08.08.2015 / Valkeakoski
08.08.2015 Myös "tuoreehko" Volvo 142 on saapunut Valkeakoskelle ihailemaan museokalustoa.
Kommentit
| 12.08.2015 08:22 | Timo Arolainen: | Volvo 142 vuosimalli 1974. | |
| 15.08.2015 19:10 | Ari-Pekka Lanne: | Tähän mennessä näkemistämme vain ani harva sukupolvi on kasvanut takapenkillä ‒ siksi uudesta ilmiöstä autoilussa nykylaajuudessaan ja -muodossaan on kyse. Myöskään kovin moni tulevista sukupolvista ei enää tule kasvamaan takapenkillä – kuitenkin riippuen siitä, kuinka vapaasti takapenkilläkasvamis-ilmiön katsotaan voitavan käsitteenä antaa laventua. Viittaan tällä johonkin sellaiseen, että voidaanko vaikkapa postkatastrofaalisessa ‒ järjestäytyneen yhteiskunnan jälkeisessä maailmassa tapahtuvaa, menneistä ylitsevuotavaisuuden ajoista muistuttavien autonraatojen puitteissa viimeisistä polttoainepisaroista viimeiseen veripisaraan asti tapahtuvan katkeran taistelun sävyttämää ‒ järjestäytymättömien ihmisjoukkioiden elämää elämää uusien sukupolvien varttumisineen pitää perinteisesti takapenkillä kasvamisena pidetyn kaltaisena tapahtumana. Interskandinaavisesti tarkasteltuna takapenkillä kasvaneet sukupolvet ‒ erikoisesti se aivan ensimmäinen kaltaisistaan ‒ ovat hyvin pitkälti kasvaneet nimenomaan juuri tämänkaltaisten, nykymittapuun mukaan jo museaalisten tai nostalgisten, autojen takapenkeillä, suunnilleen tätä ikäluokkaa edustavien Volvojen, Saabien, Ladojen, Wartburkien, Tannareiden, Volkkareiden ja monien muiden pikkuautojen takapenkeillä. Kuvasta voimme havaitakin, kuinka näissä vanhemmissa Volvoissa oli jykevät etu- ja takapuskurit. Sattui auton kulkutielle ostoskärryt ruokatavaroineen, mopoilija, villisika tai vaikka mummo potkukelkkoineen, selvittiin yhteentörmäyksestä mukavasti ja mutkattomasti ‒ olivathan nämä 70-luvun Volvot jo itsessäänkin massiivisen oloisia paitsi ajettavuudeltaan, mutta myös kyytiläisten kannalta. Takapenkillä väritystehtäviin syventyneen pikkuväen korviin kantautui vain kytkinpolkimen jousen nitinää autoilijan vaihtaessa isompaa pykälää sekä autoradiosta kansanballadien sointuja ja Esko Riihelän rauhallisesti soljuvaa puheenpartta. Kuvassa näkyy myös polttoainetankin luukku. Koska Volvo käytti moottorissaan pröystäilemättömiä määriä polttoainetta, joutui autollaan sompaileva perheenpää useinkin poikkeamaan maantiepien kyllästämältä ajoväylältään huoltoaseman pihaan. Alttiina asiakasta palvelemaan hyökkäsi lippalakkinen, kainaloistaan hikinen ja sukistaan mehukas huoltoasemayrittäjä mittarikentälle pihaan pölähtävää vastaan. Pistooli kolisi polttoainetankin täyttöputken reunoissa. Hetkessä autoon tulvahtikin bensiinin pistävä haju. Matkustamon hengistysilma suorastaan kyllästyi bensiininhuuruista. Tuulilasi pestiin samalla ötököistä, maantiepölystä ja ravasta, mitä toimitusta takapenkillä istuvat lapset seurasivat kiinnostuneina. Etupenkillä, hanttimiehen puolella istuva äiti sen sijaan tuskastui huoltotoimenpiteistä aiheutuvaan odottamiseensa kaikkine naistenlehtien selailemisineen. Jos hyvin kävi, keli oli kesäinen, eikä pajatso