??.09.1966 / Pasila alapiha
??.09.1966 Gbr-merkintä on paljastunut kuluneen uudemman maalikerroksen alta Gb-vaunusta 57501. Ruotsalaisvalmisteinen vaunu on otettu liikenteeseen vuonna 1952. Ruotsalais-Gb:eissä oli teräspylväät, rullalaakerit ja mäntäpuskimet. Useissa vaunuissa oli myös peltikatto.
Kommentit
| 25.10.2021 14:40 | Markus Räsänen: | Kuinka yleisiä peltikattoiset Gb-vaunut oli? olen ymmärtänyt että tuohon aikaan (1900-1950-luku) Gb-vaunut olivat huopakattoisia. | |
| 25.10.2021 16:26 | Tapio Keränen: | Kattohuopaa tuskin käytettiin vaunujen katteena. Vesikattoon käytettiin purjekangasta ja kattomassaa, joka peitettiin hiekalla. Ensimmäiset vaunuhavaintoni ovat 1960-luvulta ja silloin osassa vaunuja oli peltikatto. Vientipaperivaunuissa Gbp 56245 - 56276 ja 56281 - 56400 oli jo uutena vuonna 1950 peltikatto. Moniin vauriovaunuihin rakennettiin korjauksen yhteydessä peltikatto. | |
| 25.10.2021 20:28 | Rainer Silfverberg: | Minkä takia näitä hankittiin Ruotsista? Tuliko ne uutena vai käytettyinä? | |
| 26.10.2021 10:01 | Petri Sallinen: | Gb-vaunu suunniteltiin Suomessa uudeksi vakiotyyppiseksi katetuksi tavaravaunuksi vuonna 1925. Kun vaunuja sodan jälkeen tilattiin Ruotsista ja Puolasta, ne olivat uusia. Ruotsissa ei ollut käytössä suomalaisia vaunuja, joita olisi voinut sieltä ostaa käytettynä :). Syy tilata vaunuja Ruotsista ja Puolasta oli materiaalipula ja konepajatoiminnan valjastaminen sotakorvausteollisuuden palvelukseen. VR:n Käskylehti nro 42 vuodelta 1946 kirjoittaa seuraavasti Ruotsista tilatuista vaunuista: "Ruotsalaisella aluskehyksellä varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 oveen maalataan teksti "Vientipaperivaunu — ei saa kuormata puutavaraa". Syy miksi nämä vaunut nimettiin paperin kuljetusta varten oli vaunujen peltikatto. Oli aivan oleellista, että paperi ei saa kastua. Vaunujen käyttöä valvottiin ja koneosasto puuttui useita kertoja määräyksillään siihen, kun vaunuihin oli kuormattu muuta kamaa, jonka käsittely vahingoitti kattoa. Vuonna 1947 ruotsalaisperäisten Gb-vaunujen litterat muutettiin Gbr-litteroiksi, jotta em. syistä vaunut olisi helpompi erottaa tavallisista Gb-sarjan vaunuista. Ko 302/1001 1947 kirjoittaa seuraavasti: "rullalaakereilla varustettujen Gb-vaunujen 57000-57249 litteraan lisätään erottelua helpottamaan pieni r-kirjain". Vientipaperivaunuja valmistettiin myös Pasilan konepajassa. Sieltä valmistui vuonna 1948 Gb-vaunut 55456-55643, joihin maalattiin sama "vientipaperivaunu"-teksti kuin ruotsalaisperäisiin vaunuihin (Ko 475/1110, 1948). Alkujaan vaunut olivat Gb-sarjassa, mutta vielä samana vuonna ne siirrettiin Gbp-sarjaan (Ko 475/1746, 1948). Vaunuissa oli joko peltikatto tai vahvistettu kaksinkertainen katto, joita käytettiin myös vientipaperivaunuissa. Suomalaisten vaunujen kate perustui Suomessa kehitettyyn massakattoon. Massakaton rakennekuvauksia ja resepti massan keittämisestä on julkaistu useissa VR:n historiikeissa. Vahvistetun katon rakennekuvaus on esitetty Pasilan konepajan historiikissa. Uusia Gbp-vaunuja valmistui lisää Pasilan konepajassa vuonna 1950. Ne saivat sarjanumerot 56201-56400 (Ko 519/1004, 1950). Koska vahvistetuilla katoilla (=joko peltikatto tai kaksikertainen katto) varustettuja Gb-sarjan vaunuja oli koneosaston mielestä jo "riittävästi" vuonna 1953, ei ollut enää tarvetta erotella Gbr-sarjan vaunuja litteran perusteella. Siksi Gbr-sarjan vaunut muutettiin Gb-sarjaan vuonna 1953 (Kl 49/53, Ko 1113/2164, 1953). (Käyttäjä muokannut 26.10.21 10:04) |
|
