01.07.1964 / Kirkkonummi, Masala
01.07.1964 Masalan rautatieasema kesällä 1964. Oikein komeaa! Kuvassa mukana kampiasetinlaite ja mopo. Tuollaisen nimitolpan kelloineen kun nyky-Masalaankin saisi! Kuvan lähde: Finna ( CC BY-NC-SA 4.0 )
Kommentit
| 10.10.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki: | Tämä oli minulle uutta: kampiasetinlaite Masalassa! Se merkitsee myös sitä, että Masalassa on todennäköisesti ollut myös siipiopastimet. Tietääkö joku paremmin? Rataosa on tuohon aikaan ollut yksiraiteinen välillä Espoo - Masala, Masalasta Jorvakseen oli jo kaksoisraide. Rataosan Espoo - Kauklahti - Masala kaksoisraide otettiin käyttöön 1966. (Tiedot Nummelinin Rantarata-kirjasta.) Mopo lienee Øglaend tai Jupiter. Siinä oli legendaarinen Sachsin moottori. (Käyttäjä muokannut 10.10.21 19:31) |
|
| 10.10.2021 20:06 | Teppo Niemi: | Muistaakseni Pienoisrautatiekerho ryn arkistossa on Masalan kampiasetinlaitteen käyttösääntö ajalta, jollon se länsipäähän rakennettin alikulkua. | |
| 10.10.2021 20:21 | Petri Nummijoki: | Minulla on muutama isäni ottama kuva Masalasta todennäköisesti vuodelta 1965. Ehkä eivät ole varsinaisesti julkaisukelpoisia mutta asetinlaitteesta näkee, että se on 10-paikkainen, joista kahdeksassa on kammet. Ratapihalta pystyy erottamaan Kauklahden suunnasta siipiopastimen. Tulkitsen, että olisi lähtöopastin yksiraiteiselle osuudelle, koska on radan länsipuolella. Helsingin ja Kirkkonummen välillä kampiasetinlaitteet korvattiin releasetinlaitteilla sähköistyksen rakentamiseen mennessä. Masalahan sai Suomessa harvinaisen Westinghousen releasetinlaitteen. | |
| 10.10.2021 21:25 | Teppo Niemi: | Vai lähtöopastin, kuten asian laita ollut esim. Siitama ja Suinula? Pitänee kait kaivaa tuo, kun menen seuraavan kerran käymään PRKlla. Lukitustaulukosts tuo selviää... Mikäs muuten on Kauklahden releasetinlaitteen käyttöönottopäivä? |
|
| 10.10.2021 21:40 | Teemu Sirkiä: | Kauklahden DrS on otettu käyttöön 1970. Masalan, Espoon ja Kauniaisten relelaitokset ovat tulleet 1968. Kirkkonummi on huomattavasti vanhempi ja otettu käyttöön jo 1961. | |
| 10.10.2021 21:49 | Petri Nummijoki: | Lähtöopastin mutta tarkoitan sitä, että Masalasta oli tuohon aikaan yksi raide Kauklahteen ja siipiopastin näkyy vain raiteella kaksi. | |
| 11.10.2021 09:46 | Jorma Rauhala: | Seitsemänkymmenluvulla tuli tehtyä Masalassa "Kurren" sijaisena työpäivä kerran viikossa. Päivän pituus oli täällä 10 tuntia. Asetinlaite oli Suomen ainoa Westinghouse, eli jokseenkin erikoinen kun oli tottunut Siemensiin. Siinä oli keinukytkimiä niinkuin vanhoissa Erikssoneissakin (Lpv, Pjm ja Tkl) ja vedettäviä/painettavia nuppeja joita ei muissa tauluissa ollut. | |
| 11.10.2021 10:46 | Petri Nummijoki: | Pitäjänmäen Eriksson on kuitenkin selvästi nuorempi, kuin Leppävaaran ja Tikkurilan releasetinlaitteet. Leppävaaran releasetinlaite oli kai Suomen vanhin ja peräisin jostain 1952 paikkeilta ja Tikkurilakin reilusti 50-luvun puolelta mutta Pitäjänmäki sai releasetinlaitteen vasta radan sähköistyksen kynnyksellä. Pasilassa taisi myös olla Erikssonin releasetinlaite. Pitäjänmäellä oli 60-luvulla se, että Leppävaaran suunnan tulo-opastin oli lukittu aja-asentoon, koska mekaaninen asetinlaite oli normaalisti miehittämätön. Toisaalta Jt kielsi pääopastimen lukitsemisen aja-asentoon, joten asia kierrettiin sillä, ettei tulo-opastinta kutsuttu tulo-opastimeksi vaan miehittämättömäksi vaihdepiiriksi. Homma olisi tietysti pitänyt hoitaa niin, että opastin olisi varustettu pätemättömyysmerkillä mutta tästä olisi seurannut ylimääräinen nopeusrajoitus, jota ei ilmeisesti pidetty päättävillä tasoilla yhtään kivana asiana. |
|
| 11.10.2021 10:50 | Rainer Silfverberg: | Mikä oli syy että Masalaan rakennettiin näinkin iso asemarakennus niin myöhään kuin 1960-luvulla? Oliko edellinen rakennus liian huonokuntoinen tai liian pieni? Vai oikaistiinko rata? | |
| 11.10.2021 13:36 | Esa J. Rintamäki: | Masalan entisessä asematalossa oli käynnissä tupajumien orgiat! Olivat tulleet sinne vuokralaisten mukana. |