??.10.1972 / Välillä Pasila alapiha–Helsinki asema
??.10.1972 Dm8-dieselmoottorijuna oli lokakuussa 1972 matkalla Pasilasta Helsinkiin. Lähimpänä moottorivaunu 5007.
Kommentit
| 23.10.2022 19:23 | Esa J. Rintamäki: | Porkkanan muotoilu siksi hyvin onnistunut, että täydestä menisi vieläkin! Vihreä - valkoiseksi maalattuna...? Ekodiesel lattian alla Bredan tilalla...? | |
| 23.10.2022 21:07 | Jarno Piltti: | Opastinmasto kasvanut kieroon. | |
| 23.10.2022 22:54 | Erkki Nuutio: | Ekodiesel ? - taidatkin olla oikeassa. Viherfundamentalistien pahin kauhukuva. Niin kammottava että nämä laumasielut eivät taida vielä sitä edes tietää. Niinkuin eivät muutenkaan tiedä asioita kahta viikkoa edemmäksi lähivuosien toimenpiteistä. Mutta ovat kovassa vauhdissa polttamassa köyhän maamme varoja hukkaan meneviin kuvitelmiinsa. Tosiasioita siis esiin. Katsokaa tämä Keyou :n yhteenveto. Jos tämä linkki ei toimi suoraan, kyseinen pdf löytyy kyllä Keyou :n sivuilta : https://8094317.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/8094317/Official-KEYOU-Brochure_IAA.pdf . Keyou on tuotekehitysyhtiö ja päästöttömien raskaiden ajoneuvojen koevalmistaja. Sen vetydieselmoottori pohjautuu Deutz:in jenkki-Westportin ja AVL:n kanssa kehittämään vetydieselmoottoriin (Total Cost of Ownership (TCO) Analysis for Heav Duty Hydrogen Fueled Powertains, 25.2.21, löytynee yhä netistä). Westport oli muuten Volvonkin järkiosasto paljon suitsutusta saaneessa Volvon uudessa kaasumoottorissa. Putin taisi tosin viedä jalat alta kaasuvaihtoehdoilta. Jos fundamentalismi estää omaksumasta pelkästään Keyou :n raakoja, myyviksi tarkoitettuja tekstejä, tarkastellaan asiaa H2:n autoon saattamisen kannalta. H2:n saaminen jakeluasemalle ja sen pumppaaminen 700 barin paineisiin säiliöihin autossa merkitsee valtavaa infrainvestointia alle kymmenessä vuodessa - pelkästään Saksassa satoja, jollei tuhansia miljardeja euroja. Mutta poliitikkomme EU:ssa ovat näin päättäneet. Tämä ja muut investoinnit koskevat kaikkia H2:hta tankkaavia (raskaita) autoja - siis polttokennoautoja ja myös suoraan H2:hta dieselmoottorissaan polttavia autoja. Jälkimmäiset pärjäävät pelkällä H2:lla, mutta polttokennoautot tarvitsevat lisäksi akkupatterin (polttokenno tuottaa vain tasaista, suuren investointikustannuksen vuoksi rajoitettua tehoa), joka on lähes yhtä suuri kuin (raskaassa) akkusähköautossa. Nämä molemmat vaativat siis yhtälailla noin kymmenessä vuodessa valtavat, pelkästään Saksassa vähintään monien satojen miljardien eurojen investonnit moottoritie-huoltoasemien Megawatt-latauslaitteisotoihin, jossa (raskaiden) autojen pikalataukset voidaan suorittaa 700...900 kW:n latausteholla. Asemat vaativat kytkennän jopa 110 kV:n voimaverkkoon. Saksan liikenneministeriö esittelee asian tuoreessa pdf:ssä Einfach laden an Rastanlagen. Löytyy netistä, kuten muutkin kylmät tosiasiat (rahat toki voivat loppua, tai nälkiintyvät kansat nousta kaduille kapinoimaan). Pelastuskin voi löytyä, mutta vain H2:hta polttavasta dieselmoottorista. Sellainen voi hajottaa auton polttoainesäiliössä paineettomana nesteenä olevanhalvan metanolin pakokaasujensa lämmön avulla termokemiallisessa reaktorissa H2:ksi (endoterminen reaktio), jonka moottori polttaa työkierrossaan. Muutkin