??.??.1864 / Riihimäki asema
??.??.1864 Hilda Olson maalasi tämän näkymän Riihimäen rautatieasemalta, ja päiväsi maalauksensa vuodelle 1864. Maalauksen vasemmassa reunassa oleva rakennus näyttää mielestäni Riihimäen asemarakennukselta, joka tiettävästi pystytettiin vasta vuonna 1868.
Tämä ajoituspohdinta on johdantona maalauksessa näkyvän junan tarkasteluun. Junan viimeisenä vaununa on konduktöörivaunu, jossa on korotettu osa. Yleensä kaiketi uskotaan, että ensimmäiset korotetulla konduktööriosastolla varustetut konduktöörivaunut rakensi leedsiläinen Railway Plants Co. vasta vuonna 1869 Riihimäen-Pietarin rautatien rakennusta varten. Maalaus kertoo myös junan kokoonpanon: Veturin perässä ovat ensin katetut tavaravaunut, joita seuraavat matkustajavaunut ja viimeisenä siis konduktöörivaunu. Tavaravaunut ovat omituisen pitkin välein verrattuna matkustajavaunuihin. Niissä näyttääkin olevan jonkinlaiset etusillat jopa molemmissa päissä. Matkustajavaunujen pystyraidoitus kuvastanee vaunujen seinäpaneelirakennetta. Maalauksen vasemmassa reunassa asemamies näyttää wiheriää lakua (vihreää lippua). Se merkitsi vielä 1900-luvun alussa 'warowasti, hiljainen kulku' (korkeintaan 15 km. tunnissa). Kuva on rajattu kuvasta https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:6672:?sid=2979275337Kommentit
| 24.05.2023 11:57 | Jarno Piltti: | Hienoa että laitoit kuvan tänne. Seisooko tuossa mäellä nykyinen kaupunginmuseo? | |
| 24.05.2023 12:23 | Kurt Ristniemi: | Mäellä seisoo ratainsöörin ja varikonhoitajan talo, joka nykyään todellakin on Riihimäen kaupunginmuseo. Rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Liikenteen alkuaikoina sitä käytettiin asemapäällikön asuntona ja toimistona, koska silloin ei vielä ollut asemarakennusta. Näin kertoo 'Suomen rautatiet lapsenkengissä' -kirja. (Käyttäjä muokannut 24.05.23 12:26) |
|
| 24.05.2023 16:54 | Harri Haavisto: | Voisiko tavaravaunuissa olla kyse matalalaitaisista avovaunuista, joihin on lastattu aikakauden "kontti" l. jonkin sortin iso tavarasäiliö? | |
| 25.05.2023 08:05 | Kurt Ristniemi: | Tässä maalauksessa minua arveluttaa eniten ajoitus: Maalauksen vuosiluku 1864 ei täsmää asemarakennuksen ja konduktöörivaunun rakenteen kanssa. Ja ovathan nuo tavaravaunutkin todella omituisia. |
|
| 25.05.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki: | Minulla on sellainen aavistus, että "photorealism"-niminen taidesuuntaus EI OLE vuodelta 1864...? Omassa taidekirjakokoelmassani on yksi jumalattoman paksu kirja aiheesta. |
|
| 25.05.2023 12:41 | Kurt Ristniemi: | Esa J: Hilda Olson oli siis futuristi: Hän aavisti jo vuonna 1864, että konduktöörivaunuihin myöhemmin rakennetaan korotettu osa? Tai sitten käsitys siitä, että Suomen ensimmäiset korotetulla konduktööriosastolla varustetut konduktöörivaunut rakensi Railway Plants Co. vasta vuonna 1869 Riihimäen-Pietarin rautatien rakennusta varten onkin väärä. |
|
| 25.05.2023 13:13 | Jussi Laukkanen: | Voi tietysti kysyä, miten maalauksen väitetty vuosiluku on syntynyt. Ei välttämättä taiteilijan itse merkitsemänä ja heti teoksen valmistuttua. Kuvan perusteella taulua on restauroitu monista kohdin, mutta aika rumasti. | |
| 25.05.2023 13:30 | Harri Haavisto: | Realismi ilman tuota photo alkua oli nimenomaan tuon aikakauden (1800-luvun puoliväli) tyylisuunta: "Realistien tavoitteena oli kuvata jokapäiväisiä hahmoja, tilanteita, ongelmia ja tapahtumia käyttäen todenmukaista kuvaamistapaa, jossa asioita pyrittiin kuvaaman sellaisina kuin ne elämässä olivat." (Wikipedia). Joten kyseessä ei liene minkään vaikutelman tavoittelu, vaan jonkin tasoinen väridokumentti tuon ajan (vuosiluku?) asemasta ja junasta, ei tarkka mutta kuitenkin todenmukaisuutta tavoitteleva. Eikö tuon ajan tavaravaunuissa ollut tyypillisesti lyhyet ns. hiekkavaunun puskimet asennettuina lankun pätkien päähän, joten voi olla että nuo "sillat" ovatkin puskurit. |
|
| 25.05.2023 17:25 | Esa J. Rintamäki: | Herra Harri, realismin mainetta hieman heikensi niin sanottu "sosialistinen realismi"-taidesuuntaus tuolla inhan itäystävän tontilla. Se oli ylhäältä mahtikäskettyä ja taiteilijat siihen "suostuivat" Siperia-nimisen taide-"akatemian" uhalla. |