01.10.2020 / Tampere
01.10.2020 Raitiotie TAYS:lla
Kommentit
| 05.12.2020 12:12 | Erkki Nuutio: | Vasemman ylänurkan rakennuspäädyn korkeiden nosto-ovien ja taitto-oven takana on TAMKin autolaboratorio. Sitä sain taistella pystyyn ja johtaa eräässä vaiheessa 25-vuotista yliopettajatyötäni TAMKin kone- ja auto-osastolla. Jo valmiiksi suunniteltu moottorilaboratorio päädyn jatkeeksi kampitettiin (vihreitä ja vihreiksi naamioituneita), vaikka mm. Linnavuori tarjosi sinne laajasti opetustakin palvelevia moottoriensa kokeilumittauksia. Dynamometrimittauksia oli tällä niin paljon, että se joutui kapasiteettisyistä viemään huomattavan osan VTT:lle (kallis) Espooseen ja TuAMKiin Turkuun - molemmat kalliin kaukana Linnavuoresta. Samalla olisi saatu toteutettua edullisesti TAMKille varavoimalaitteisto. Myös hiukkaspäästöjen kehittyneimpiä mittauslaitteitteistoja SILLOIN Tampereella kehitellyt ja valmistanut Dekati Ltd (www.dekati.com ) kaipasi näitä dynamometrejä, jotka siltä itseltään puuttuivat (moottoridynamometri ja pyörännapoihin kiinnittyvät dynamometrit, joiden tarkkuus ja säädeltävyys sekä mittaustilan jäähdytyksen tehokkuus täyttää päästömittausstandardien vaatimukset). Tämä ei ole ensimmäinen kerta, jolloin totesin kiilusilmäisimmät (=useat) vihreät ja vielä useammat näiden nöyristelijät haitallisiksi myös ympäristömme varjelun kannalta. (Käyttäjä muokannut 05.12.20 12:16) |
|
| 05.12.2020 13:09 | Esa J. Rintamäki: | Itse totesin viher-kuher-väen haitallisuuden viimeistään silloin, kun Mäntän eteläpuolella aikoinaan tehtiin metsälannoituksia Piper Pawnee - lentokoneella. Vaikka "Poonista" olisi pudotettu taivaan mannaa metsiin, niin näitä riitti huutamaan myrkyttämisestä! | |
| 05.12.2020 19:50 | Petri Sallinen: | Mopo näyttää taas karkaavan käsistä, joten heitänpä minäkin osaltani bensaa liekkeihin. Enpä osaa sanoa metsien myrkyttämisestä, mutta paljon on puun laatua osattu heikentää teholannoittamisella. Aina kun olen jotain isompaa hommaa tehnyt puusta, niin aina saa myös kiroilla suomalaisen puun heikkoa laatua. Suomalainen puu on nopeasti lannoitteilla lihotettua läskiä. Eron näkee helposti, jos saneeraa vanhoja puukohteita. Viime kesänä saneerasin talostani kymmenen ikkunaa — edellisen kerran tein tämän homman vajaat 30 vuotta sitten. Taloni ikkunat ovat lähes 70 vuotta vanhoja — faijan nikkaroimia. Niissä ei ole vieläkään lahovaurioita. Samalla sain yliopistolta metsätieteellisestä valmistuneelta tyttäreltäni rautaisannoksen dataa siitä, miksi puu oli aikaisemmin parempaa kuin nyt. Esimerkiksi ikkunapuut olivat taannoin oksatonta, tiheäsyistä vanhaa puuta. Ikkunapuuksi valittiin sellaista puuta, jonka vuosikasvu oli 1-2 millimetriä. Nykyisin lannoitteilla lihotetun puun vuosikasvu sen sijaan on yli kolme milliä. Taannoin ikkunapuut kaadettiin talvella. Niitä kuivattiin vuosi kuorimatta ja kaksi vuotta katoksessa kuorittuina. Verstaalla puuta kuivatettiin vielä muutama kuukausi ennen kuin siitä valmistettiin ikkunapuuta. 2000-luvulla saha- ja puusepän teollisuutta ei ole enää kovin paljon kiinnostanut esimerkiksi se, missä puu on kasvanut. Ilmeisesti em. tavalla kasvatettu ja käsitelty ikkunapuu olisi liian kallista. Siksi monissa uusissa taloissa ulkoikkunat ovatkin alumiinia — sinänsä huvittavaa, kun Suomi on kuitenkin puuteollisuusmaa. Joo — naapuri kävikin pottuilemassa, että tarvittaessa heidän talonsa uudet alumiini-ikkunat vaihdetaan taloon muutamassa tunnissa. Minä taas käytin kesälomastani pari viikkoa puuikkunoiden justeeraukseen. Noh, eipä se ole kovin paljon, jos teen sen kerran 30 vuodessa. Sitä paitsi se on ihan kivaa nikkarointia. |
|
| 06.12.2020 00:00 | Esa J. Rintamäki: | Paperitehtaalle kyllä kelpasi suurteholannoitettu puu raaka-aineeksi. Petri, olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi tehokasvatetun puun "sopivuudesta" nikkarointiin, puutyöt on minullekin tuttuja. Minulla oli siirtolapuutarhamökki 1989 - 1997, ja alueen mökit oli selvästi kulissimaakarien tekosia. Moni mökkinaapuri kiroilikin puun ja työn laatua. |