??.03.1967 / Helsinki Länsisatama
??.03.1967 Saukonlaiturin varrella Jätkäsaaressa oli hiilentuontiyritysten varastoja. GHH (Gutehoffnungshütte) oli entinen saksalaisyritys, joka toisen maailmansodan jälkeen ilmeisesti joutui Neuvostoliiton omistukseen. Se toi antrasiittia Neuvostoliitosta. GHH:n nimi oli vuodesta 1976 Aspo Oy. Tuontihiilen purkamiseksi laivoista GHH:lla oli useita yläratanostureita, joissa varsinainen nosturi pystyi liikkumaan sillan päällä olevilla kiskoilla ja silta pystyi liikkumaan maassa olevilla kiskoilla poikittaissuuntaan. Nostureita oli valmistanut DEMAG Duisburgissa ja Aarhus Maskinfabrik.
Kommentit
| 15.11.2023 22:15 | Jimi Lappalainen: | Saunakalliossa oli GHH:n / Aspon raide. | |
| 15.11.2023 22:30 | Jorma Rauhala: | Oikealla oleva tiilitalo ja sen vierellä oleva puhelinkoppi ovat harvoja Jätkän alkuperäisiä rakennuksia. https://www.google.com/maps/@60.1583323,24.9127477,3a,43.4y,24.29h,95.91t/data=!3m6!1e1!3m4!1semp5YVRH1d9qfjYtM86MUw!2e0!7i16384!8i8192?authuser=0&entry=ttu | |
| 15.11.2023 23:41 | Jouni Halinen: | Kyseessä taitaa olla maineikas "huutokonttori"?. Sinnehän kokoontuivat varhain aamulla huudettavaksi henkilöt jotka hakivat töitä satamasta ao. päivälle. "kastiA" kaverit olivat suhteellisen luotettavia ja jonkinlaisessa työkunnossa, heillä oli kastin mukaiset numeroidut kortit, ja heitä palkattiin sitten tarpeen mukaan numerojärjestyksessä ensimmäiseksi töihin. Sitten oli "kastiB" heillä olivat omat korttisarjat mutta he olivat keskimäärin aika huonossa hapessa (ns. puliukkoja), jos kuitenkin oli vielä pulaa miehistä, niin työhönottaja valkkasi silmämääräisesti joukosta parempikuntoisemmat, ja huusi heidän numeron mukaan siksi päiväksi töihin. Palkka maksettiin aina päivän päätteeksi. Olen ollut käsityksessä, että systeemi toimi vielä 80-luvulla?. Paljon ovat ajat muuttuneet noista ajoista. Rakennuksessa toimii nykyjään kirjasto ja kahvila/ravintola. | |
| 16.11.2023 00:04 | Jouni Halinen: | Nyt tuli jaettua väärää tietoa. Tässä talossa toimii ruuviliike Wurtti. Huutokonttori sijaitsee aivan alueen sisääntuloväylän varrella https://maps.app.goo.gl/a3u4xi2WQM5KPonk8 Olihan satamassa ihan vakimiehiäkin töissä koneenkeljettajina ym. Mutta nämä "huutomiehet" hoitivat lähinnä manuaalisia kantohommia esim. kahvisäkkien roudaamista. | |
| 16.11.2023 00:13 | Reijo Salminen: | Kyllä toimi ainakin 80-luvun alkupuolella, opiskelijoille hyvä tapa hankkia lisätienestiä jos ei työtä pelännyt. Tuota logiikkaa takana en tietysti tarkemmin tiedä mutta niin annoin itselleni kerrottavan että mitä säännöllisemmin on paikalla kun huuto osuu omalle numerolle, niin sitä ylemmäksi siirtyy sitten seuraavassa huudossa, eli ranking muuttuu koko ajan lennossa. Vakiporukka sitten oli töissä normaalisti, minun käsittääkseni niille ei huutoja tehty. Voin tietysti olla väärässäkin kun en kovin monta kertaa tuolla ollut, mutta ihan ok juttu tuo siihen aikaan oli. Muistelen että kerran lastattiin teräskeloja junasta laivaan isolla autonosturilla, jännitti kyllä kun ne on kokolailla painavia, kahvilaivoissa oltiin lemppaamassa säkkejä nostimen lavoille monta kertaa, se on tekniikkalaji ja kaverin kanssa pitää olla hyvin synkassa, sitten joitakin muita mitä noita irtotavaralaivoja olikaan, venäläisestä paatista vanhempi kaarti haki samalla juotavaa ja tullin porukkaa vahdittiin etteivät näe. Jaa tuli lisätietoa tässä välissä, joo huutokonttori/-konttorit oli tuossa, ja muistaakseni niitä oli jonkin aikaa kahdella eri firmalla, Finnstewellä ja toista en muista. (Käyttäjä muokannut 16.11.23 00:17) |
|
| 16.11.2023 00:22 | Jouni Halinen: | Sellaisen tarinan olen kuullut vanhalta satamajätkältä, että jos saatiin selville, että nosturin koukussa on jotain todella mielenkiintoista, niin "paali" ikäänkuin "vahingossa" tippui laiturille. Hyvin nopeassa tahdissa tavaraa siirtyi jemukoihin ja vasta sitten soitettiin vakuutustarkastaja paikalle. Mikäli oikein ymmärsin niin tässä toiminnassa oli mukana myös päällikkötasoa. Ei se nykyjäänkään ole noiden kahvisäkkien kanssa aina helppoa. Pauligille saattaa tulla kontillinen kahvisäkkejä jotka ovat kontissa hujan hajan eli niiden purkaus ei onnistu esim. trukilla. No ei hätiä-mitiä kutsutaan paikallisen urheiluseuran poikien isät töihin. He sitten kaivavat säkit kontista ja laittavat ne lavoille ja talon trukkikuski vie ne varastoon. Paulig sitten rahallisesti tukee ko. urheiluseuraa. Kätevää, ei tarvi maksaa ”alveja, sotuja, pölvejä, lärvejä” ym. mitään muutakaan. Saahan Paulig nyt hyvää hyvyyttään tukea nuorisourheilua. (Käyttäjä muokannut 16.11.23 01:02) |
