25.03.1940 / Värtsilä

25.03.1940 Kalustopulan vaivatessa käyttöön on otettu myös jo hylättyä kalustoa.
Tämä konduktöörivaunu on aluskehyksen merkinnän mukaan hyljätty kesäkuussa 1936.
Tieto hylkäyksestä on merkitty myös oveen. Merkinnän alla lukee ehkä 'Käytetään...'?
SA-kuva 7066: "Evakuointia Värtsilän asemalla. Juna lähdössä."

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Värtsilä
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 07.02.2023 15:57

Kommentit

07.02.2023 19:23 Hannu Peltola: XF on selvästi ollut jo tässä vaiheessa varsin vanha!
07.02.2023 19:50 Jarno Piltti: Onko kuvasta pääteltävissä vaunun kaksi tai kolmiakselisuus?
07.02.2023 21:18 Esa J. Rintamäki: Vaunu on lähellä romahduspistettä. 032-alkuinen XF:n numero ei kovin yllätyksellinen minulle ainakaan ole, parissa tapauksessa F:stä tuli XF yksinkertaisesti lisäämällä X-kirjain ja punainen nolla numeron eteen.

Viime vaiheessaan XF/BF-vaunut olivat numeroiltaan 031-alkuisia ( tyyliin 03149 esimerkiksi).
07.02.2023 21:54 Panu Breilin: Tavaraosaston ovi on sen verran lähellä tähystyskoroketta, että kyllä tämä lyhytkorinen vaunu on eli 2-akselinen.

Voisiko tunnisteisiin muuten lisätä tuon Hdk 97128:n?
07.02.2023 22:26 Petri Sallinen: 3200-sarjan F-vaunuista vain kaksi kappaletta on ilmoitettu hylätyn vuonna 1936: vaunut numero 3211 ja 3228. Kummankin vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna on 901 senttimetriä. Vaunu 3211 otettiin liikenteeseen vuonna 1898 ja vaunu 3228 vuonna 1901.
07.02.2023 23:35 Esa J. Rintamäki: Miettimään pistää herra Petrin mainitsema numero 3228. Muistaakseni vuoden 1903 Signaaliohjesääntö-kirjassa on kuva F 3227:n päädystä, opuksen esitellessä takaseinän levysignaaleja.

Siinä 3227:n kori on samanlainen kuin rautatiemuseon lanterniini-F 3277:ssä vuodelta 1905.

Nyt kaivataan koskaan löytymätöntä kuvaa 3228:sta. Appuuvva, herra Kurt R. vaunukuvaston 1911 myötä!

Kerrankos sitä propagandatarkoituksessa olisi menty numeroita tilapäisesti muuttamaan...?
08.02.2023 08:04 Kurt Ristniemi: XF:n numero voisi siis olla 03228, jos vuonna 1936 hylättiin vain vaunut 3211 ja 3228. Kuvassahan näkyy numerosta 0322:n verran.
Toisaalta vaunun kotipaikaksi eli omistaja-asemaksi on merkitty 'Ol' eli Oulu. Vuoden 1913 vaunuluettelossa F 3228 on merkitty kuuluvaksi Kuopioon, mutta Ouluun on merkitty F 3226.

F 322x-sarjan rakensi Hietalahden laivatokka ja se otettiin käyttöön vuosina 1900-1901. F 2026:sta alkaen vuonna 1901.
Vuoden 1906 vuosikertomuksen vaunutaulukossa vaunut 3226-3229 on merkitty Hietalahden laivatokan rakentamiksi ja Helsingin konepajan muuntamiksi. Muunnettuna otettu käyttöön 1906.
3226 ja 3227 rakennettiin Oulun-Tornion rautatielle ja 3228 ja 3229 Helsingin-Karjaan rautatielle

Yhdessä kalustokirjassa on joitakin vuosina 1934 ja 1935 hylättyjä F:iä merkitty XF:ksi. F 3226:tta ja 3228:aa siinä ei ole merkitty XF:ksi.

Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa vaunut F 3219-3335 ovat lanterniinikattoisia (kuva 240). Ja sellainenhan tämä vaunu ei ole. Sen sijaan vaunu on samannäköinen kuvan 249 kanssa. Molempien kuvien vaunun pituus on 901 cm ja korkeus 411 cm. Lieneekin niin, että vaunu on uudelleenrakennettu vuonna 1906 kuvan 240 mallisesta kuvan 249 malliseksi.

