??.07.1941 / Välillä Viipuri–Rajajoki
??.07.1941 Suomalaisten panssarijuna siellä jossain Viipurista itään päin. Albumi kuvn kuvateksti panssarijunalla oli aluksi työtä Viipurin ja Leningradin välillä.
Kommentit
| 30.07.2022 14:34 | Esa J. Rintamäki: | Jatkosodassa panssarijunia ei käytetty ainkaan samassa laajuudessa kuin mitä vielä ennen sotaa uskottiin. Muistaakseni ne palvelivat lähinnä liikkuvina ilmatorjunta-asemina. Talvisodassa niiden käyttökelpoisuus oli melko vähäinen. Lisäksi panssarijunia oli helppo estää kulkemasta, tekemällä ratakatkon. Vaikkapa vain irrottamalla sidekiskot ruuveineen. Kiskoa hieman taivuttamalla lisäksi, niin... (Käyttäjä muokannut 30.07.22 14:49) |
|
| 30.07.2022 17:50 | Erkki Nuutio: | Mieluimmin tämä kuva olisi otettu ennen 22.6.41, koska vartiointia ei ole ja valmiutta ilmahyökkäyksiä vastaan on vain niukasti. Konekivääri on kylläkin miehitetty, mutta ei ilmatorjuntakonekivääri. (Käyttäjä muokannut 30.07.22 17:54) |
|
| 31.07.2022 10:47 | Erkki Nuutio: | Panssarijuna 1 :n miehistö kokoontui Kuusankoskella 25.6.41 ja juna siirtyi Simolan asemalle tukemaan rajan puolustusta. 28.6.41 juna alistettiin 4. divisioonalle tehtävänä tukea puolustusta Vainikkalan suunnassa. Suomen kahdesta panssarijunasta tämä oli se parempi (1). Talvi- ja Jatkosodassa toiminta-alueena oli lähinnä Kannas, ja junayksikköön kuului myös huoltojuna. Toisen junan alue Jatkosodassa oli lähinnä Itä-Karjala. Ykkösjunan aseistusta oli parannettu välirauhan aikana. Kuvankin esittämässä muodossa aseistus oli: 40 mm:n Bofors ilmatorjunatykki (40 ItK 39) ensimmäisessä tykkivaunussa, samalainen toisessa tykkivaunussa + 76 mm:n Obuhov ilmatorjuntatykki (76 ItK 04/34). Lisäksi kolme 7.62 mm:n ilmatorjunakonekivääriä VKT 31 ja lähipuolustukseen 21 Maxim konekivääriä 09. Kolme radiolähetintä ja viisi kenttäpuhelinta. Henkilökuntaa (3.1942) oli 5 upseeria, 31 aliupseeria ja 57 miestä. Panssarijunan muodosti panssaroitu K5-veturi, kaksi kontrollivaunua, 40 tonnin tykkivaunu, 35 tonnin konekiväärivaunu, 35 tonnin keittiö ja kalustevaunu sekä tykkivaunu ja 14 tonnin kalustovaunu. Huoltojunassa oli G10 -veturi (336), joka oli vallattu punaisten panssarijunasta v. 1918 ja 15 panssaroimatonta matkustaja- ja tavaravaunua. Parolan panssarijunasta osa on panssarijunasta 1, ja muut osat vuonna 1918 ja Jatkosodassa vallatuista panssarijunista. Jouni Sillanmäki: Panssarijunia Suomessa - Suomalaisia panssarijunissa (Panssarimuseo, 2009, 136 s.) |