??.??.1929 / Salo, Talola
??.??.1929 Pikajuna rantaradalla Talolan lähettyvillä Halikon ja Hajalan välillä.
Kommentit
| 30.08.2022 04:09 | Esa J. Rintamäki: | Nyt meni mielenkiintoiseksi!!! Veturi on näköjään Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n tekemä, todennäköisesti H8. Numerolaattaa ei nokikaapin ovessa näy olevan, joten kuva lienee myöhäisintään vuodelta 1928. Kaasuvalo, eikä Friedmann-poistohöyryinjektoria. Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo: veturit 545 - 574 olivat Tampellan duunaamia. Näistä veturit 545 - 547, 549 - 551 ja 560 - 562 oli sijoitettuna Turussa tammikuussa 1921 (548 oli jäänyt Venäjälle v. 1918, samoin 558, 564, 565, 567 ja 568. Ne ostettiin takaisin Suomeen v. 1928 aikoihin). Ainoat Hooysit, joita Tampella teki, oli numerot 781 - 785 neliakselisine tendereineen vuosien 1932 - 1933 aikana. Tampereen varikolle kuuluivat samoin tammikuussa 1921 veturit 552 - 557 ja 559. Loput koneet olivat Viipurissa. Ensimmäinen vaunu on kaasuvalaistu matkatavaravaunu Ge, vuoden 1924 tyyppiä, numerosarjasta 30'111 - 30'115. Pituus puskimenpäitse siinä 9,01 m luokkaa. Omaksi tyypikseen vaunun tunnistaa helposti kuormausoven mallista. Tuo ovityyppi (amerikkalaismallinen) sai väistyä tavanomaisen kolmi-ikkunaisen koppivaununoven tieltä. Sitä oli joissakin F-vaunuissa myös. Ge:n perässä näyttäisi olevan kaksi kolmannen luokan vaunua, niiden värissä mustavalkokuvassa on sävyeroa Ge:hen nähden, ettei ne toisen luokan vaunuilta näytä tai konduktöörivaununvihreiltä..? Etummainen on kolmiakselinen ja taempi kaksiakselinen. Numerointi on vanhemmman mallinen, (vaunujen sivuseinissä), ei sellainen kuin mitä nykypuuvaunuissa on. Kattojen torpedoventtiilit ovat pikkiriikkisempää mallia (niitä aikoinaan oli kahta eri kokoa). Joskus torpedoventtiilejä tehtiin valamalla. Sittemmin ne oli peltiseppien heiniä. Sen jälkeen on lanterniinikattoinen telivaunu, jossa on vessanikkunoiden lisäksi 9 sivuikkunaa, joten kyseessä lienee aika varmasti 90-paikkainen III luokan Ei. Etummainen vessanikkuna on puoliksi auki, siellä joku matkustajista lienee ollut asialla? Seuraava vaunu, on uudempaa puuvaunumallia. Sen jäykistysansaiden malli kertoo, että se on pitempää, eli 20,8 metristä tyyppiä. Yhdeksän sivuikkunaa, joista molemmat kapeammat ovat päädyissä. Makuuvaunulta se ei näytä. Joten: 1950-luvun istumapaikkanumerointikaaviossa lähimmäs osuu Ci, numerot 2332 - 2335. Ikkunajako täsmää tämän Ci:n sivukäytävän ikkunoihin (hyttien puolella on 8 ikkunaa). VR 1937 kertoo sivulla 484: "Ensimmäiset uusimalliset Ci-sarjan I ja II lk:n päivävaunut n:ot 2226 - 2231, jotka jo mainittiin edellä, oli rakennettu jo v. 1915, mutta ne on vanhentuneina alennettu II lk:n vaunuiksi, ja ne ovat saaneet uudet numerot 2331 - 2335". Tästä numerosarjasta oli lähtöisin Eim 21916 (alunp. Ci 2227) ja 21917 (alkujaan Ci 2228). Jälkimmäisen kori on Minkiöllä majoitustiloina. Kuvan vaunussa on kylkimerkintöjen asettelu vanhaa mallia tyyliin SVR numero FSJ, elikkä ennen VR Suomi - systeemin keksimistä. Kuvassa olevat vaunun luokkamerkintätahrat antavat aiheen olettaa, että mainittu muinais-Ci on ennen mainittua luokanalennusta. Sarjamerkki olkoon siis Ci, eikä myöhempi Di. Sen kattokalut näyttävät olevan FSJ 1912:n (huudettu SRHS:n kirjahuutokaupassa yhdellä (1) eurolla!) sivun 460, fig. 215 mukaan olevan "amerikansk - svensk ventil". Jotenkin muistaisin tämän tuuletinmallin nimenä olleen Laycock-venttiili...? Seuraavakin