| 26.10.2021 11:00 | Hannu Peltola: | Lähin ruotsalainen vastine oli Gs-umpivaunu vuodelta 1898. Näitä modernisoitiin 1920-luvulta lähtien ilmajarruilla ja 1940-luvulta lähtien rullalaakereilla. Vaunuja oli jarrusillalla, alkuaikoina myös jarruhytillä ja ilman näitä. Hevosyhteensopiva versio oli Gsh. http://vaunut.org/kuva/121055?s=1 | |
| 26.10.2021 12:53 | Markus Räsänen: | Kiitos tiedoista Tapio ja Petri. Tämä avarsi omaa, osin väärää tietoa Gb-vaunuista. Olen ollut tähän asti käsityksessä, että koko Gb-sarja olisi ollut suomalaista alkuperää, mutta näin ei ole ollut. Itseäni on harhauttanut mustavalkokuvista juuri katto. Katto näyttää muulta kuin peltikatolta (johtui osin katon pintamuodosta). Petrille vielä kysymys tuosta "vahvistetusta kaksikertaisesta katosta", millä kaksikertainen vahvuus saavutettiin? |
|
| 30.10.2021 09:41 | Petri Sallinen: | Gb-vaunujen katto-ongelmat johtuvat vaunun uudenlaisesta rakenteesta. Ongelman ratkaisusta muodostui myös arvovaltakiista Pasilan konepajan päällikön Kustaa Ryselinin ja VR:n koneteknillisen toimiston välille. VR:n koneteknillisessä toimistossahan suunniteltiin liikkuvaa kalustoa. Vuonna 1925 suunniteltu Gb-vaunu poikkesi rakenteellisesti edeltäjistään. Vaunun rungossa ei enää käytetty yhtenäistä kehystä, vaan korin rungon seinäpylväät kiinnitettiin suoraan aluskehyksen sivutukiin. Vaunun kori pääsi vääntyilemään pystysuunnassa, jolloin kate halkeili. Vikojen korjaaminen oli hankalaa. Syyhyn paneuduttiin tosissaan jo vuonna 1930 — vain viisi vuotta ensimmäisten vaunujen valmistumisen jälkeen. Ryselinin vika-analyysin mukaan ”vaunujen katot ovat heikkoja kun pärekopat”. Korit liikkuvat kaarteissa diagonaalisen liikkeen seurauksena. Tämä aiheuttaa katoissa murtumia ja vuotoja. Vaikka vika selvitettiin ja ratkaisukin keksittiin, oli ratkaisun hinta — 700 mk per vaunu — koneteknillisen toimiston mielestä liian kallis. Sen sijaan koneteknillinen toimisto määräsi Pasilan konepajan valmistamaan kolme erää vaunuja, joissa kaikissa oli erilainen ongelman poistava ratkaisu. Mukana oli myös Ryselinin kehittämä ja koneteknillisen toimiston jo hylkäämä ratkaisu. Sen mukaan vaunun pitkittäisen peruslaudoituksen päälle kiinnitetään 45 asteen kulmassa ohuempi diagonaalilaudoitus. Ryselinin mukaan tällä saavutetaan ”täysin varma ja luotettava lopputulos”. Toinen vaihtoehto oli vaunun sisäkattoa tukevat, ristiin asennettavat vinojännitteet, jotka kiinnitettiin vaunun päätyihin. Ryselinin mielestä tämä olisi ”konstruktiivisesti täysin hylättävä, koska ratkaisu jättää vaunun vesikaton entiselleen”. Kolmas vaihtoehto oli ruotsalainen kattopäällys, joka Ryselinen mielestä ”ei voinut kestää pelkän pärekaton päällä”. VR:n koneteknillinen toimisto määräsi Pasilan konepajan käyttämään kakkosvaihtoehdon mukaista ratkaisua, vaikka Pasilan konepaja sitä vastusti. VR:n virallisten historiikkien mukaan Gb-vaunujen katto-ongelmat oli nyt ratkaistu. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vuonna 1949 radoilla arveltiin lojuvan 5000 Gb-vaunua, joiden katot vuotivat ja odottivat korjausta — yksi syy tilata 250 peltikattoista vaunua Ruotsista. Vuonna 1949 otettiin käyttöön Ryselinin jo vuonna 1930 suosittelema ”kaksinkertainen kattorakenne”, eli alkuperäisen pitkittäislaudoituksen päälle lyötiin toinen laudoitus 45 asteen kulmassa. Ryselinin ratkaisu sai aikaan vaunun katossa ruuvikierteen kaltaisen jännityksen. Tämän seurauksena vaunun katto kesti paremmin katteen repeämiä aiheuttavia voimia. Ratkaisu osoittautui hyväksi ja sitä käytettiin pitkään. (Käyttäjä muokannut 30.10.21 09:42) |
|
| 30.10.2021 21:15 | Markus Räsänen: | Kiitos vastauksesta Petri. Tämä avarsi Gb-vaunun kattorakenteen anatomian. |