15.12.2012 / Koskenkorva
15.12.2012 Joulupukin junan veturi Suomen rautateiden 150 v. juhlavuonna.
Kommentit
| 24.10.2022 08:12 | Kari Haapakangas: | "käänteinen" ristikkosilta on melkoisen veikeä näky. | |
| 24.10.2022 12:56 | Mikko Herpman: | Mielenkiintoisen näköinen, jossain kuvassa näkyi nurinpäin käännetty kääntöpöytä sillankantena. Jos tämä silta käännetään ympäri niin kantaako silta myös yhtä paljon? | |
| 24.10.2022 18:27 | Jouni Halinen: | Silta on selvästi Kiinalaisten tekosia, niillähän on täälläpäin ollessaan pää alaspäin, lienevätkö niitä 1914-1916 Helsingin seudun linnoitustöistä ylijääneitä raksakundeja?. | |
| 24.10.2022 22:54 | Jukka Ahtiainen: | Lujuusoppi on jo unohtunut, mutta Aulangon sillassa taitaa olla pystypalkkeja puolet enemmän. http://vaunut.org/kuva/128401?paik=H%C3%A4meenlinna&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta |
|
| 25.10.2022 16:01 | Esa J. Rintamäki: | Herra Mikko, näin pikapikaa arvioituina ja tekun harjoitustöitä muistellen esittäisin omana arvionani, että silta kyllä kestäisi, vaikka se pantaisiinkin ylösalaisin. Sauvavoimien, eli noiden pystysuunnan palkkien jännitykset muuttuisivat suurimmaksi osaksi päinvastaisiksi (eli laskennassa etumerkit vaihtuisivat). Siten puristusjännitykset muuttuisivat vetojännityksiksi ja kääntäen. Silta kestäisi sitenkin, koska palkkien neliömomentti ei muutu. Neliömomenttikerrointa (taivutusvastus x palkin painopisteen etäisyys, yksikkö mm4) käytetään teräsrakenteissa palkkien valintakriteerinä. Neliömomentin vanha nimitys oli pintahitausmomentti. Tämä pätee palkin vaaka- ja pystysuuntaan. Teräspalkkien neliömomentit ilmoitetaan myyntiluetteloissa suuntaan x ja y. Sen havainnollistaa siten, että otat polkupyörästäsi etupyörän irti, tartut akselin päähän ja pyöräytät pyörää. Renkaan sivuajan (tangentin) suuntainen pyörimisliike on "helpompi" kuin poikkisuunnassa. Se "helppous" juuri on "pintahitausmomentti". Homma toimii siten, että valitun palkin neliömomentti on oltava suurempi kuin laskennassa saatu pitää-vähintään-olla-arvo (saksaksi: Sollwert). Tietenkin taivutusvastusten ja vetolujuuksien varalta palkit pitää mitoittaa myös siten, että suurimmalla mahdollisella kuormalla ja sopivalla varmuuskertoimella silta pysyy ehjänä. Terästankoa vedettäesssä tietynsuuruisella voimalla ja vedon loppuessa teräs palautuu venymänsä verran ja kestää tällaista sopivansuuruista vetoa toistuvasti, vaikkapa nyt miljoonia kertoja. Esimerkiksi tavaravaunun pyörän akseli. Sen laakerikauloihin kohdistuva rasitus vaihtaa suuntaa pyörien pyörimisen takia jatkuvasti, junan kulkiessa. Tietyn "yli"- suuruisen vedon jälkeen terästanko ei enää palaudukaan, vaan venymä jää pysyväksi, tällöin niin sanottu myötöraja on saavutettu. Vielä lisää vetoa, niin tanko katkeaa, venymisensä jälkeen. Loppuvaiheessa katkeamiseen tarvittava voima on pienentynyt suurimmasta arvostaan. Varmuuskerroin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laskentatuloksen ollessa 25 kg, mitoitetaan palkki kolmintertaisella varmuudella kestämään 75 kg ja siten tulos on takuulla myötörajan turvallisella puolella. (Käyttäjä muokannut 25.10.22 17:42) |
|
| 25.10.2022 18:31 | Pasi Utriainen: | Käännetty paraabelisilta on varmaan valittu tähän jännevälin takia ja maisemallisista syistä. Kannatinrakenteet ylöspäin sillasta olisi pitänyt tehdä massiivisempi ns. katkaistu paraabelisilta, kuten tuo Aulangon silta. Toki tämä silta kantaisi myös käännettynä, muttei olisi liikennöitävissä rakenteen vuoksi (kulkuaukko junalle). 110 vuotta kestänyt niitattu teräsrakenteinen taidonnäyte tämäkin on. (Käyttäjä muokannut 25.10.22 18:33) |
|
| 25.10.2022 18:38 | Esa J. Rintamäki: | Muuten, sillanrakennuksessa on otettava huomioon myös tuulen aiheuttama kuorma ja lumikuormakin. Vakavasti puhuen, nämä ovat merkittävän suuruisia. Muuten, toisesta päästään pystysuoraan riippuvaksi laitettu terästanko katkeaa kyllä omasta painostaan. Pituus on oltava yli 1,8 kilometriä, eikä halkaisijalla ole merkitystä. Hiuksenvahvuisesta metrin halkaisijaiseen, niin poikki menee vaan! (Käyttäjä muokannut 25.10.22 18:41) |