??.??.1921 / Pori, Pori (vanha asema)
??.??.1921 Väen paljoutta Porin vanhalla asemalla.
Kommentit
| 01.01.2022 12:28 | Erkki Nuutio: | Arvokas väki esiintyy puisella aseman reunalaiturilla. Tämä rajaa pois yli 95% asemista. Kunhan tietäisi jäljelle jääneet alle 5% asemista. Pystyisikö tunnistusohjelma lukemaan lähimmän vaunun suuntakilven. | |
| 01.01.2022 12:35 | Rainer Silfverberg: | Jostain pidemmästä nimestä kahdella kielellä on kyse. Helsinki Helsingfors tai Tampere Tammerfors. Vai olisiko Nikolainkaupunki Nikolajstad? | |
| 01.01.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki: | Vaunu E 2804 muutettiin Ei-sarjan numeroksi 22009 vuonna 1931. | |
| 01.01.2022 13:13 | Mika Hakala: | Ettei vain olisi mikään hautausmaajuna? Evakkoväeltä ei ainakaan näytä... | |
| 01.01.2022 13:24 | Rainer Silfverberg: | Hautajaisiin olisi menty tummissa vaatteissa mutta poissuljettua sekään ei ole. On voinut olla jonkun merkkihenkilön haudalla tai muistomerkillä tasakymmenvuotispäivänä vierailu kyseessä? | |
| 01.01.2022 13:34 | Petri Sallinen: | Kaasuvalaisimen ilmanottoaukkojen suojat ovat harvainaista mallia. Lanterniinin päällä näkyy jotain muutakin eksoottista roinaa. Vaunujen numerointi/tekstitys lienee alkuperäistä mallia — merkintöihin on maalattu kolmiulotteisuutta tuova varjostus. Olisiko kuva peräti 1910-luvulta. Milloin vaunuihin tulivatkaan tupakkaosastojen kilvet — en muista, mutta tämä asia on kirjattu määräyksiin. (Käyttäjä muokannut 01.01.22 13:37) |
|
| 01.01.2022 13:58 | Rainer Silfverberg: | Niin veikkaan minäkin 1910-lukua mutta ennen itsenäistymistä. Yksi mahdollinen paika voisi olla myös Lappeenranta - Villmanstrand (vanha asema) | |
| 01.01.2022 14:44 | Kurt Ristniemi: | Punapohjaiset 'tupakoitsijoille'-kyltit määrättiin vuonna 1907. Vaunun numero on vuoden 1907 numeroinnin mukainen 4-akselisen III lk päivävaunun numero. Milloinkas torpedoventtiilit (ilmanimijät) tulivat matkustajavaunuihin? Tässä ne on sijoitettu varhaisempien imureitten tapaan lanterniinin sivuseiniin. |
|
| 01.01.2022 15:06 | Rainer Silfverberg: | Se pistää silmiin että naisia on enemmän kuin miehiä. Pitkätakkinen viiksekäs herra ja vaaleaan asuun pukeutunut nainen ja lapset heidän ympärillään vaikuttaisi olevan perhe ja joku kuuluisa sellainen. Naama näyttää tutulta mutta ei ole Sibelius, Gallen-Kallela eikä mikään presidentestämme. | |
| 01.01.2022 16:26 | Petri Sallinen: | Lanterniinin sivuseiniin asennetut torpedoventtiilit on kuvattu jo ensimmäisten avosiltaisten makuuvaunujen konepajapiirustuksissa, jotka on päivätty 31.8.1897. (Käyttäjä muokannut 01.01.22 16:27) |
|
| 01.01.2022 16:40 | Rainer Silfverberg: | Tuo herra voisi naamansa ja ikänsä puolesta olla Lauri Kristian Relander joskus 1910-20 -luvulla ja nainenkin näyttää hänen vaimoltaan mutta lapset eivät natsaa. Hänellä oli vain kaksi lasta joista toinen poika. Relander toimi Viipurun läänin maaherrana 1920-25 ennenkuin hänet valittiin presidentiksi. | |