reaktiokaasuista moottori polttaa. Siten hyötysuhde on parempi kuin dieseliä polttavassa dieselmoottorissa. Lisäksi ongelmalliset typen oksiditkin saadaan hallintaan. Jos jäljellä olevat tuotekehityspulmat ratkeavat nopeasti, ei huoltoasemille tarvita mielettömän kalliita sähkön latausjärjestelmiä eikä myöskään kallista H2-kaasun pumppausta 700 bar:n paineastioihin (pirun kalliita). Riittää että jaellaan halpaa metanolia jokseenkin samoin kuin nyt jaellaan dieselöljyä. Vanha kunnon dieselmoottori taitaa siis pelastaa luonnon, eikä kansaa köyhdy kurjuuteen ja nouse kaduille. Tätä yrittää oma Wärtsilamme laivadieseleissä isossa EU-hankkeessa. Katso esim Pentti Haapakosken DI-työ Toteutettavuustutkimus metanolista polttoaineena keskinopeissa moottoreissa (Vaasan YO, 2022). Tuntuu kuitenkin siltä, että ukrainalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset tiedeystävämme ovat selväpäisempiä asiassa. Lue esimerkiksi pdf Using Hydrogen Reactors to improve the Diesel Engine Performance (MPDI, Energies, 2022). Etkö halua lukea tai ymmärrä näitä asioita. OK, mutta älä myöskään osallistu ymmärtämättömien fundamentalistien vouhotukseen Vuosiluku 2022 lähes kaikessa edellä kertonee oivaltaville, että ISO (siis valtava) pyörä pyörii tässä asiassa. Ja silti yli 99% teollisesta kehittelystä asiassa on meiltä vielä täysin salassa (Käyttäjä muokannut 23.10.22 23:00) |
|
| 24.10.2022 00:09 | Jouni Halinen: | Kertoisiko Erkki meille maalikoille selkokielellä, että mikä ihme on tämä vetydieselmoottori, mikä on sen toimintaperiaate, onko moottorityyppi modifioitavissa nykyisistä dieselmoottoreista, mikä on sen polttoaine, mistä polttoaine tulee, onko polttoaine tuotettu kestävän kehityksen mukaisesti, mitkä ovat moottorin päästöt, minkälaisiin ajoneuvoihin moottorityyppi soveltuu ja onko moottorityyppi kuinka realistinen ottaa lähitulevaisuudessa tuotantoon. Kiitos vastauksesta jo etukäteen, on tämä moottorityyppi minulle aivan uusi tuttavuus, ehkä joillekin muillekin?. | |
| 24.10.2022 10:41 | Erkki Nuutio: | Kaikki on selostettu viitatuissa julkaisuissa. Julkaisukieli on toki pääosin englanti, mutta esitystapa on varsin selvä. Suomenkielinen, Wärtsilän kehittelyjä kertova di-työ on suomeksi ja sekin valottaa asiaa monelta kohdin. Melko riittävän kuvan normaalin dieselmoottorin, lähinnä polttoainelaitteisiin rajoittuvasta kehitys- ja kokeilutarpeesta antaa viitattu maineikkaan Deutz-dieselmoottorivalmistajan, maineikkaan itävaltalaisen AVL-tutkimuslaitoksen ja kehitystyössään maailman huippua edustavan jenkkikehittäjä Westportin yhteiskirjoitus viime vuodelta, johon niinikään viittasin. Mainittu Deutzin 8,2 litran vetydieselmoottori on esittelemäni Keyuon kehitelmiinsä menestyksellisesti käyttöön ottama. Vetydieselmoottori on 95% perinteiseen dieselmoottoriosaamiseen ja sopiva käytettävissä olevaan valmiiseen valtavaan dieselmoottorien ja raskaiden autojen tuotantokoneistoon. Kehittelyä ja kokeilua vielä vaativa 5% on sekin työn alla teollisilla kehittäjillä (joista osa on maailman johtavia yrityksiä). Mitä esimerkiksi Keyoun (& Deutzin) jo valmiista vetydieselmoottori-kokonaisuudesta vielä on kesken liittyen raskaan liikenteen siirtymiseen vetydieselmoottoreihin kytkeytyy korostamaani