vaunu on ilmiselvä Ci, eli I & II luokan päivävaunu, hyttiosastoilla, ja I luokan osastot erottuvat lähekkäin olevista ikkunoista. Tämän perässä on lanterniinivaunu, yhdeksän sivuikkunaa, joista laitimmaiset kuuluvat vessoihin. Ei oikein näytä täsmäävän III luokan vaunuihin. Epäilys: DEi...? Lanterniini-DEi:tä on toki ollut olemassa, nrot 2501 - 2506, sekä entiset DEm-makuuvaunut, jotka muutettiin päivävaunuiksi vorgissa olleen vaunuluettelon mukaan vuonna 1919. Numeroina 2516 - 2527. Niin ja pitääpä mainita myös Rauman Rauttiältä tullut DEi 14311, josta tuli DEi 2520' ja edelkeen näyttelyvaunu A 23 vuonna 1963. RAUMA 14311 oli vuodelta 1898. Sitten tulee kipparivaunu F, joka on samantapainen kuin museon F 3277. Äffän perässä keikkuu ilmiselvä postivaunu, väristäkin voi heikosti olla näkevinään sen postivaunustatus. Lanterniinikatto, avoimet vaununsillat ja neljä sivuikkunaa. Junat-lehdessä joskus olleen Tapio Keräsen postivaunuartikkelin mukaan kuvassa olevan vaunun kaltaiset kantoivat numeroita 9991 - 9994. Kuvan oikeassa reunassa on jälleen tavanmukainen puuvaunu. Hyvin vaalea (uusi?) katto, seinien tumma sävy ja vaunun sijainti postivaunun perässä antaisi aiheen olettaa vaunun olevan koeajomatkalla konepajalta. Muuten sen sijainti postivaunun jälkeen junassa ihmetyttäisi, koska yleensä postivaunu oli junarungon päässä, eikä matkustajien tramppaamista postivaunuissa katsottu hyvällä. Ravintolavaunua ei kuvassa näytä olevan. VR teki omat kaksi ensimmäistä DR-vaunuaan vuonna 1935. Kansainvälisiä teak-korisia kyllä Suomessa oli, mutta kulkiko niitä rantaradalla 1920-luvulla, olisi selvittämistä vaille. Hyvin mielenkiintoinen kuva, josta sain paljon irti ja kommentin kirjoittaminen kesti kolmisen tuntia, kun piti loikkia kirjahylly-kirjoituspöytä-kahvipannu-jääkaappi (maitopurkki ja pannukakut)-kirjoituspöytä-toinen kirjahylly (sivujen plaraileminen)-kirjoituspöytä-kolmas kirjahylly, missä Junat-lehdet (lisää plaraamista) ovat lehtikotelossa, made by Etola. Menisin Ci-vaunujen mukana olon vuoksi väittämään, että kuvan juna kulkee rantaradalla, suuntana Turku - Oopo. Suunnan voi päätellä siitä, että päivällä aurinko on jonkin aikaa etelässä. Kuvan valoisat kohdat auttoivat myös päättelemisessä. Kuvan resoluutio on vaan aikansa tyylinen, eli ihan erilainen kuin mitä nykyään päästään. Monet kiitokset kuvasta. Tällaiset ovat juuri se harrastamisen suola ja sokeri! (Käyttäjä muokannut 30.08.22 04:17) |
|
| 30.08.2022 07:43 | Juhana Nordlund: | Viestilinja antaa vihjeen Rantaradan hyväksi. Sillä radalla viestilinja oli sijoitettu pääosin radan pohjoispuolelle, eli Helsingistä Turkuun mentäessä tolpat ja langat näkyivät junan kulkusuuntaa ajatellen oikealla puolella. Joka kohdassa viestilinja ei kuitenkaan ollut tällä tavoin, joten kuvan junan ajosuuntaa ei voi varmuudella päätellä. Kuvasarjan ulkokuvista kaikki näyttävät sijoittuvat Karjaan länsipuolelle (ja suureksi osaksi Varsinais-Suomeen). Niin todennäköisesti tämäkin. Voiko maastosta päätellä juurikaan? Tuossa näkyy aika lailla tasamaastoa, joillakin osuuksilla on hyvinkin vaihtelevaa maastoa vesistöineen kaikkineen. Ensimmäinen salamannopea mielleyhtymä kuvasta ennenkuin ehti oikeasti ajatella mitään, oli jokin Paimion seutu tai Salo(n alue). Tuo voi olla oikeasti lähes mistä vain Helsingin ja Turun väliltä. Kaarre ei helpota päättelyä yhtään - pikemminkin pitkä suora olisi tehnyt niin, vielä nykyinen moneen kertaan oiottukin Rantarata on huomattavan mutkainen. |