| 01.01.2022 18:19 | Reijo Salminen: | Voisiko olla kyse Eugen Schaumanin uudelleenhautajaisiin matkaavasta junasta? Sehän oli suuri kansanjuhla johon tultiin pitkienkin matkojen takaa. | |
| 01.01.2022 18:41 | Kurt Ristniemi: | Schaumanin udelleenhautaus tapahtui Porvoossa 10. toukokuuta 1906. Vaunun yksityiskohdat ovat vähintään vuotta myöhemmältä ajalta. |
|
| 01.01.2022 20:42 | Esa J. Rintamäki: | Mmmi-täh? Oliko Schoomanni pompannut välillä ylös katselemaan jouluvaloja...? | |
| 01.01.2022 23:10 | Rainer Silfverberg: | Hänet haudattiin ensin Malmille vaatimattomaan hautaan koska rikolliseksi kerran luokiteltiin mutta hänen sukunsa ja kannattajansa saivat aikaan että haudattiin uudelleen Porvooseen. | |
| 01.01.2022 23:49 | Reijo Salminen: | Isolla porukalla ollaan liikkeellä, ja kaikilla parasta päällä, mihinkään normikinkereihin ei olla menossa. Naisten hatuistahan kuulemma asiantuntijat pystyy päättelemään paljonkin, niitähän tässä kuvassa piisaa. Itselle ei ainakaan tule mitään muuta mahdollista syytä mieleen kuin tuo edellinen. EDIT: Mitäs lappuja noilla miehillä muuten on rinnassaan????? Naisten äänioikeushan tuli 1906 ja ekat vaalit joissa naisia ehdokkaana sitten 1907, tosin ajankohta ei natsaa kun kuvassa voikukalla siemennysvaihe eli kesässä mennään. (Käyttäjä muokannut 02.01.22 00:03) |
|
| 02.01.2022 01:22 | Jouni Halinen: | Tässä Wikin jutussa on kuva Schaumanin uudelleen hautaamisesta Porvoossa toukokuussa 1906. Kuvassa on hyvin saman oloinen rouvapari, ennen kaikkea kummassakin kuvassa rouvilla on hatuissa (ilmeisesti?) musta surunauha, se varmaan liittää tämän kuvan (ainakin?) hautajaistapahtumaan. Vaatteetkin ovat saman kaavan mukaan, miehillä tummat ja naisilla valkoiset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman#/media/Tiedosto:Schaumanin_hautajaiset.jpg | |
| 02.01.2022 10:47 | Erkki Nuutio: | Arvelen että (tilaus)juna liittyy Savonlinnan oopperajuhliin, jotka opperalaulaja Aino Ackté sai aikaan kesinä 1912-1914. Varsin säätyläisoloisen väen rouvasvoittoisuus ja oopperavieraiksi kelpoinen asustus puoltaa tätä. Kyseiset juhlat olivat näiden kesien päätapahtuma Suomessa. Esiintyjät ja yleisö tuli harvoja paikallisia lukuunottamatta laivoilla sekä junalla - valtaosin Helsingin suunnalta. Junien makuuvaunut varmasti olivat tarpeellinen lisäys Savonlinnan majoitustiloihin. Oli loma-aika ja vaunujakin riitti tähän tarkoitukseen, etenkin kun maan vaikutusvaltaisimmat tahot olivat tukena. Osa kuvan pikkutytöistä saattoi esiintyä rekvisiittana oopperalavalla. Suurin osa vierailijoista näki Savon- ja Olavinlinnan ensimmäistä kertaa. Rautatie Savonlinnaan oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuvauspaikka voi olla Savonlinnan ohella asema matkan alussa (Helsinki?) tai varrella. Kuvan vaunuista osa taidettiin menettää vuonna 1914, kun Venäjän armeija vei niitä ja menetti Saksan armeijalle Puolan suunnalla. |
|