tarpeeseen luoda H2-kaasu itse dieselmoottorissa tämän muuten taivaan tuuliin joutuvan pakokaasulämmön talteenotolla. Tämä voidaan helpoimmin toteuttaa hajottamalla metanoli-neste aineosiinsa moottorin pakolämmöllä toimivassa termokemiallissa reaktorissa, jollainen on yksinkertainen laite. Tämän prosessin toimivuus on jo osoitettu teoreettisesti ja kokeellisesti. Se on selostettu mm. viittaamassani ukrainalais- ja balttitiedemiesten tutkimusraportissa tältä vuodelta. Kunhan tässä riittävän nopeasti onnistutaan tarvittavassa VALTAVASSA mittakaavassa, tullee halpaa vihreää metanolia säiliössään pitävä käyttävä vetydieselmoottori viemään ylivoimaisen voiton kisassa raskaiden autojen, työkoneiden, veturien, laivojen ja muiden prosessien päästöttömästä polttoaineesta. Maininta metanolin tarpeesta olla vihreätä tarkoittaa sitä, että sen tuottamistapa on päästötön (kuten raaka-aineistaan aurinkovoimalla tuotettu jne). Täsmälleen sama vaatimus koskee tietysti kaikenlaisia polttokennototeutuksiakin. Näihin tarvittava vihreiden metanolilaitosten lisäkapasiteetti vaatii investointeja ja aikaa. Se on toteutumassa. On kuvaavaa Suomenkin touhuiluille, että näistä TODELLISISTA asioista ei Suomessa tiedetä edes niin paljon että yritettäisiin inttää vastaan. Silti tietoa on netissä vähintään riittävästi. Torjunnan ja silmälappujen ollessa päällä luetaan mieluummin vihreitä lankoja. Haaskataan köyhän maamme niukkoja varoja epäolennaisiin valeviherpuuhiin. (Käyttäjä muokannut 24.10.22 10:45) |
|
| 24.10.2022 11:03 | Esa J. Rintamäki: | Vetydiesel? Aikamoista, eikös dieselin tuntomerkkejä olekin polttoaineen ruiskutus sylinteriin ja tavalliseen Gustav Otton keksintöön verrattuna korkeampi paine työkierrossa? Olen itse jo aikoja sitten huomannut, että jokaikisessä ihmisluomuksessa on AINA kehitysvaraa, oli kyse sitten rautakankea monimutkaisemmasta teknisestä laitteesta tai poliittisesta aatteesta. Myös ekodieselistä...? Muutosten ja kehityksen lähtökohtana on tyytymättömyys: Henry Ford oli kurkkuaan myöten täynnä hevoskyytejä. Wrightin veljekset eivät tyytyneet autoonkaan! Herra Gatlingia kiukutti se, kun intiaanien ampuminen sujui Winchestereillä kovin hitaasti, aika kun on rahaa! Vasemmistolaisuuden lähtökohtana oli oikeudentunto: - näin ei enää voi jatkua. Oikeistokonservatismin lähtökohtana taas muutosten pelko ja torjuminen. Vihreys Suomessa taas lähti siitä, kun maanomistajat käskyttivät Forssan nimismiestä "Hauptsturmführer Otto Skorzenyä" pamputtamaan taju kankaalle "noista kirotuista, likaisista risupartaisista villapaitahipeistä" Koijärvellä. En todellakaan halua ymmärtää minkäänlaista fundamentalismia. Esimerkiksi yhdelläkin äärikristillisellä sivustolla tuomitaan vihreys ja ympäristömuutoksista "vouhottaminen" ankarasti, koska edellinen oli yksi natsi-Saksan keksinnöistä ja siten oikotie juutalaisvastaisuuteen. Tällä iällä (65 vee) en enää kykene lukitsemaan itseäni mihinkään yksipuiseen ajattelutapaan, enkä varsinkaan nykymenossa suosittuun konstiin: - se joka kapakan nurkkapöydässä huutaa kovimmin, olisi sitten oikeassa ja muut: - turpa kiinni, perkele, tai tulee luuvitosta! (Persut juuri tekevät tätä!) Jokaisella, myös niillä vouhottajilla on se oma kipinänsä, jonka hylkääminen vouhotuksena ei ole järkevää, ellei kyseessä ole sitten tosiaankin huuhaa, esimerkiksi kissan risteyttäminen dalmatiankoiran ja poliisin kanssa siinä toivossa, että tuloksena olisi pilkullinen lahkolaissaarnaaja? |
