30.06.1939 / Helsinki asema
30.06.1939 Kuvatekstiä on muokattu kommenttien perustella.
Museovirasto on jostakin syystä otsikoinut tämän kuvan ”Uusia junanvaunuja”. Minusta kuvan aihe on kuitenkin jotakin aivan muuta, eli Helsingin aseman raiteiston laajentaminen itään Kaisaniemen puistoon. – Ilmakuvien perusteella tuolloin rakennettiin mm. raide hallintorakennuksen pihaan. Uusia junanvaunuja kuvasta on vaikea löytää. Ainakaan lähimmän vaunuletkan III lk vaunut eivät ole uusia, sillä nrot 927-976 rakennettiin vuonna 1925 ja nrot 977-1016 vuonna 1926. Ja seuraavat nrot 1017-1116 rakennettiin vasta v. 1944-1946. Vuoteen 1947 asti näiden vaunjen littera oli E, ja siitä eteenpäin kaasuvalaistujen vaunujen litteraksi tuli Ek. Alkuperäistä kuvaa tarkkaan tihrustaen lähimmän E:n numeroksi näyttää hahmottuvan 979. Rautatienosturi on VR:n nosturi nro 3, vuonna 1906 valmistunut höyrykäyttöinen Grafton, nro 949. Grafton & Co. Ltd of Vulcan Works Bedford, England oli merkittävä höyry- ja rautatienostureiden valmistaja 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Nosturin aaltopeltikori on Graftonin kuvastojen mukaan alkuperäinen. Etualan M-vaunuista toisena olevan laidan alareuna on niin matalalla, että vaunun aluskehys jää sen taakse miltei näkymättömiin. Onkohan moinen rakenne ollut kuinkakin yleinen? Muissa vaunuissa aluskehys näkyy varsin hyvin. On kuvassa muutakin katsottavaa: Veturia en nyt jaksanut edes yrittää tunnistaa, mutta taustan usvassa häämöttävät mm. vasta edellisenä vuonna valmistuneen olympiastadionin torni ja Linnunlaulun järjestyksessä toinen silta, se minun lapsuuteni ainoa oikea Linnunlaulun silta. Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Hufvudstadsbladet https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.ebad3acf-2fc6-4e2e-ae25-b90d55800429 [Nostoraana »Grafton»]Kommentit
| 14.09.2023 11:27 | Ilkka Hovi: | Kuvassa näkyy ainakin yksi, ehkä kuitenkin viisi, levyvaihdonkielto-opastinta. Näitä on ilmeisesti käytetty kuten palkkiopastimessa tai valo-opastimessa. Levyopastimella kuten valo-opastimella annteaan opaste vain yhteen suuntaan. Vuoden 1938 junaturvallisuus-säännössä on levyopastin mainittu mutta vuoden 1951 jt:ssä sitä ei ole. |
|
| 14.09.2023 11:52 | Kari Haapakangas: | Tuskinpa rautatiekalustoa edes nosturien muodossa tuolloin oli muilla kuin valtiolla. Aaltopeltinen hytti on kyllä niin hutaisten tehty, että sen voisi kuvitellakin olevan jonkin pikkufirman kokoon kyhäämä. | |
| 14.09.2023 13:04 | Ilkka Hovi: | Ei aaltopelti ollut paha, hytissä oli lämmin. | |
| 14.09.2023 13:14 | Esa J. Rintamäki: | Käskylehti KL27/47-2 (Siis vuonna 1947): "Vuodesta 1927 alkaen valmistetut 2-akseliset paikallisjunavaunut merkitään: n:ot 919 - 1116 ovat Ek ja n:ot 369 - 383, 388 - 407 jne merk. Dk. Muut pysyvät E- ja D-vaunuina." Samalla määrättiin 4-akselisten postivaunujen litteraksi Po. 2- ja 3-akselisilla litterana on edelleenkin P. |
|
| 14.09.2023 13:22 | Petri Sallinen: | Tietoa Ek-litteran käyttöön otosta löytyy täältä. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,12368.0.html |
|
| 14.09.2023 13:25 | Petri Sallinen: | Tunnetusti rautatiekalustoa oli muillakin kuin valtiolla: esim. CIWL:n ravintolavaunut, lukuisat teollisuuslaitosten omistamat veturit, öljy- ja kemikaaliyhtiöiden omistamat vaunut jne. jne. Muutamia yksityisiä rautatieyhtiöitäkin Suomessa on ollut :) (Käyttäjä muokannut 14.09.23 13:26) |
|
| 14.09.2023 13:26 | Kurt Ristniemi: | Tuosta Museoviraston otskosta vielä: Sen mukaan kuvassa on uusia junanvaunuja. Ainakaan kuvan E-vaunut eivät ole uusia, sillä nrot 927-976 rakennettiin vuonna 1925 ja nrot 977-1016 vuonna 1926. Nrot 1017-1116 rakennettiin vasta v. 1944-1946. (Käyttäjä muokannut 14.09.23 13:35) |
|