| 02.01.2022 11:50 | Kurt Ristniemi: | Tarkastellaanpa vielä lähintä vaunua: Se on vuonna 1906 valmistunut Pasilan konepajan rakentama 11-ikkunainen peltivuorattu III lk päivävaunu, silloisen merkintätavan mukaan Eo. Littera Ei tuli käyttöön tiettävästi vasta vuonna 1921. Vaunussa on siis vuoden 1907 numeroinnin aikainen numero ja vuonna 1907 annetun määräyksen mukainen punainen 'tupakoitsijoille'-kilpi. Yhtenä lisäajoituskeinona saattaa toimia alas asennettu kookas määränpääkilpi. En itse tiedä, milloin nämä kilvet tulivat käyttöön. Tämän ajanjakson boggievaunujen mielenkiintoinen yksityiskohta on vaunun päädyn klosetin tms. osaston kaasulampun kohdalla oleva päätyseinän pyöreä ikkuna. (Käyttäjä muokannut 02.01.22 12:01) |
|
| 02.01.2022 12:10 | Rainer Silfverberg: | Onko se todella ikkuna, minö luulin lampun kuvuksi? Savonlinnan opperajuhlat natsaisi jos määränpääkilvessä lukee Savonlinna Nyslott (tai toiseen suuntaan Helsinki..) Siihen aikaan junat kulkivat ilmeisesti Viipurin kautta joten väliasemia on useita. Tuo herrasväki on voinut olla maaherra Relander Signe puolisoineen ja lapset "rekvisiittaa". Aino Ackté ei näyttäisi olevan kuvassa. Jos olisi ollut Schaumanin uudelleenhautaus olisi herroila ollut silinterihatut tai vaihtoehtoisesti ylioppilaslakit. |
|
| 02.01.2022 13:12 | Erkki Nuutio: | Jos kuvan väki on oopperareissulla ovat vuodet 1912-1914 mahdollisia. Etsiskelin vuotta 1912 Uudesta Suomettaresta. Muutaman edeltäneen Matkailijatoimisto Finlandian epätäsmällisen ilmoituksen lisäksi selostusta juhlista oli 8. ja 9.7.1912. Mainittiin mm että Rautatiehallitus oli asettanut erityisen aamujunan Elisenvaarasta Savonlinnaan juhlien ajaksi (kai 1.-8.7.1912). Aino Acktea ei varmaan oheisessa kuvassa ole, tuskin näyttelijöitäkään. Ackté johti harjoituksia jo viikkoa ennen juhlia. Vuosien 1913 ja 1914 rautatiekulkujen järjestelyt olivat luultavasti laajemmat kuin vuonna 1912, mutta en ole niitä kaivellut. |
|
| 02.01.2022 13:50 | Petri Sallinen: | Päätyseinän "ikkunasta" on keskusteltu aikaisemminkin. Näiden keskustelujen jälkeen olen saanut käsiini avosiltaisen makuuvaunun piirustuksen osapiirustuksineen. Piirustuksissa on kuvattu kyseinen yksityiskohta. Lasin ulkopinta on kupera ja ruudun kohdalla katolla on kaasulampun ilmanottoventtiili ja kaasuvalaisin, joka asettuu pyöreän ruudun kohdalle. Piirustuksessa kyseisen ilmiö on otsikoitu "Mellanväggslampa". Aikaisemmin olen törmännyt vain tekstikuvaukseen, jonka mukaan "päädyn ikkunat antavat valoa käymäsillalle". | |
| 02.01.2022 14:24 | Kari Haapakangas: | Lapsia näyttää olevan kuvassa kolme, kaikki tyttöjä. Melkein pitäisin herrasmiehen oikealla puolella olevaa paikallisena "kuvaan livahtaneena", koskapa avojalakasuus ei ole vallan suosittu matkustusmuoto. Nuorisoahan kuvassa kyllä on, ja milteipä pelkästään naisoletettuja. Onpa kahdella jopa ylioppilaslakki päässä! |
|
| 02.01.2022 16:27 | Pasi Utriainen: | Voisiko olla rautatieläisten virkistysmatka tms. kyseessä, kun lähes kaikilla on nuo laput rinnoissa. Etualan herraksi veikkaan tulevaa ylijohtajaa Vilhelm Janssonia, aikanaan kova yhdistys-/toimikuntamies Wikipedian mukaan. | |
