??.??.???? / Siuro
??.??.???? Elvingin saha järveltäpäin kuvattuna ja nipottajat huom.: Tämä on rautatieaiheinen kuva! Semafori näkyy varaston takaa... :-)
Kommentit
| 20.01.2023 15:05 | Heikki Jalonen: | Kiva kuva, kiitos julkaisusta! Näitä vanhoja teollisuusmiljöitä katselee mieluusti. Varsinkin, kun tässä näkyy harvinainen sahalaitoksen tilojen järjestely: kattila- ja konehuoneet (tiilinen osuus) on rakennettu harvinaiseen tapaan kytketyksi rakennukseksi varsinaisen sahan kanssa. Tätä tapaa yleensä välteltiin, ennen kaikkea paloturvallisuuden vuoksi. Ehkä rautatien ja järven välinen kapea tontti on pakottanut tähän ratkaisuun? |
|
| 20.01.2023 16:19 | Timo Salo: | Sijainti vesireittien risteyksessä ja rautatien vieressä on ollut siihen aikaan kova sana. Kumipyöriä ei tarvittu! (eikä niitä juurikaan ollut tuolloin) Sama saha kirkontornista nähtynä:http://vaunut.org/kuva/160297?a=1 (Käyttäjä muokannut 20.01.23 16:36) |
|
| 20.01.2023 20:53 | Erkki Nuutio: | Semafori elikkä siipiopastin on puinen. SVR 1862-1912 II s. 301 mukaan junan sallittu kulku näytettiin vuodesta 1912 yläviistoon käännetyllä siivellä (sitä ennen alaviistoon käännetyllä siivellä). Koska siipi on kaksiasentoinen ja kuvassa vaaka-asentoinen, on liikenne linjaraiteella pysäytetty. VR 1912-1937 II s. 329 mukaan siipopastimia oli vuonna 1912 noin 265 kpl ja vuonna 1919 noin 505. Lisäys koski ilmeisesti lähes pelkästään puisia siipiopastimia. Niitä tarvittiin venäläisten sotilasjunien varsin piittaamattoman ajotyylin vuoksi, jotta yhteentörmäysten määrä ei olisi karannut käsistä Suurin osa puisista siipiopastimista poistettiin 20-luvulla ilman että korvaavaa metallista olisi laitettu tilalle. Puisia siipiopastimia oli vuonna 1937 enää käytössä 30 kpl. Pelkästään puisen semaforin perusteella ei tarkkaa aikahaarukkaa saa. Luultavasti kyse on 20-luvun alkupuolesta. Siinä toisessa kuvassa samasta sahasta ei ole semaforia. Kuvalle annettu ajoitushaarukka lienee oikea |
|
| 20.01.2023 21:25 | Jarno Piltti: | Eikös rautatietilastoissa lueteltu liikennepaikkojen semaforit? Tilastoja on digitoitu aika hyvin. | |
| 21.01.2023 09:38 | Erkki Nuutio: | Siipiopastin on jäljellä vuoden 1923 ratapihakaaviossa: http://vaunut.org/kuva/79930?ros=6&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio | |
| 23.01.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jarnon toteamus liikennepaikoista ja niiden semaforeista rautatietilastoissa on oikea. Kaivelin arkeologisten kaivausten myötä kokoamaani aineistoa Vaasan radalta. Käsillä on vuosi 1905, ja jokunen asema poimittuna: NIKOLAINKAUPUNKI: II luokan asema /sivu- ja syrjäraiteiden pituus 11 573 metriä / yksinkertaisia vaihteita 54 kpl / semafooreja 1 / vaununkääntölavoja 1 kpl / veturinkääntölavoja 1 kpl, pituus 12,5 m / siirtolavoja (= traversseja) 1 kpl / vaunuvaakoja 1 kpl / 1 höyrykone veden nostoa varten / veturitallissa vesihanoja 10 kpl ja 1 kpl tulipalojen varalta / loput tiedoista koskevat rakennusten laatua ja lukumääriä. TERVAJOKI: IV lk asena / raiteita 1 234 m / 6 kpl yksinkert. vaihteita / 1 hlyrykone vedennostoa varten / 1 vesihana vesitornissa. (Ei semaforia.) OSTOLA: V lk asema / 1 306 m raiteita / 5 yksinkert. vaihdetta / 1 semafoori. VILPPULA: III lk asema / 1 748 m raiteita / 13 yksinkert. vaihdetta / 1 veturinkääntölava, pit. 12,5 m / ASEMAIN VÄLILLÄ: 27 304 m raiteita / 64 kpl yksinkert. vaihteita. Vuoden 1906 tilastossa mainitaan Vaasan radalla semafoorien olevan Nikolainkaupungissa, Seinäjoella (3 kpl), Töysässä, Ostolassa, Myllymäellä, Haapamäellä (3 kpl) ja Kangasalla (2 kpl). Ja vielä vuosi 1913: (puhutaan edelleenkin semafooreista) NIKOLAINKAUPUNKI: II lk asema / 1 semafori. SEINÄJOKI: II lk asema / 4 semafooria. OSTOLA: V lk asema / 1 semafori. VILPPULA: III luokan asema / Ei ollut nyt semafooreja! Töysä oli alennettu vaihteeksi, joten sen merkintöjä ei enää ole asemakohtaisessa tilastossa. Kaikkiaan sivu- ja syrjäraiteiden pituus oli Vaasan radalla (vuonna 1913) 102 847 metriä, yksinkertaisia vaihteita 398 kpl, täysenglantilaisvaihteita 9 kpl ja puolienglantilaisia 4. Semaforeja oli 12 kpl, keskitettyjä vaihteita 7 (nämä olivat Seinäjoella), vedennostohöyrykoneita 16 kpl, asemahuoneuksia 26, veturitalleja 8, yksi rasvakaasutehdas (!) ja 28 tavaramakasiinia, muun muassa. (Käyttäjä muokannut 23.01.23 09:24) |
|
| 23.01.2023 09:26 | Jouni Hytönen: | Vilppulassa on nykyisin yksi vaihde enemmän, mutta Ostolassa (Ähtäri) enää kolme. Tervajoki on menettänyt kaikki vaihteensa ja Vaasankin merkitys rautatiemaailmassa on vahvasti supistunut. |