Muuten: Vuoden 1903 signaaliohjesäännön kuvituksessa olevan F-vaunun numero näyttäisi olevan 3230.
(Käyttäjä muokannut 08.02.23 10:34)
08.02.2023 17:41 Panu Breilin: "Mustiin kirjoihin" on aikanaan kynäkorjauksella lisätty tieto siitä, että vaunun 3228 kori on samanlainen kuin vaunuissa 2315-3218. Eli vuoden 1911 vaunukuvaston piirrosta numero 249 vastaava.
08.02.2023 21:23 Esa J. Rintamäki: Loistavaa, Kurt ja Panu!

VR:n kirjaston lakkauttaminen pelkän tekosyyn nojalla vei minulta mahdollisuuden saada liikkuvan kaluston kuvastoa 1911 tarkemmin tutkittavakseni.

Kiitän ja kumarran.
08.02.2023 21:39 Panu Breilin: Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvasto löytyy skannattuna täältä: https://www.dropbox.com/s/ye8v4rcu8j1tsu​x/svr-liikkuva-kalusto-1911-12-31.pdf?dl​=0
08.02.2023 22:42 Hannu Peltola: Wau, nyt ensimmäistä kertaa näin millainen on legendaarinen "musta kirja"! Kiitos latauksesta Panu!
09.02.2023 08:58 Petri Sallinen: Kyseinen julkaisu ei ole "Musta kirja", jonka julkaiseminen alkoi vuosina 1926/1927 ja päättyi noin 1941. Tosin kuvalaattapiirustukset ovat osittain samoja. "Musta kirja" on siinä mielessä käyttökelpoinen tietolähde, että se sisältää kaikki kyseisen sarjan (litteran) vaunuyksilöt perustietoineen. Sarjan yhteydessä julkaistu kuvalaattapiirustus sen sijaan esittää vain osaa sarjan vaunuista — on siis tässä mielessä viitteellinen. Perusmittatietojen avulla voi kuitenkin todentaa ainakin karkealla tasolla, mitkä sarjan vaunuyksilöistä vastaavat piirustusta ja mitkä eivät.

Säilyneet "Mustat kirjat" ovat hyvin erilaisia. Koska ideana oli, että uusi irtolehti korvaa vanhan, heitettiin vanhat sivut yleensä päivityksien yhteydessä roskikseen. Tämä heikentää mahdollisuuksia seurata sarjassa tapahtunutta kehittymistä. Toisaalta kirjan käyttäjille olennaisinta tietoa oli se, miltä sarja näyttää juuri nyt — ei se, millainen sarjat oli vuosi sitten. Joissain tapauksissa kaikki lehdet on kuitenkin säilytetty tunnollisesti. Osa kirjan muutoksista tehtiin käsin, eli kaikista muutoksista ei painettu uutta sivua. Kaikki kirjojen muinaiset haltijat eivät ole tehneet tunnollisesti muutoksia käsipelillä sivuille — jotkut ovat.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11734.0.html
(Käyttäjä muokannut 09.02.23 10:39)
09.02.2023 10:57 Jarno Piltti: Mielenkiintoinen viimeinen sivu tässä mustan kirjan edeltäjässä, varhainen panssarivaunu kuormattu kahden I-vaunun päälle.
09.02.2023 11:32 Petri Sallinen: Tankki on nostettu hahmotelmassa kahden itsepurkautuvan Ma(o)-soravaunun alustan päälle.
09.02.2023 11:40 Kari Haapakangas: Vaan miksi mallina on käytetty "Mesopotamian vesitankkia"? Eihän sellaisia näillä suunnilla näkynyt. Ylemmän kuvan "hyppy-Heikkejä" meillä kyllä käytettiin.
09.02.2023 12:18 Petri Sallinen: Venäjän sisällissodan aikana britit roudasivat vuonna 1919 valkoisille venäläisille tankkeja, jotka kuitenkin päätyivät puna-armeijan käsiin. Saattaisiko tässä olla yhteys?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!