| 02.01.2022 16:54 | Tapio Arvola: | Kuvassa kiinnittyy huomio, ettei kellään ole ainakaan näkyvissä matkatavaroita. Suoraan junan takana on jokin rakennus. Raide ei voi jatkua suoraan siihen suuntaan. Onko kyseessä kaarre vai päättyvä raide? Päättyvä raide/raiteisto rajaisi mahdollisia paikkoja. Viimeisenä näkyvässä vaunussa näyttää olevan loppuopastelevyt. Heinikko laiturin vieressä on pitkää. Silloin ei oletettavasti olla minkään asemarakennuksen kohdalla. Puulaiturikin viittaisi, ettei juna ole aseman edessä olevalla raiteella, ainakaan asemarakennusta lähellä. (Käyttäjä muokannut 02.01.22 17:13) |
|
| 02.01.2022 18:17 | Jarmo Pyytövaara: | Kuva on Porin vanhalta asemalta. Asemarakennus on oikealla piilossa, viimeisten vaunujen kohdalla, taustalla näkyy poikittainen makasiini. Vanhan asema-alueen kuviin, tämä sopii, just eikä melkein. Tapahtumasta asemalla on ainakin, kaksi valokuvakorttia. Toisessa kortissa näkyy, ensimmäisen vaunun kyltissä: Pori – Helsinki. Vuoden 1919 turistissa: Postivaunullinen juna on H 222 lähtö Porista klo ap. 9,20 – Tpe 2,02 ja Helsinkiin saavuttiin illalla 9,05. Postitetussa kortissa on leima:11.8.1920 ja siinä huokutellaan Klaaraa: ”Mikkelin suurenmoisiin juhliin, jonne väkeä tulee paljon ja joka suunnalta”. Kortissa on myös kirjaimet: S.V.L. Olisiko kyseessä ollut. jokin musiikki juhla? |
|
| 02.01.2022 19:39 | Erkki Nuutio: | Jarmolle kiitos tiedoista. Merkintä VR - Suomi tuli 1925 vaiheilla. Ennen sitä oli äskeisen valokuvan perusteella ainakin osassa vaunuja merkintä VR - SJ, eli karsittu SVR-FSJ. Mutta milloin se tuli, eli milloin karsinta tehtiin? Kesä 1920 ja jopa vuosi 1919 tuntuisi liian myöhäiseltä ? Voiko mainittuja rinnakkaiskortteja saada tänne tai viitettä niihin? |
|
| 03.01.2022 06:19 | Petri Sallinen: | Tässä dataa VR-Suomi-merkinnän käytöstä. Asiaa koskeva Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirje asiasta 17.12.1925 kuuluu seuraavasti: "Valtioneuvosto on tehdystä esityksestä tänään tapahtuneessa esittelyssä katsonut tarpeelliseksi määrätä, että valtionrautateiden sekä matkustaja- että tavaravaunuihin on näkyvälle paikalle selvin kirjaimin merkittävä valtakunnan suomenkielinen nimi sekä että omistajaradan merkkinä on sanotuissa vaunuissa käytettävä ainoastaan valtionrautateiden suomenkielisestä virallisesta nimityksestä muodostettua merkintää: minkä ministeriö, valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, rautatiehallituksen tiedoksi ja tästä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten täten ilmoittaa." Allekirjoitus: ministeri Kyösti Kallio. Seuraavan vuoden toukokuun 27. päivä konetoimiston päällikkö Väinö Airas välittää rautatiehallitukselta saamansa määräyksen konepajoille ja vaunukorjaamoille. Kirjeen johdanto on samansisältöinen kuin ministeriön määräys. Käytännön toimenpiteistä kirje määrää seuraavasti: "Tämän johdosta on Rautatiehallitus määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa on vastedes käytettävä ainoastaan seuraavaa merkintää: V.R. Suomi." Sanapari on kirjoittu päällekäin siten, että Suomi. on ylhäällä ja V.R. on alhaalla. Suomi-sana on kirjoitettu pienillä kirjaimilla ja perässä on piste. Tämä Airaksen toukokuussa asiasta lähettämä kirje ei kuitenkaan ollut ainoa, vaikka arkistossa Airaksen em. kirje on liitetty yhteen ministeriön kirjeen kanssa. Airas lähestyi jo helmikuussa vuonna 1926 kaikkia konepajoja kirjelmällä Koj 112/282 seuraavasti: "Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten." Määräyskokoelmista löytyy myös määräys V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä. Se on kuitenkin päivätty myöhemmäksi kuin Airaksen kirjelmät. Määräys on 756/1928. |
|
| 03.01.2022 20:49 | Simo Toikkanen: | Vaunujen katolla näkyvä erikoinen torpedotuulettimilla varustettu pyöreä laatikko on vaunujen kaasuvalaistukseen liittyvä AGAn ilmansekoittaja, joka huolehtii oikeasta kaasun ja ilman suhteesta. Sama laatikko näkyy Helsingin junaonnettomuudessa 1926 olleen DEi 2526:n katolla (http://vaunut.org/kuva/113518). Ruotsissa sekoittajaa on käytetty AGAn ja Dalénin järjestelmissä (http://www.wnj.se/underleverantor/vva/byggtips/varde_ljus.pdf ). Dalénin järjestelmää on Suomessakin käytetty asetyleenivalaistukseen. Harmi, ettei kuvassa näy vaunujen alustan valokaasu- tai asetyleenisäiliöt. (Käyttäjä muokannut 03.01.22 20:50) |
|
| 04.01.2022 07:20 | Kurt Ristniemi: | Hieno tunnistus Simolta. Ainakin miunulle tuo ilmansekoittaja on aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti 'Valtionrautatiet 1912-1937', s. 501. maininta tarkoitaa juuri kuvan mukaisia vaunuja: "Muutamissa kymmenissä vaunuissa on meillä käytännössä myös ns. Dalénin-valaistus, joka soveltuu varsinkin sellaisille pieniliikkeisille rataosille, jotka ovat kaukana rautateiden kaasulaitoksista, niin ettei niille kannata lähettää öljykaasua tavallisissa suurissa kaasunkuljetusvaunuissa. Dalénin-valaistukseen käytettyä asetyleenikaasua voidaan nimittäin kuljettaa mukavasti pitkienkin matkojen päähän pienissä, korkean paineen kestävissä teräspulloissa." Milloin ja mihin vaunuihin tämä teräspullokaasuvalaistus asennettiin? Vuonna 1932 päivätyssä vaunukuvaston sivun 13 a mukaan Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisissa Ei-vaunuissa 22009 (= tämä E 2804) ja 2802. Ja sivulla 13 b vuodelta 1933 Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisessa Ei-vaunuissa 22007 ja josakin toisessa, jonka numero on vahvasti sotattu (22008?). Nämä 2200x-vaunut lienevät 1930-luvulla uudelleenumeroituja 280x-vaunuja. Vaunut E 2801-2806 rakensi VR:n Helsingin konepaja vuodeksi 1906 Helsinki-Karjaa -radalle. Vuonna 1911 E-vaunujen 2801-2806 kotipaikka oli Helsinki, lukuunottavatta vaunua 2802, jonka kotipaikka oli Pietari. Sekä Helsingissä että Pietarissa oli kaasua saatavilla. Miksi siis pullokaasu? Siirrettiinkö vaunut jossakin vaiheessa jollekin rataosalle, jossa kaasua ei ollut saatavissa? (Käyttäjä muokannut 04.01.22 07:57) |