|
| 24.10.2022 13:14 | Timo Salo: | Tuohan onkin kätevää, että muodostetaan vety vasta kulkuneuvon laitteilla! Sillä varmasti vähennetään myös riskiä, että tapahtuu Hindenburg-tyyppinen onnettomuus tankatessa... Nuoruusajan kemialliset kokeet (ruuti, pontikka, vety ja jne.) osoittivat vedyn olevan erittäin herkästi syttyvä kaasu...(ja kaikkihan tietää, että vedyn palaessa syntyy vettä)https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindenburgin_onnettomuus (Käyttäjä muokannut 24.10.22 13:15) |
|
| 24.10.2022 15:02 | Petri Sallinen: | Ilman poliittisia silmälaseja laadituissa vetyvisioissa tai vetystrategioissa ei vedyn oleteta yleistyvän maantieliikenteessä muuten kuin raskaan liikenteen osalta. Meriliikenteessä ja ehkä rautatieliikenteessä vedyllä on myös roolinsa. Henkilöautoilun oletetaan sähköistyvän. Japanissa tosin on jo kaupunkeja, joissa käytetään vetykäyttöisiä henkilöautoja ja joissa on autojen tankkaamista varten verkosto. Tämän ei kuitenkaan oleteta toteutuvan Euroopassa ainakaan kovin laajasti. Vety kannattaa käyttää aina siellä, missä käytön tuomat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ovat suurimmat. Esimerkiksi teollisuudessa vedyllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä terästeollisuudessa, sementin ja lasin sekä lannoitteiden valmistuksessa. Saksa pääsisi eroon kokonaan maakaasusta, mikäli se korvattaisiin synteettisellä maakaasulla. Sitä valmistetaan puhtaasta vedystä ja kivihiilivoimalaitosten piipun nokalta talteen otetusta hiilidioksidista. Synteettistä maakaasua voi jaella olemassa olevan maakaasuverkon välityksellä. Vetytaloudessa vety on ennen kaikkea raaka-aine, josta voi tehdä jotain muuta — harvemmin se on lopputuote. Kun tuulisähkökapasiteetti kasvaa, voidaan jokainen kilowattitunti ottaa talteen, kun ylijäämäsähkö muunnetaan varastoitavaksi vedyksi. Sillä taas voidaan tuottaa sähköä silloin, kun ei tuule. Kun vetyä tuotetaan tuulisähköllä elektrolyysereillä, syntyy sivutuottenna suuria määriä lämpöä. Ne taas voidaan tuupata kaukolämpöverkkoon. (Käyttäjä muokannut 24.10.22 17:27) |
|
| 24.10.2022 17:29 | Kari Haapakangas: | Onhan vety toki herkästi syttyvää, mutta sen vaarallisuutta on hieman liioiteltu. Näyttävimmät liekit Hindenburgin tuhossakin tulivat palavasta päällyskankaasta. Vety itsessään kun palaa melkoisen näkymättömällä liekillä. Sitäkin tuli kokeiltua nuoruusajan hmm... kemiallisissa kokeissa. Sääluotainpallon sytyttäminen ei ollut aivan yksinkertaista ja näyttävyydeltään se possaus oli varsinainen antikliimaksi. Huomattavasti kiintoisampi kemiallinen koe koostui veden lämpötilan vaikutuksesta kemiallisen reaktion nopeuteen. Nolla-asteinen vesi "herätti" noitapadan kovin, kovin hitaasti. Toisaalta taas yli 60-asteisen veden käyttäminen samaan tarkoitukseen ei ollut välttämättä viisasta sekään! |
|
| 24.10.2022 18:02 | Timo Salo: | Artemiksen ajoaine on vetyä ja pienenpieni vuoto pani inssit perumaan lähdön... Olisiko tullut toisinto Columbian lähdöstä, pienenpieni tiivistevika siinäkin! Vai oliko se Challenger, jossa tiivisteet petti? Kiva kuulla Kari, että meillä on ollut yhteisiä "harrasteita" ennenkin... :-) (Käyttäjä muokannut 24.10.22 18:05) |
