??.??.???? / Suomi
??.??.???? Sairasvaunu ES 3091:ää esittävä piirros "Mustassa kirjassa" eli Valtionrautateiden liikkuvan kaluston luettelossa. Vuoteen 1935 asti tämä vaunu tunnettiin litteralla AS ja numerolla 91. Vaikka vaunu oli korimalliltaan 1910-luvulla käyttöönotettua uutta mallia vastaava niin siinä oli kuitenkin avonaiset päätysillat.
Kommentit
| 08.06.2023 07:53 | Kari Haapakangas: | Montakohan paaripaikkaa siinä on ollut? Kuusi? Neljä päällekkäin taitaa olla jo liian tiiviisti. | |
| 08.06.2023 10:40 | Hannu Peltola: | Tämä(kin) vaunu on jäänyt minulla ihan vieraaksi, mukavaa oppia uutta! Oliko ES-vaunuja muita kuin tämä 3091? Tämä on ollut mielenkiintoinen hybridi vanhaa ja uutta henkilövaunun rakentamisperinnettä! | |
| 08.06.2023 13:11 | Esa J. Rintamäki: | No voi sääksmäkeläisen säämiskähousut, tämä kuva toi päivääni iloa! Kun mustan kirjan tämä nimenomainen sivu olikin aika kauan välttänyt joutumistaan silmiini. Kiitokseni, herra Panu! Asiaan: Vaunu AS 91 valmistui vuonna 1916. Siinä ilmoitettiin silloin olleen kolme istumapaikkaa. Vuonna 1933 se alennettiin III luokan sairasvaunuksi Es 3091, paikkalukuna nyt 5 + 33. (Vaunu EP 3091 vuodelta 1892/1913 oli hylätty vuonna 1930.) Es 3091 muutettiin virkatarvevaunuksi XE 0685 vuonna 1959. Hylätty vuonna 1970. Herra Hannu, sairasvaunuja on toki ollut, puolustuslaitoksen käyttöön osoitettuina, mutta niiden sarjamerkki oli XE ja numerointi sen mukaisesti. Tällaisia AS/Es-vaunuja ei tietääkseni ollut muita kuin tässä kuvattu yksi ja ainoa. (Käyttäjä muokannut 08.06.23 13:13) |
|
| 08.06.2023 16:30 | Kurt Ristniemi: | Vuonna 1941 päivätyn 'Liikkuvan kaluston tunteminen' -listan mukaan ES-sairasvaunujen numerosarja oli 3091-3100. Vaunujen lukumäärää listassa ei kerrota, mutta vaunun kuvaus on yksikössä: "ES vaunussa on avosillat, ovet päädyissä ja kolme osastoa" ja "Sairasvaunun sairasosaston ovessa on tätä osoittava teksti". (Käyttäjä muokannut 08.06.23 16:33) |
|
| 08.06.2023 16:59 | Kurt Ristniemi: | Pass vagnar -kirjan mukaan sairasvaunu AS 91 asetettiin liikenteeseen vuonna 1920. Vaunun rakensi Pasilan konepaja. Vaunussa oli rautainen aluskehys, puinen vaununkori, ruuvi- ja Westinghouse-jarrut, vesilämmitys ja painekaasuvalastus (EG). Se muutettiin vaunuksi ES 3091 lokakuussa 1934. |
|
| 08.06.2023 17:05 | Kurt Ristniemi: | Ny rörlig materiel -kirjassa on mielenkiintoinen merkintä: Vuoden 1916 kohdalla on Varattujen määrärahain tiliin merkitty vaunu ES 991. Vaunu on tilattu Pasilasta 24.9.1915. Toimitusajaksi on merkitty v. 1920. Vaunussa on ruuvi- ja Westinghouse-jarru. Kirjassa ei ole lainkaan AS-vaunua. |
|
| 09.06.2023 02:30 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kurt, tästä vaunusta puhuttaessa: - hyvä esimerkki, kuinka vaunukortiston ja muun lähdemateriaalin tiedot lyövät toisiltaan silmät mustiksi. Kirjuri laiskalla päällä...? (Niin, ja "komentoketjujen" osien "salamannopea" reagointi välillä keskushallinto - linjahallinto - konepajan johto - työnjohto, ja viimeisenä krapulainen maalari Arska numeromaaleineen ja pensseleineen. (Käyttäjä muokannut 09.06.23 06:28) |
|
| 09.06.2023 08:19 | Kurt Ristniemi: | Esa J, osut naulan kantaan: (S)VR:n virallisissakin lähteissä on virheitä. Tosin esim. Ny rörlig materiel -kirja tieto sairasvaunusta vaikuttaa suunnitelmavaiheen tiedolta, ja toteutuma olikin sitten toisenlainen, eli AS-littera. Vain koneosaston kirjelmä kertoisi totuuden. Tosin sekin kertoisi aikomuksesta. Vaunukortti kertoo tehdyistä muutoksista. Mutta virheitä lienee vaunukorteissakin? |
|
| 09.06.2023 09:42 | Petri Sallinen: | Vaunukorttijärjestelmä otettiin käyttöön vasta vuonna 1922 (Ko.765/1922). ”Tarkkojen tietojen saamiseksi vaunustosta on otettu käyttöön korttijärjestelmä, jossa kustakin vaunusta on laadittu tilastokortti”. Vaunukortti laadittiin jokaisesta vaunusta. Aina kun vaunuille tehtiin suurempia justeerauksia ”lähetetään uudet kortit passituksen kera konetoimistoon jokaisen kuukauden 1 p:nä niistä vaunuista, jotka edellisen kuukauden kuluessa on muutettu joko niitten rakenteeseen, kantavuuteen, taaraan, sarjamerkintään tahi numeroon nähden”. Puutteita ja virheitä on myös vaunukorttitiedoissa. Keskushallinnon paimenkirjeiden perusteella kaikki konepajat/vaunukorjaamot eivät aina raportoineet kovin aktiivisesti keskushallinnolle vaunukantaan tehdyistä muutoksista. Keskushallinnon laatimat ja ylläpitämät koosteet (=erilaiset luettelot ja myöhemmin vaunukortit) muodostettiin siitä tiedosta, jota konepajoilta/vaunukorjaamoilta saatiin. Toisaalta viestit kulkivat myös toiseen suuntaan, kun keskushallinto päätti liikkuvaa kalustoa koskevista muutoksista. Tilastoinnissa on siis jo lähtökohtaisesti mahdollisuus viiveisiin ja siihen, että tilasto toteutetaan puutteellisin tiedon ja että se täydentyy myöhemmin. Tämä hankaloittaa tilastoihin perustuvan tiedon käyttöä, kun halutaan ajoittaa joku muutos tarkasti. Keskushallinto toteutti säännöllisin väliajoin myös vaunulaskentaa. Tällä haluttiin aika ajoin varmistaa se, että tieto liikkuvan kaluston määrästä edes likimain olisi ajan tasalla. Vaunulaskennan jälkeen luettelointeihin on saatettu tehdä suuriakin muutoksia, kun esimerkiksi jonkun tietyn sarjan vaunuja ei olekaan niin paljon kuin on kuviteltu. Keskushallinnon lähettämässä kirjeenvaihdossa saatetaan myös pyytää etsimään jotain tiettyjä vaunuja, joiden olinpaikasta tai olemassaolosta ei ole tietoa. |