|
| 16.11.2023 01:22 | Juhani Pirttilahti: | Aikamme harmaata taloutta, jos näin saa sanoa. Ehkä ei saa ääneen sanoa. | |
| 16.11.2023 02:31 | Lasse Reunanen: | Eikös sekin muuttunut, että urheiluseurojen talkootyö on verollepantava? Ja useimmilla aloilla edellytetään työturvallisuus-, ym. kortteja, mitkä pitää löytyä myös talkoolaisilta. | |
| 16.11.2023 03:04 | Jouni Halinen: | Lasse: Niin se varmaan on tänä päivänä. Tuo esimerkkitapaus tapahtui yli 15 vuotta sitten. Suurin syy tällaisen toiminnan loppumiseen on varmaan (työturvallisuus) vastuukysymykset Ja kortteja pitää nykyjään olla enemmän kuin korttipakassa on kortteja. Näistä korteista voisi tehdä uuden sovituksen Tapio Rautavaaran biisiin ”korttipakka”. ”Tämä on vanha tarina. (Kerran Redin rakentamisen aikana/sota-aikana) tapahtui näin. Oli oltu pitkällä (työrupeammalla/marssilla) ja (porukka/komppania) oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja (työnjohtaja komensi pojat töihin/ vääpeli komensi pojat kirkkoon)”……… Tapio Rautavaara – Korttipakka https://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM (Käyttäjä muokannut 16.11.23 03:39) |
|
| 16.11.2023 09:26 | Esa J. Rintamäki: | Herrat Jouni ja Lasse, minä hämmästyn! Vanha Pohjanmaan lakeuksilta tuttu kökkä- eli talkooperinne pistetty poikki verottamalla? Jos tämä tosissaankin on täyttä totta, niin voi raakkules! Talkoilla juuri yhteisön yhteishenki tuli parhaiten esille. Raivostuiko eliitti työtoiminnasta, johon se ei pääse mitenkään käsiksi? Suomessa ei vallitse sosialismi sen enempää kuin kapitalismikaan, vaan sadismi! |
|
| 16.11.2023 09:35 | Reijo Salminen: | Työturvallisuus oli kyllä hoidettu laadukkaasti, laatu oli /c:stä. Tuolla oli kyllä porukkaa tosiaan ihan joka lähtöön, oli fiksuja ja vähemmän fiksuja ja osa helkkarinmoisessa rapulassa. Pilliä ei suuhun tuolloin sovitettu koskaan. Kyllä itse katselin silmät pyöreänä kun noita teräskeloja lastattiin laivaan ja piti laittaa puukiilat alle etteivät pääse liikkumaan, siitä oli tuolloin työnjohdon kanssa erimielisyyttä että pitääkö mennä valmiiksi laittamaan kiiloja kun kela on vielä ilmassa, totesin että minulla on päivä täynnä jos tuonne alle pitää mennä ennenkuin kela on alhaalla, no löytyi se yhteisymmärrys sieltä kuitenkin. Satamaromantiikkaahan tämä osaltaan on, sellaista mitä muuten ei kaipaa kuin lauluissa. | |
| 16.11.2023 15:50 | Petri Nummijoki: | Reijon kertomuksesta teräskelojen lastauksesta tuli mieleen tavallaan päinvastainen tapaus samalta aikakaudelta, jossa metallitankoja lastattiin Helsingissä laivasta junaan. Tampereella vaihteesta sivulle ajettaessa lähti vaunun kuorma liikkeelle ja koko vaunu kaatui ratapenkkaan. Onnettomuuden syytä selviteltäessä kävi ilmi, että vaunun lastausta ja kuorman kiinnitystä valvonut henkilö oli ollut ensimmäistä päivää töissä. Onnettumuustutkinta voitiinkin lopettaa siihen. | |
| 16.11.2023 16:57 | Kari Haapakangas: | ...mutta oliko valvoja toista päivää töissä? | |
| 16.11.2023 17:46 | Petri Nummijoki: | Kuormauksen valvoja oli ensimmäistä päivää töissä. Jos taas tarkoitat onnettomuuden syytä tutkinutta henkilöä niin hänellä taisi olla siinä vaiheessa VR:n palvelusta takana jotain 30-35 vuotta tai oliko melkein 40, kun virkamiehillä laskettiin kai armeijan palveluksessa vietetty aika virkauraan mukaan. | |
| 16.11.2023 19:20 | Kari Haapakangas: | Lisätäänpä kysymykseen sana ikinä ynnä hymiö... :) | |
| 16.11.2023 19:45 | Petri Nummijoki: | Sitä tarina ei kerro mutta ainakin tutkinnan tekijä esitti selvityksen keskeyttämistä, koska ei voitu edellyttää, että ensimmäisenä päivänä osaa kuormata junan oikein. | |
| 17.11.2023 04:30 | Kari Haapakangas: | Työhön perehdyttäminen oli selvästikin jäänyt puolitiehen, tai tässä tapauksessa yksikiskoiseksi. | |
| 17.11.2023 21:40 | Reijo Salminen: | Tai että työhön perehdyttämiseen kuuluu työharjoittelu olennaisena osana, tässä kantapään kautta tuli oppia että "ei näin". |