|
| 04.01.2022 09:25 | Petri Sallinen: | "Mustan kirjan" taulukoissa on vaunukohtaista tietoa valaistusjärjestelmistä. Vanhimmat taulukot ovat vuosilta 1926-27. Dalenin valaistusjärjestelmän tunnus taulukoissa on D. Tarkempaa tietoa tarjoavat vaunukortit. | |
| 04.01.2022 14:46 | Petri Sallinen: | Jostain saattaa löytyä Dalenin valaistusjärjestelmää koskevia ohjeita. Tähän ainakin viittaa oheinen rautatiehallituksen kiertokirje 11/521, 10.2.1927: "Kiertokirje kaasuakkumulaattorin vaihdosta annetun määräyksen muuttamisesta Tehdystä esityksestä on Rautatiehallitus tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä määrännyt, että ”Lyhyet ohjeet rautatieveturien ja -vaunujen valaistuksesta Dalen-valolla, II Hoito" on muutettava siten, että uusi akkumulaattori on vaihdettava entisen tilalle silloin, kun painemittari näyttää noin 1 kg painetta neliösenttimetriä kohti lämmön ollessa noin + 10° C sekä että, jos lämpömäärä on —10° alapuolella, akkumulaattoria ei tarvitse vaihtaa uuteen ennen kuin painemittari näyttää 0,5 kg painetta senttimetriä kohti; joka sekä että edellä oleva muutos on merkittävä vastaavaan paikkaan puheenalaisissa ohjeissa, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan." |
|
| 06.01.2022 16:59 | Erkki Nuutio: | Kun Jarmon mainitsemaan rinnakkaiskorttiin on kirjoitettu S.V.L. , jospa väki olisi lähdössä Vanhoillislestadiolaisten suviseurat -juhliin. Niitä pidettiin 1900-luvun alkuvuosista lähtien lähes joka kesä kesä-hainäkuun vaihteessa vaihtuvilla paikkakunnilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus#Lestadiolaisuus_Suomessa Telttamajoitus oli tarjolla ja henkistä ja ruumiillista ruokaakin. Matkatavaroita ei siis tarvittu paljonkaan. |
|
| 06.01.2022 18:19 | Erkki Nuutio: | Esikoislestadiolaisten Juhannusjuhlat järjestettiin vuonna 1920 Helsingissä ja vuonna 1921 Porissa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannusseurat Ehkä kuva on vuodelta 1921 osanottajien saapumisesta juhliin tai poistumisesta niiltä. |
|
| 06.01.2022 19:12 | Rainer Silfverberg: | Pukeutuminen liian "muodikasta" ollaakseen lestadiolaisia. Naisilla olisi pitänyt olla huivit ja miesten vähemmän keikarimaisia. | |
| 07.01.2022 16:36 | Jarmo Pyytövaara: | Eiköhän oikea, tapahtuma löydy linkin takaa: http://vaunut.org/kuva/152578?a=1 (Käyttäjä muokannut 07.01.22 16:37) |
|
| 07.01.2022 20:12 | Erkki Nuutio: | Hienoa että tapahtuma, ajankohta ja tapahtumaan osallistunut, ilmeisesti pääosin kuoroväki näyttää tulleen Jarmon selvittämäksi. | |
| 07.01.2022 23:01 | Tuukka Ryyppö: | Osaisiko joku vielä varjojen perusteella varmentaa, että kellonaikakin täsmää? | |
| 08.01.2022 10:39 | Juhana Nordlund: | Aamukuva tämä on kiistatta, vaikka kellonajoista en lähde ihmeempiä arpomaan. Tuolloin ei kesäaikaa noudatettu, joten esim. klo 9 aamulla keskellä kesää aurinko oli jo melko korkealla. Varjojen perusteella aurinko paistaa idästä tai itäkaakosta, joten aamusta on joka tapauksessa kysymys. |