??.??.1939 / Helsnki asema
??.??.1939 Kaivokadulle toteutettiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi liikennekorokkeita. Levein koroke muodostettiin rautatieaseman pääsisäänkäynnin edustalle. Postitalo on upouusi ja ei mennyt pitkään kun sen katolle jo sijoitettiin kevyt IT-patteri (kk 12.6mm?). Sokoksen talon rakentaminen on alkanut. HKM.
Kommentit
| 03.04.2023 09:55 | Erkki Nuutio: | Näyttää kuvakulman VR:n konepajan tontille ja veturitallille. | |
| 03.04.2023 11:25 | Hannu Peltola: | Kuvissa Postitalon katolla on näkynyt 7,62 mm IT-konekivääri ( https://fi.wikipedia.org/wiki/7,62_ITKK_31_VKT ). Talon katolle ei varmaankaan mahtunut kuin 1-2 asetta, ei kokonaista patteria (tai paremminkin sota-ajan terminä ilmatorjuntakonekiväärikomppaniaa). | |
| 03.04.2023 14:59 | Jouni Halinen: | Hannu: Olen itse viestimiehiä, enkä näin ollen ymmärrä juurikaan "paksummista pyssyistä" ja niiden eri kokoonpanoista paljoakkaan. Kuinkas monta putkea tällaisessa It-patterissa sitten on?. Netistä poimittua ”Postitalon, Vesilinnan ja Salmisaaren katoilla oli sotien aikana it.konekiväärejä ja 20 mm:n tykkejä”. Ken on kiinnostunut ilmatorjunnasta, niin tässä on oiva julkaisu 15 vuoden takaa, eli ajalta kun näytti siltä, että hoidamme oman puolustuksemme maailman tappiin asti vain ja ainoastaan omin voimin. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilmatorjunta.com.kotisivukone.com/Lehdet/it0108.pdf |
|
| 03.04.2023 15:18 | Hannu Peltola: | Ja tässä Iltasanomien kuvassa Postitalon katolla on 20 mm IT-tykki: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006585988.html Nykyisessä 23 mm "Sergei"-patterissa on 9 tykkiä. En tiedä tarkkaan, millainen oli sotien aikaisten ilmatorjuntapatterien ja ilmatorjuntakonekiväärikomppanioiden kokoonpanot. | |
| 03.04.2023 15:43 | Jouni Halinen: | Vielä tänään (3.4.2023) itärajalla rajavartian selän takana lämmittelee moottoreitaan 62 ensilinjan hävittäjää, ja ehkä jo loppuviikosta niiden määrä nousee tuhansiin. | |
| 03.04.2023 16:01 | Reijo Salminen: | Tarkoittanet huomenna? | |
| 03.04.2023 16:16 | Jouni Halinen: | OLIS PITÄNYT KATSOA UUSTISIA. (Käyttäjä muokannut 03.04.23 16:52) |
|
| 03.04.2023 20:48 | Erkki Nuutio: | Miten niitä on vain 62 kpl tällä yrityskerralla? 25.6.41 vajaa 500 neukkulan hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelukonetta aloitti (sotaa julistamatta) Jatkosodan. Ilmatorjuntamme ja hävittäjämme pudottivat näistä parikymmentä. Tämä ilmasota laantui kohta, kun neukut veivät valtaosan jäljelle jääneistä koneistaan Baltiaan Saksan hyökkäystä vastaan. Neukkulan konetappiot Saksaa vastaan olivat silloin olleet 90% luokkaa. (Käyttäjä muokannut 03.04.23 20:50) |
|
| 03.04.2023 22:01 | Jouni Halinen: | Tarkoitin Erkki, tilannetta noin ennen huomenna (4.4.2023) keskipäivän aikaan. Ennen lounasta meillä on 62 toimivaa ihan käypää (ensilinjan) hävittäjää ja lounaaseen kuuluvien kahvien jälkeen (noin. 14.47) niitä on tuhansia. | |
| 04.04.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, ne neukkulan valtavat konetappiot operaatio Barbarossan alussa olivatkin hyväksi neukuille! Nämähän pääsivät kerralla eroon vanhentuneesta konekannastaan (I-15, I-153, I-16, SB, DB-3, ym.)! Saksalaisten ennestäänkin suuri ylimielisyys senkun paisui tästä. Samaan aikaan neukkulan suunnittelutoimistoissa vedettiin viivaa piirustuslautojen ääressä, laskutikut, taulukkokirjat, tuotantopalaverit, sun muut kovassa käytössä. Ei neukut jääneet sormi suussa ihmettelemään, että mitä tehdä? Poliitikko-Mikojanin broidi lentokonekonstruktööri-Mikojan noukittiin Gulag-helvetistä toimistonsa johtoon ja äkkiä. Suomalaiset saivat vastaansa pohjoisessa muun muassa englantilaisten lentämiä Hurricane-hävittäjiä (Varangin lentokentältä). Eikä pitkään mennyt, kunhan neukku sai oman konetuotantonsa käyntiin (LaGG-3, La-5, MiG, Jak, Iljušin, Petljakov ym.). Lend-leasekin toimi hyvin. Kyllä neukku opikseen ottaa, kun heillä on hätä kädessä. Kuten muillakin ihmisillä on tapana... Se, onko hätä todellinen, on muiden pohdittavissa. |
|
| 04.04.2023 11:29 | Kari Haapakangas: | Konetappioihin veli venäläisellä oli varaa, koulutettujen lentäjien tappioihin ei niinkään. Lentäjiä koulutettiin sota-aikana tolkuttomia määriä, mutta hurjaa oli kulutuskin. Toisaalta ne, jotka taivaalla selvisivät "alkujärkytyksestä" sitten lensivätkin aivan mielettömiä määriä. Tarkasti ottaen, eivät engelsmannit sentään punatähtihurreja lentäneet, mutta toimittivat niitä kyllä Murmanskiin sen verran mukavat määrät, että niitä riitti Itä-Karjalan taivaallekin. Jossa jo muuten lenteli jokunen hakaristihurrikin. Tiettävästi Karjalan taivaalla ei sentään nähty hurricane vs hurricane -taisteluja. |