05.11.2021 / Olli (uusi)
05.11.2021 Dm7 4211 lähdössä "hakemaan" vaadittavaa nopeutta Sköldvikin suunnalta, Dm7 4163 tulossa kiinni lähtevään roikkaan.
Kommentit
| 06.11.2021 06:24 | Jukka Viitala: | Eikös näissä 42xx-vempaimissa ollut 5-vaihteinen loota? Scania (Valmet) joutui tekemään tosissaan töitä ylivaihteella ja samaan aikaan 4-vaihteinen kulki sen 115. Ruotsissa on pudotettu uudempia Scania-moottoreita Lättiin, jumankauta 5-pyttyisellä romutus keskeytettiin. Linnavuoren Scania oli aikansa tuote, samaa scheisseä yritettiin myydä autoihin, |
|
| 06.11.2021 12:46 | Mikko Herpman: | Olihan noita 5-vaihteisia vaihteistoja 4175-4216 vaunuissa uutena. Valmet 815D:n tehoreservit tunnetusti eivät ole erityisen suuria. Joten miten lienee ollut käytännössä tuon 115 km/h ylläpitäminen.. Ehkä 3x vetovaunut tyhjänä tasaisella rataosuudella olisi voinut saavuttaa 115 km/h. Jos samaan aikaa junassa on liitevaunuja taikka puhumattakaan 4-vaihteisesta "jarrusta" ainoa mikä on noussut 5-v vaunun mittaristossa on ollut moottorin lämpömittari. Taisi olla juuri tästä yhteensopivuusongelmasta vaunuihin vaihdettiin 4-vaihteiset vaihdelaatikot. Vaunussa 4216 (ja oliko myös 4215)on jäljellä 5v vaihteisto, se vain on sähköisesti ohjattu toimimaan 4-vaihteisena. |
|
| 06.11.2021 13:48 | Rainer Silfverberg: | Olen matkustanut pikalätällä Kontiomäki-Joensuu ja kyllä se pystyi ajamaan 115 km/h. Heikka vaan pöllysi mutkissa. | |
| 07.11.2021 03:33 | Miko Rautiainen: | Vaunussa 4215 on tosiaan 5-vaihteinen vaihteisto, jossa myös viides vaihde vetää mikäli se kytketään (ajopöydästä). | |
| 07.11.2021 21:54 | Jouni Hytönen: | Joensuu-Kontiomäki-rataosa on sen verran kaarteinen, että 115 km/h lättähatulla siellä on kyllä ollut melkoista venäläistä rulettia. Jos kaarteen takana tasoristeyksessä odottaa jotain isompaa, lätässä ei ole paljon muuta tehtävissä kuin yrittää juosta mahdollisimman kauas ohjaamosta. Ja mieluusti saada myös ensimmäisen osaston matkustajatkin juoksemaan. | |
| 07.11.2021 22:45 | Tapio Arvola: | 80-luvun alkupuolella Vuokatista etelään päin matkustin peräohjaamossa Oulu-Joensuu -lätällä. Mittarinopeus oli noin 114 km/h alamäkiosuudella. Silloin käsittääkseni kuitenkin 4-vaihteisella mentiin. Vauhti tuntui kyllä ihan mittarinopeuden mukaiselta. Olo oli helpottunut, kun vauhti laski normaalimpiin lukemiin. Mielestäni lättä kulki 30 kilon kiskotuksella pehmeämmin kuin 43-kiloisella. Ehkä ne antoivat vähän myöten kevyen lätänkin alla. Vanhat 43-kiloiset painuivat lattapäiksi, jolloin joka liitos tärskähti kevyen junan alla. (Käyttäjä muokannut 07.11.21 22:46) |
|