| 14.09.2023 15:23 | Peter Verschelden: | At http://www.vaunut.org/kuva/122152?a=1, we can see the same crane as it also has a number 3 on it. The housing is a little bit different, but some repairs might have been necessary between 1912 and 1939. | |
| 14.09.2023 16:34 | Jussi Laukkanen: | Tämän aikakauden nostokraanojen aaltopeltiset suojat näyttävät olleen usein hyvinkin samankaltaisia saman valmistajan samankokoisissa koneissa. Siitä voisi vetää arvauksen, että kraanan sai tilattua sääsuojalla varustettuna. Pellitys tuli oletettavasti erikseen pakattuna ja koottiin vasta perillä, sillä se olisi muutoin vaurioitunut laivauksen ja laivasta purun yhteydessä. Brittivalmistajat näyttivät suosivat aaltopeltisiä suojia, kun taas eräillä saksalaisilla valmistajilla oli tasaista peltiä. Suojan merkitys oli luultavasti koneiston suojaaminen sateelta. Näissähän oli avonaisia liukujohteita ja avohammaspyöriä, joiden voitelu ei pidä vedestä. | |
| 14.09.2023 22:47 | Heikki Jalonen: | Nosturi on melkoisella todennäköisyydellä Grafton & Co, Vulcan Works, Bedford, Englanti, valmistama 5 tonnin höyrykäyttöinen kone. Saman firman suuremmat nosturit olivat 3-akselisella alavaunulla ja tukevammilla puomirakenteilla. Valmistusvuosi lienee jotain 1890-luvun puolta. Ketjujen käyttö taakan ja puomin nostoeliminä alkoi olla vanhahtavaa 1900-luvulle tultaessa, jolloin teollisesti valmistetut teräsköydet alkoivat vallata nostokoneita ja kaivulaitteita. Englantilaisessa koneessa "katos", "hytti" tai "konesuoja" eivät vielä edes 1900-luvun alkupuolella olleet mitään itsestäänselvyyksiä, koneen ostaja sai sellaisista ylellisyyksistä yleensä huolehtia ihan itse. Kelpo britti-koneenkäyttäjä (merenkulkijakansaa) kesti säitä ja suolavettä rajoituksetta eikä edes osannut kaivata mitään suojaavia kopperoita. Vielä vähemmän moisia suojia (ja varsinkin niistä aiheutuvia kustannuksia) tosin kaipasivat koneen omistajat, mukavalla klubillaan takkatulen ääressä ja brandya lasissaan... Kuvaa otettaessa kone on ollut jo melko iäkäs. Samoin jo melko pieni yleisiin rautatietehtäviin mutta tuossa louheen kuormauksessa ihan sopiva. |
|
| 15.09.2023 09:18 | Eljas Pölhö: | Nosturi 3 on Grafton 949 vuodelta 1906, kattilanumero 0610. https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20työkoneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
|
| 15.09.2023 11:05 | Kurt Ristniemi: | Päivitin kuvatekstiä tähänastisten kommentien perusteella. Esim. nosturi sai identiteetin. Sen seurauksena saatoin Graftonin myyntiesitteen perusteella todeta sen aaltopeltihytin alkuperäiseksi. Mutta veturi on yhä tunnistamatta. Jotakin G-sarjaa se lienee? |
|
| 15.09.2023 11:08 | Heikki Jalonen: | E.P.: kiitos tarkasta täsmennyksestä arkistoon nojaten. | |
| 15.09.2023 11:48 | Jussi Tepponen: | Tuo "Uusia junanvaunuja / Nya tågvagnar / New railroad cars " kuvan ostikko tulee Hufvudstadsbladetin kuva-arkistosta, josta kuva on peräisin. Kuva liityy sarjaan, jossa on mm kuva "Valtion Rautateiden VR:n uusi paikallisjunan vaunu Helsingissä 30.6.1939.": https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.fab6b250-cb45-4c0a-a93e-dc19d12b3a21?sid=3117742257 |
|
| 15.09.2023 12:57 | Erkki Nuutio: | Uskaltaisin merkitä veturin G9 Pikku-Ruskoksi sillä perusteella että valmistajakilpi on soikea olematta kooltaan mammutti (vs. Nohab) ja kilpi on kylkinumeron yläpuolella. Kookkaampi Tampellan G11 ei ole kyseessä. Taustalla muuten Stadionin torni on valmiina vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten. Niitä silmälläpitäen ne VR:n uudet matkustajavaunutkin oli tehty. (Käyttäjä muokannut 15.09.23 13:02) |
|
| 15.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki: | G9:stä tuli Sk2 vuonna 1942, ja G11 koki muuttumisleikin Sk3:ksi. Eroja siis näillä kahdella Mogul-vehkeellä oli/on. | |
| 15.09.2023 16:16 | Hannu Peltola: | G9 näyttäisi ainakin minusta varsin varmalta tunnistukselta. |