpuolisten talojen sokkelissa. Hesarin parillisnumeroiset talot ovat siis Kalliossa, mutta niiden jalkakäytävät ovat Alppiharjua.
19.11.2023 00:11	Jouni Halinen:	Meikäläinen on asunut Hesarin ja Flemarin kulmassa (As Oy Pohjantähti-81-82) sen pohjois eli Alppiharjun puolella. Olen asunut myös AleksisKivenkatu 26:sa (-82-83) ja sitten myös Karjalankatu 5:sä (-83-86). Kahdessa ensimmäisessä olen kokenut asuvani Kalliossa mutta vasta viimeisessä koin asuvani Alppiharjussa. Eli kyllähän se menee ”epävirallisesti” niin, että kun ja jos seisot Hesarin ja Flemarin kulmassa niin olet keskellä Kalliota. Virallisesti Alppiharju muodostuu Alppilasta ja Harjusta. Vielä 80-luvulla Vaasankatu oli aika rauhaton paikka ja se kantoi alan miesten keskuudessa nimeä "Puukkobulevardi".
19.11.2023 14:44	Rainer Silfverberg:	Kaisla on seuraava ovi entisestä Hamletista Vilhonkatua ylöspäin. Toinen sisäänkäynti on Kaisaniemenkadulla. Se perustettiin vasta 1990-luvun lopussa. Entisessä Skoda-talossa on joku etninen ravintola. (Käyttäjä muokannut 19.11.23 14:48)
19.11.2023 16:23	Esa J. Rintamäki:	Kallion seurakunnan maantieteelliset rajat kulkevat siten, että pohjoisrajana on Teollisuuskatu - Lautatarhankatu - Kulosaaren silta, siitä etelään Sompasaaren itäpuolitse - länteen Hakaniemen siltatyömaan ja Pitkänsillan poikki - Töölönlahtea pohjoiseen, sisältäen kaikki: Kalasatamat, Harjut, Sörkat sun muut Siltasaari - Hakikset. Tämä keskustelun sekoittamiseksi, hah hah!
19.11.2023 19:50	Jouni Halinen:	Skodatalon” raflasta oli juttua lehdessä, että sinne saapuu säännöllisen epäsäännöllisesti iso ryhmä Kiinalaisia, ja koska Rafla ei ole kiinalaistyyppinen, niin omistajat ovat aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on oikein kysymys. Se hämmästyttää vielä enemmän, että kaikki poppoot tilaavat aina saman ruoka-annoksen (kielimuuri?). Tuon taloyhtiön nimi jossa asuin 80-luvulla olikin As Oy Pohjansäde. Taloyhtiöllä on ollut ”kunnia” kantaa titteliä ”Suomen surkein taloyhtiö”. Wc:t olivat porraskäytävissä, mutta taloon on tuunattu erinäinen määrä Kylppäreitä vuosikymmenien mittaan, sellaisen tein tietenkin minäkin ja vielä saunan siihen päälle. Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä. Talo on rakennettu 1913 Kun asiaa tutkittiin niin yhtään ei ollut rakennettu taloyhtiön toimesta, vaan kylppäreiden laatu oli tunareiden tekemänä todella surkea. Faijavainaa kertoi että talon seinään tuli venäläisestä pommista sodan aikana 2 kerroksen kokoinen reikä jonka tiimoilta munkin olkkarin katossa oli iso halkeama. Nämäkin jouduttiin korjaamaan. 10 vuottaa sitten taloyhtiö otti itseään niskasta kiinni ja taloyhtiön yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen että nyt tarttis tehdä jotain. Koko talotekniikka meni uusiksi ja paljon muutakin tehtiin, vielä kun ikkunat vaihdetaan ja julkisivuremontti tehdään niin talo on käytännössä uuden veroinen. Hissejä ei kuitenkaan ole (talossa 5 kerrosta). Mitä tämä sitten maksoi, 10 miljoonaa euroa eli 2800 euroa per neliö ja 30 neliön asunnon kohdalla se tekee 84 000 euroa rahoitusvastiketta. Isännöitsijän mukaan samalla rahalla olisi saanut rakennettua uuden talon tai jopa kaksi. Mutta talo on suojeltu, eli se muuttui näillä rempoilla jugend arvotaloksi. Ehdin kuulua sen vuoden mitä talossa asuin taloyhtiön hallitukseen, eikä se silloin tuntunut mitenkään surkimukselta ja sain asunnon myydessäni siitä mielestäni ihan kelpo hinnan, ehkä se sauna vaikutti? https://www.kotitalolehti.fi/helsingin-s​urkeimman-taloyhtion-uusi-nousu-isannoit​sijan-nakokulma/ (Käyttäjä muokannut 19.11.23 20:02)