| 08.11.2021 10:56 | Mikko Herpman: | Omat kokemukset 4v lätällä ajetuista vauhdeista on ollut ehkä noin 105 mittarin mukaan. Ja todennäköisesti tämäkin oli hieman yläkanttiin. Yhdellä vaunulla Vaasasta kohti Seinäjokea. Ei ole tässä käsillä käppyröitä mikä olisi teoreettinen maksimivauhti 4-vaihteella ja moottorin maksimikierrosluvulla. Aika lailla epäilen että 4-vaihteisella lätällä olisi ajettu "mittari pohjaan http://vaunut.org/kuva/132070 ".. Toki huomataan että 4-vaihteisiin vaunuihin on myöhemmin vaihdettu 5-vaihteisen mittareita http://vaunut.org/kuva/118826 . Olisiko Oulussa ollut 80-luvun alkupuolella vielä 2 vetovaunua missä olisi ollut 5-vaihteinen vaihteisto käytössä (no 4215 ilmeisesti ja mahdollisesti joku toinenkin). Jos näin niin kaipa 114 km/h olisi voinut hetkellisesti suurin nopeus. Vaatii toki että vaunut ja moottorit ovat huippukunnossa ja kuskina taitava kuljettaja. |
|
| 08.11.2021 11:29 | Petri Nummijoki: | Pyrhösen Lättähattukirjan mukaan suurin koeajoilla saavutettu nopeus oli runsaat 120 km/h. Muistinvaraisesti saattoi olla 123 km/h mutta asian voivat tarkistaa ne, joilla kirja on parhaillaan käsillä. Jos tällä perusteella oletetaan, että Lättähattu kiertäisi maksimissaan noin 7 % yli virallisen huippunopeuden niin hitaammalla versiolla vastaavasti joku 102 km/h voisi olla maksimi. | |
| 08.11.2021 11:43 | Rainer Silfverberg: | Minustakin se yli 100 km/h lätällä vaikutti aika hurjalta vauhdilta mutta esim juuri Kontiomäki-Nurmes välillä on pelkkää korpea ja tasoristeyksiä ei hirveän tiheään ole, ja kuskit tietenkin tiesivät missä ajoivat. | |
| 08.11.2021 11:50 | Mikko Herpman: | Tokihan jos on koeajoja ajettu on voitu nostaa moottorin maksimikierroslukua jotta saadaan hieman enemmän irti näin haluttaessa. Koeajoissa toki on ollut myös tehdasuudet pyörät + tekniikka muutenkin, eli tuovat myös hieman lisää vauhtia. | |
| 08.11.2021 11:53 | Petri Nummijoki: | Lättähatussa taisi pahimmillaan jo hirvikolari riittää siihen, että keula painui kasaan ja ohjaamossa olevilla oli vähintään loukkaantumisriski, jos ei ehtinyt poistua matkustamon puolelle. | |
| 08.11.2021 12:42 | Rainer Silfverberg: | Ne pikalätät ja ratakin oli hyväksytty yli 100 km/h nopeuksille joten miksi ei ajaisi? | |
| 08.11.2021 12:51 | Teppo Niemi: | Nyt kyllä minua kiinnostaa dokumetit tuon radan hyväksymisen yli 100 km/h nopeudelle. vaikkapa vain RTO:n 7 LKO:n määrays asiasta. Eli lähde johon tuo väitteesi perustuu. | |
| 08.11.2021 13:35 | Rainer Silfverberg: | Ei ole dokumentteja mutta havainto matkustajana takaohjaamon nopeusmittarista. En olisi muuten noteerannut mutta kun se oli suurin lukema mitä olen Dm7:lla koskaan nähnyt. | |
| 08.11.2021 15:49 | Kimmo T. Lumirae: | Vahva muistikuvani kertoo, että Lätän moottorin alkuperäinen nimellisteho olisi ollut 177 hv / 2000 rpm. Ja sitten jossain vaiheessa niihin tehtiin, vaan en tiedä, tehtiinkö kaikkiin tai edes kuinka moneen, muutostyö, oletettavasti ruiskutussäätäjään, joka viritettiin 15% korkeammalle huippukierrosluvulle, ja tehoksi ilmoitettiin 180 hv / 2300 rpm. Tuskin huipputehon nostamisen vuoksi, vaan siksi, että etenkin kolmoselta neloselle vaihtopistettä voitiin nostaa kuudestakympistä lähemmäs seitsemääkymppiä, ja sitten nelosella Valmet veti edes hiukan paremmin; kierroslukuhan oli noin 1250 rpm nopeudella 60 km/h ja 1450 rpm nopeudella 69 km/h. Olettaen tehokäyrän lineaariseksi, näin