|
| 24.10.2022 18:03 | Jouni Halinen: | Meikäläisen nuoruudesta (70-luvun alkupuolella) tulee mieleen yksi kemiallinen koe. Laitettiin seinän viereen kynttilä palamaan, liekin päälle laitettiin rautalanka (henkarista visioitu) tellinkiin kossupullon korkki joka oli täynnä steariiniä ja kun se sitten alkoi melkein "kiehumaan", niin rohkein meistä heitti korkkiin tosipienen lumi/jää nokareen. Tulipatsas nousi kattoon asti (betonia), ja kulmakarvat saattoivat kärähtää. No jonkun faijahan tämän näki, ja homma päättyi siihen. Astetta vanhemmilla kundeilla oli Vartsikassa aina jemukassa kivi/kantopommeja tai dynamiittiä (niitähän sai aikoinaan ihan rautakaupasta?). Läheisellä suolla he sitten tekivät myytinmurtajat tyyppisiä räjähdyskokeita. Eikä siitä kuulemma ikinä tullut mitään seuraamuksia? (Käyttäjä muokannut 24.10.22 18:20) |
|
| 24.10.2022 18:22 | Timo Salo: | Valmetilla 80-luvulla tehtiin lähes sama "testi" mitä Jouni selosti. Karkaisuöljyaltaaseen oli päässyt vettä jostakin ja kun hehkuva panos kastettiin öljyyn, niin BOOOOM! 1-halli ja monta konetta paloi huonoon kuntoon ja silloinen tuotantopäällikkö puki tilanteen jälkikäteen sanoiksi: Nyt on puhallettava yhteen hiileen... (että saadaan tuotanto taas käyntiin) | |
| 24.10.2022 18:49 | Jouni Halinen: | Kun nyt tuli kerrottua osa nuoruuden kolttosista, niin laitetaan tähän vielä kertauksen vuoksi loputkin ”pahanteot” http://vaunut.org/kuva/78013?u=1809 kommenttini 12.10.2012. Herran jestas tästäkin on jo yli 10 vuotta. Ps. Oula A ja muut saman ikäluokan kaverit älkää vaan ottako tästä oppia. |
|
| 24.10.2022 19:29 | Esa J. Rintamäki: | Herra Timo S. ja miksei muutkin, Challengerin lojahdukseen johti oma tapahtumaketjunsa. Laukaisupäivää edeltänyt yö oli kylmempi, kuin mitä "Sheref Torah" (= toora) salli, niin sanoakseni. Insinöörit tilannetta pohtiessaan päätyivät suosittelemaan operaation johtajille laukaisun siirtämistä. Heidän mukaansa tiivisterenkaiden kylmänkestävyys ei välttämättä toiminut tarkoitetulla tavalla "ylikylmän" yön jälkeen. Laukaisua kyllä siirrettiinkin, mutta vain parisen tuntia. Kustannusvastaavuusfundamentalismiin höpsähtäneiden pamppujen mielestä: - Challenger lähtee, tai lähtee insinöörit! (Sarkasmivaroitus!) Ja se siitä. Hätäilyyn johti myös tuona päivänä sekin, että pressa Ronald Raygunin piti kruunata laukaisu kansakunnan tila - puheellaan. Isojen poikien juttujen mukaan kyydissä olleen opettajattaren (Christa McAuliffe) hautaan laskettiin hänen kotikaupungissaan merestä sattumoisin löytynyt säärenkappale, jossa oli vielä jalkaterä kiinni. Mahdollisesti kynsilakka varpaankynsissä auttoi tunnistamista...? Hindenburgin verhoilukangas oli maalattu lakalla, johon oli sekoitettu hienon hienoksi jauhettua alumiinia. Syynä oli se, ettei auringon lämpö aiheuta kaasupusseille lämpölaajenemista, vaan heijastuisi poispäin. Parempaakaan vaihtoehtoa Luftschiffbau Zeppelinillä ei ollut, semminkin kun amerikkalaiset olivat kieltäytyneet myymästä heliumia saksalaisille. Ja jauhemainen "alumeetti" paloi hyvin iloisesti...! (Käyttäjä muokannut 29.11.22 23:02) |