|
| 30.08.2022 07:50 | Kari Haapakangas: | Syvä valtaoja seuraa radan kulkua. Siinä on ojurilla lapio saanut heilua tosissaan, että tuollainen on savimaahan saatu. Viittaa myös siihen, että radalla on saattanut olla kuivatusongelmia. | |
| 30.08.2022 09:15 | Hannu Peltola: | Kiitoksia erityisesti Esalle kattavasta tietoiskusta. Se oli hyvin käytetty kolme tuntia! Samallahan Esa ajoitti kuvan varsin tarkasti, se on siis otettu vuosien 1924 (Ge) ja 1928 (numerokyltti) välillä. | |
| 30.08.2022 10:00 | Erkki Nuutio: | Mitä savupesän kannessa oleva hämärä neliskanttinen varjo voisi olla muuta kuin nokkanumerokilpi? Siten 1928-. Arvelen aikahaarukaksi 1929-1932. Veturi on luonnollisesti Tampellan H8 väliltä 545-562. Erinomaista vaunutarkastelua Esalta ja maisematarkastelua Juhanalta ja Karilta. Valaiseva tyyppikuva Turun pikajunasta vuoden 1930 vaiheilta. |
|
| 30.08.2022 10:03 | Hannu Peltola: | 34'' tuuman näytöllä täydellä zoomilla sanoisin, että savupesän kannessa on noin puolivälissä otetanko vaakasuunnassa, ei numerokylttiä. | |
| 30.08.2022 10:38 | Erkki Nuutio: | En tarkoita otetankoa, joka näkyy oikein hyvin. Tarkoitan neliskanttista varjoa sen yläpuolella. |
|
| 30.08.2022 10:45 | Rainer Silfverberg: | Taitaa olla Hki-Turku satama laivajuna kyseessä, joka on kulkenut yhtäkaksoisesti 1912 - 14.8.2022. Kuvittelisin että R-sarjan ravintolavaunu on kanssa junassa mutta ei näy kuvassa. (Käyttäjä muokannut 30.08.22 10:51) |
|
| 30.08.2022 20:09 | Jarno Piltti: | Ylin lyhty on ihan eri mallia kuin puskinlyhdyt. Tehokkaampi? | |
| 30.08.2022 21:07 | Esa J. Rintamäki: | Erkki hyvä, varmaan tiedätkin, että nokikaapin ovi on hieman kuperaksi valettu. Minun mielestäni kuvassa olisi valon ja varjon leikkiä. Jarno hyvä, totta, ylin lyhty muistuttaa kovasti muinaista "kimröökkitehdasta". Varaosapulaa? Nyt tarkkana: ohjeiden mukaan ylin lyhty tuli suunnata suoraan eteen ja alaspäin kolme astetta. Puskinlyhdyt: samoin alaspäin kolme astetta ja vielä sisäänpäin samoin kolme astetta, kumpikin. Tällä tavoin puskinlyhtyjen valokiilat yhtyivät jonkin matkaa veturin edessä ja otsalampun valokiila tavallaan jatkoi valoa, osumalla puskinlyhtyvalokiilojen etupuolelle. |
|
| 30.08.2022 21:08 | John Lindroth: | Puskinlyhdyt lienevät valmistetta AGA. Esalta kiitettävä yhteenveto! (Käyttäjä muokannut 30.08.22 21:15) |
|
| 01.09.2022 19:19 | : | Junan nopeus ei taida olla kovin suuri korsteenista tulevan savun leijailusta päätellen, ei ainakaan kovempaa vetoa ole päällä. Imurin hukkavesiputkesta näyttää tulevan vettä eli ollaan käynnistämässä imuria. Onkohan juna rullailemassa jollekkin asemalle? Kattilaan lisätään vettä lähtöä varten. | |
| 02.09.2022 10:14 | Esko Maasalo: | https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6705112.821750909&e=278463.58284341014&title=Tasoristeys&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D Tässä hyvä veikkaus kuvauspaikaksi Halikon-Hajalan välille. Takana näkyy Kukkulamäen rinteessä oleva talo etummaisten vaunujen takana. Tasoristeys vie vasemmalle Kankareen taloille. Aurinko paistelee oikealta lähes etelästä. Kilometritolppa 154 on heti kuvaajan selän takana vasemmalla. Omissa kuvissa taitaa olla juuri tästä kohtaa ilmakuvakin. Alamäkeen muuten lasketellaan! (Käyttäjä muokannut 02.09.22 10:16) |
|
| 02.09.2022 14:10 | Jouni Hytönen: | Hauskasti rinnevarjostustaso edelleen paljastaa ratalinjan sijainnin, vaikka kuinka olisi muuten maasto olevinaan koskematonta peltoa. :) |