vapaastihengittävällä dieselmoottorilla, teho nelosvaihteella olisi 60 km/h nopeudella ollut noin 110 hv, ja tässä oli Lätän Akilleen kantapää: kiihdytys nelosvaihteella, etenkin veto-liite -vaunuyhdistelmällä, oli hyvin laiskaa ja hyytyi kokonaan pienessäkin vastamäessä. Mutta jos kolmosella olisi voinut kiihdyttää siihen 69 km/h:iin, olisi teho siinä nopeudessa nelosella ollut noin 126 hv ja kiihdytys siitä ylöspäin jo hieman helpompaaa. Huippunopeudeksi olisi tuo suurimman kierrosluvun nosto antanut 109 km/h nelosvaihteella. |
|
| 08.11.2021 17:01 | Juha Kutvonen: | Itse todistamani lätän nopeusennätys on 122 Km/t, jonka 4174:n mittari näytti jossain Nurmeksen ja Vuokatin välillä 17.7.1985, mutta en kyllä tänä päivänäkään usko tuota lukemaa aivan todeksi. Nopeusmittarissa on täytynyt olla vikaa, mutta täytyy kuitenkin sanoa, että penkka pölisi ja vauhti tuntui hirvittävältä, kun H 865:n kuljettaja ajoi aikataulua kiinni. Juna lähti Joensuusta kokoonpanolla 4184+11645+4174+4153. Viimeisenä kulkenut 4153 jätettiin Nurmekseen, jossa jäätiin aikataulusta jälkeen ja tuo ralli alkoi VLV-kokoonpanolla. Kontiomäkeen tultiinkin sitten aikataulussa ja siitä käännyttiin vielä samalla kokoonpanolla Kajaaniin H 684:ssä. Tässä kuva kyseiseltä matkalta: http://vaunut.org/kuva/21305 |
|
| 08.11.2021 18:10 | Petri Nummijoki: | Pyrhösen kirjan sivulla 156 mainittu koeajonopeus oli 123 km/h. | |
| 08.11.2021 23:16 | Jorma Toivonen: | P.N:n komentti 8.11.2021. klo 11;53. hirvikolarista. Muistelin nähneeni kuvan aikoinaan (Veturimies-lehti?), jossa Dm7-moottorivaunu oli kohdannut hirven. Ajopöytä oli taittunut vasten kuljettajan istuinta. Onneksi kuljettaja ehti poistua paikaltaan. Tuo kuva muistui mieleeni pimeän sateisena syysyönä, tvj:lla Ri-Prv matkatessamme kohti Porvoota Haksin metsän tienoilla (n. 95km/h), kun yllättäen suuren hirven "peräpeili" ilmestyi lätän oivien valojen valokiilaan juuri sopivasti oikealle puolen. Jarrutuksesta ei enää mitään vaikutusta törmäyksen voimakkuuteen - huonosti tulee käymään... Pois kuskin pukilta odottelemaan "mäjähdystä" --- mitään ei kuulunut, "kaveri" onneekseen astahti hieman sivuun ja matka jatkui. Lättien nopeusmittareihin ei ollut luottaminen. Kalibroitu niitä vain suurempien konepajakorjausden yhteydessä? Pyörät kuluivat, virhe suureni jne.. Tottunut kuljettaja tunsi "vedon lopahtaneen", jossain vaiheessa - aika seuraavalle "pykälälle" katsomatta nopeusmittaria. |
|
| 11.11.2021 17:32 | Ismo Kirves: | Tampereelta Haapamäelle matkatessani joskus 80-luvun alussa, Tampereelta klo 14.25 lähteneen VLV-lätän nopeus oli mittarin mukaan hetkellisesti 120 km/h Karpin kohdalla. Nelivaihteiset vaunut ja toinen oli juuri konepajakorjattu. Toisen vauhdikkaan ajon muistan Porin radalta 80-luvun alusta. Nousin Yltiällä Haapamäelle menevään lättään n. klo 19.02. Nopeus oli melkein koko matkan ajan 100 km/h ja sora pöllysi. Haapamäen tulokarteessa nopeus väheni 90 km/h:ssa. Porin suunnalta oli suora vaihdekuja aseman kolmosraiteelle. |