19.11.2023 20:05	Esa J. Rintamäki:	Herra Jouni, ymmärsinkö oikein: taloyhtiössä EI OLLUT yhtiöjärjestystä? Sehän on miltei pakollinen, eräänlainen perustuslaki! Vai tarkoittiko säännöt perinteistä: ulkomaalaisomistus kielletty, hiljaisuus talossa klo 22 - 7, asuntoja ei saa tuulettaa rappukäytäviin, koiria ei saa päästää tarpeilleen pihalla, ym. Se yhtiöjärjestys juuri olisi ollut taloyhtiön hallituksen toiminnan tukena ja pohjana mm. siten, että milloin yhtiökokoukset pidetään. Tai miten asukkaiden tekemät/teettämät remontit valvotaan. Ja myöskin siinä määritellään kuka tai mikä tekee mm tilintarkastukset kertomuksineen. Ynnä muuta. Outoa, jos näin oli ollut. Oletan että asia on nykyisin kunnossa. Tietääkseni aika paljon taloja täällä Helsingissä oli ollut vuokrataloina, mutta yhtöityksiä alettiin about 1960-luvulta alkaen väsäämään. Ainakin siinä talossa, (vuodelta 1937) jossa itse asun ja omistan kovin tyypillisen yksiön. Silti vuokrataloillakin on oma yhtiöjärjestykseen rinnastettava dokumentti laadittuna. (Käyttäjä muokannut 19.11.23 20:14)
19.11.2023 22:30	Jouni Halinen:	Esa: Kirjoitin "Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä". Asiasta on maininta tässä Hesarin jutussa https://www.hs.fi/koti/art-2000005897495​.html ”Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä” ”Järjestyssääntöjä ei ollut, vessassa käytiin käytävässä, tulipalo ja pommi tuhosivat taloa ja nuori mies ammuttiin keskellä päivää”. Sinä aikana kun olin taloyhtiön hallituksessa, niin As Oy-lakia oltiin muutettu hetkeä aiemmin ja kaikki taloyhtiöt oli määrätty muuttamaan yhtiöjärjestyksensä uuden lain mukaiseksi. Toisaalta taloyhtiön oma voimassa oleva yhtiöjärjestys määräsi, että kaikki muutokset yhtiöjärjestykseen pitää päättää yksimielisesti, ja totta kai löytyi yksi (1) ”änkyrä” ja edessä oli pattitilanne. Olisko J-säännöt olleet myös yhtiöjärjestys asia (=se "perustuslaki")?. Muutin kuitenkin talosta pois, enkä tiedä miten asiat sen jälkeen etenivät? Menin heti keväällä1981 yhtiökokoukseen, siellä puhetta piti vanhempi herra joka ilmoitti että lopettaa taloyhtiön hallinnossa tähän kokoukseen. Perusteluksi hän ilmoitti että on asunut talossa vuodesta 1913 ja ollut kaikki nämä vuodet yhtiön hallituksessa ja/tai isännöitsijänä. Hän kertasi vielä yhtiöjärjestys geissin kokousväelle. Uusi hallitus valittiin ja hommat rullas sitten eteenpäin. Tämä herrasmies oli autoilija Juho Mehto (1899-1988), hän oli piinkova kommari, häntä olisi kaivattu rintamalla mutta hän kieltäytyi ”kunniasta”. Hän istui sitten suurimman osan sota-ajasta vankilassa. Hän oli silloin taloyhtiön isännöitsijä, ja sodan aikana häntä sitten tuurasi hänen (aika nuori) poikansa. Hän istui myös metrotoimikunnassa kommareiden edustajana, siinä sitten kommari jakoi suuret rahat riistokapitalisteille: ”Kaupunginhallitus määräsi (1968) metronsuunnittelutoimikunnan kokoonpanon. Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen (sdp) puheenjohtajana, päätoimittaja Pentti Poukka (kok), kauppatieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin (rkp), diplomi-insinööri Henrik Kalliala (kp) ja autoilija Juho Mehto (kom)”. (Käyttäjä muokannut 19.11.23 23:09)
19.11.2023 23:49	Jouni Halinen:	Juho Mehdon on täytynyt muuttaa taloon vanhempiensa mukana, koska hän oli vuonna 1913 vasta 14 vuotias. Ja vuonna 1939 hän oli 40 vuotias, kyllähän sen ikäisiä varsinkin talvisotaan vielä kutsuttiin. Ja ehkä on voinut tulla vielä kyseeseen ns. ”rumbasu” kommaria kohtaan. Olihan kommunistipuolue kielletty jo ennen sotaa ja kieltäytymällä rintamalle lähdöstä paljastit viimeistään karvasi. Jatkosodassa oli aika suuri määrä kommareita muuten vaan ns. turvasäilössä. Heitä koitettiin myös ”eheyttää” eli määrätä pakolla rintamalle ja lyömällä pyssy käteen, mutta lopputulos eli usein se ”eheytettävä” loikkasi naapurin puolelle. Heillä oli ihan oma joukkoyksikkönsä eli Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) jota myös rangaistuspataljoonaksi kutsuttiin. Joukossa oli myös ns, normi rangaistusvankeja, vähän niin kuin venäjällä nykyjään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_​pataljoona_21 Löytyy myös kuva Metrotoimikunnan kokouksesta, ehkä hiukan vahvennetulla kokoonpanolla. Onko 4:jäs kaveri vasemmalta Ingvar S. Melin (rkp) vai toinen?. Paljon on kundeilla mappeja nenän edessä, onkohan niihin mitään ymmärrystä kuvan herroilla. Juho Mehto on ehkä oikealla puolella näkymättömissä. https://historia.hel.fi/sites/default/fi​les/HKMS000005_km0026ye.jpg (Käyttäjä muokannut 20.11.23 00:08)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!