??.??.1933 / Tottola

??.??.1933 Vielä yksi osasuurennos kuvasta http://vaunut.org/kuva/158860

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tottola (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Jyrki Längman
Kuvasarja: Vanhoja valokuvia
Lisätty: 25.10.2022 16:47

Kommentit

25.10.2022 17:00 Hannu Peltola: Tässähän näkyy nyt tuon Gd:n numero tarkkana. Pystyykö sillä ajoittamaan kuvaa? Mikä veturi on roikan keulilla?
25.10.2022 18:10 Esa J. Rintamäki: 39'461. Laitoin numeron näkösälle siksi, etta tulevaisuudessa pienoismallinrakentajat näkevät tämännumeroisen vaunun olevan korkeakattoista mallia. Jouni Eerolan Psl knp - kirjan mukaan Gd numerot 38'774 - 39'848 olivat valmistuneet vuosina 1920 - 1923, eli 1075 vaunua.

F näyttää olevan samanlainen kuin Rautatiemuseon lanterniinikattoinen 3277.

Zoomasin kuvaa aika lailla ja tutkin: tenderin ylälaidan pokkaus ulospäin vihjaa amerikkalaisvalmisteeseen (Baldwin): H1, H2, G7, K1 - malleissa oli tenderi, joissa kaksi taempaa akselia olivat telissä. Kuvasta on nähtävissä pieni niksaus välillä veturi - tenderi, johtuen raiteen loivasta kaartamisesta. Siksi kyseessä ei ole tankkiveturi.

Ohjaamon sivuseinä, Latowskin patentin soittokello katolla, vantringin liittyminen hytin etuseinään, sylinteriäkin mäntäluisteineen näkyy siten, että menisin sanomaan veturin olevan "Amerikan Satikka" eli K1 / Tk1.

G7 / Sk4 voi myös olla mahdollinen, mutta tehtiinkö tähän tasoluistien muutosta mäntäluisteiksi, kuten Hk1 - ja Tk1 - sarjoissa tehtiin? Mainitut amerikkalaisvalmisteiset muutettiin tulistajakoneiksi kyllä, mutta VR 1937 osa II ei mainitse G7 - sarjan luistien muutoksesta mitään.

Riksmontti, eli G8 / Sk6 se ei ainakaan ole, eroa on liian paljon kuvan veturin yksityiskohtiin nähden.

Yhdeksän G7 - veturia oli jäänyt Venäjälle rajan sulkeuduttua vuonna 1918, mutta ne saatiin takaisin 1920 - luvun kuluessa.
(Käyttäjä muokannut 25.10.22 18:26)
25.10.2022 19:32 Eljas Pölhö: K1/Tk1 se on, ei voi olla G7. G7 hytti oli käyntisillan kanssa samalla tasolla ja G7 ei saaunut mäntäluisteja. Vetureiden pääasiallisen sijaintikaavan mukaan Karjalanrata haaroineen olisi luontevin paikka, seuraavaksi Itä-Suomi yleensä. Muutoin maasto sopisi kyllä varsin hyvin Tottolaan pääradan leikkausta ja se takaista kumparetta myöten.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!