30.08.2023 / Laitaatsilta, Savonlinna
30.08.2023 Laitaatsillan telakan alueella laivoja voi liikutella raiteita pitkin sekä sivu- että pituussuunnassa. Telakoituina ovat mm. höyrylaivat Heinävesi ja Puhdis sekä Tukholmaan rekisteröity Gahmberg-niminen moottorialus.
Kommentit
| 19.09.2023 23:36 | Heikki Jalonen: | Punaisella hyttirakenteella ja mustalla rovilla (puuta!) varustettu höyrylaiva on S/S Puhois, Kiteen Puhoksen ruotsinkielisen vanhan nimen mukaan. | |
| 04.05.2024 16:39 | Antti Grönroos: | En tiennyt, että Puhos on ollut ruotsiksi Puhois. (Käyttäjä muokannut 04.05.24 16:40) |
|
| 04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala: | Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
|
| 04.05.2024 18:02 | Antti Grönroos: | Loviisan ruotsinkielisessä nimessä on sama kuin Ilomantsin kohdalla, eli yksi kirjain pois ja saadaan Lovisa. | |
| 04.05.2024 19:19 | Kurt Ristniemi: | Loviisan kohdalla kyse on kuitenkin päinvastaisesta nimeämissuunnasta: ruotsista suomeen. Alkuperäinen nimi Lovisa kuullosti suomalaiskorvaan - tavu kun siinä on toisella tavulla - Loviisalta. Degerbystä tuli Loviisa 1752. Tuolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi kaupungin puolisonsa, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. |
|
| 04.05.2024 20:15 | Kari Haapakangas: | Maalaiskunnissa ruotsinnos on suomesta peräisin, kaupungeissa päinvastoin. Muinaissuomalainen nimi kun ei Ruotsin eliitille ollut tarpeeksi hienoa. Niinpä Salo(inen) nimettiin Brahestadikdi, jonka suomalaiset sitten muokkasivat Raaheksi..Näin on käynyt Helsingissä, Tampereella, Vaasassa... | |
| 04.05.2024 20:22 | Antti Grönroos: | Nyt tuli uutta tietoa. Tuli tuosta tekstistä mieleen, että reitillä Ilomantsista Kaltimoon sijaitsee sellainen kylä kuin Ilomanz. Ei liity tähän mutta kerroin sen nyt. | |
| 04.05.2024 20:23 | Jimi Lappalainen: | Mitenkäs Fredrikshamn? Ja olikohan se juuri täällä vaunut.orgissa puhuttu, että jotkut suomennokset ovat tulleet rautateiden myötä; esim. Bennäs - Pännäinen, Kållby - Kolppi. | |
| 04.05.2024 20:28 | Jimi Lappalainen: | Antti viitannee tähän lauseeseen: "Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz." ( Löytyy Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara ) | |
| 04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas: | Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | |
| 04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas: | Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | |
| 04.05.2024 21:15 | Antti Grönroos: | Oot oikees Jimi, Wikipediasta katoin. | |
| 04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki: | Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | |
| 04.05.2024 21:56 | Jimi Lappalainen: | Nykyään se on Tövsala. | |
| 04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala: | Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. |