ollut vienyt viimeisiä markkoja, saattoi isä tuoda kahvion puolelta bensiinin maksettuaan tullessaan samalla suklaatuutitkin. Ei aikaakaan, kun koko takapenkin verhoilut kattoa myöten oli tahrittu kermajäätelöön ja suklaakuorrutteisiin. Pitkälle ei tästä päästykään, kun heinäntekohelle, matkustamossa leijaileva bensiininkatku, suussa sulavat äitelät suklaat ja senaikuisten, pölisevien maanteidemme mäkisyys ja mutkaisuus saivat yhdessä aikaan matkapahoinvoinnin. Koko autokunnan nähtiin pysähtyneen pysäkille tai levähdyspaikalle toimittamaan takapenkillä matkustavan pikkuväen käkimistä. Näillä Volvoilla ajoivat yhtä hyvin niin tosikot kuin veitikat ‒ roistot ja ryökäleet kuin pienten paikkakuntien nimismiehet ja hiljalleen kasvavien kaupunkiseutujen reinikaiset. Maaseutu autioitui samassa tahdissa näiden Volvo-mallien elinkaaren etenemisen kanssa. Kuvitellaan vaikkapa Pohjois-Karjalasta Ruotsiin muuttanutta, joka käväisi kesälomallaan ruotsalaisine vaimoineen ja tyttärineen kotiseudullaan ‒ eikö vain menopelinä ollutkin suunnilleen tällainen ‒ ehkei suorastaan 142 vaan 144 ‒ mutta vuoden 1974 pyöreälamppuinen, oranssi Volvo kuitenkin. 90-luvulle tultaessa tämänikäisten Volvojen moottoreiden sylinterit olivat ehkä jo päässeet hieman väljähtämään mäntien kiivaasta, edestakaisin vatkaavasta liikkeestä. Silloin näistä Volvoista ne, joita ei vielä ollut ennätetty ajaa tuhannen romuksi kolareissa, päätyivät usein nuorison käyttöön ja tuunattaviksi. Lapsuutensa takapenkillä Aku Ankkaa ja Nikke Knatterttonia lueskelleet Maukat, Annikat ja muut ammattikoululaiset polttivat kylillä kumia. Takapenkillä saattoi saada alkunsa jo edellistä seuraavakin sukupolvi. |
|
| 15.08.2015 21:30 | Kari Haapakangas: | Aamen ja kumarrus :) | |
| 15.08.2015 23:20 | Tunnus poistettu: | A-P on Kivenpyörittäjän kylänsä lukenut, alusta loppuun ja lopusta alkuun. Teknis-kulttuurillinen selostus viittaa selvästi Volvon yleisempään B20A kaasutinversioon. Bosch-suihkutuksella varustettu B20E oli kuitenkin olennaisesti sivistyneempää tekniikkaa, poissa olivat sekä pistävä bensiinin haju että kohtuuttomin ruokahalu. Sellaisena minä muistan yrittäjäperheemme lukuisat Volvot 197o-luvun lopusta 90-luvun alkuun. Uutta tekniikkaa kohtaan tunnetusta epäluulosta huolimatta, on polttoaineensuihkutus osoittautunut luotettavaksi ratkaisuksi. Bosch K-Jetronic ruokkii yhä edelleen minunkin kuvausautoni moottoria. Kunnon tekniikkaa, eikä mitään halpaa elektroniikkaa! (Käyttäjä muokannut 09.04.17 20:24) |
|
| 16.08.2015 00:05 | Jouni Hytönen: | Ja auton ohjausjärjestelmiin hakkeroituminen jää yritykseksi. :) | |
| 16.08.2015 00:08 | Jouni Hytönen: | Hupaisa ajankuva kyllä. Kun esimerkiksi kilpailevan ruotsalaismerkin 96-mallilla polttoainesäiliön koko oli peräti 40 litraa ja ruokahalu tämän päivän autoja suurempi, tarvittiin myös huoltoasemia tiheämpi verkosto kuin nykyään. Jäänteitä tästä menneestä maailmasta näkyy ympäri maata. | |
| 16.08.2015 00:35 | Ari-Pekka Lanne: | Kyllä A. O., olen lukenut Kivenpyörittäjän kylän, ja nähnyt myös siitä tehdyn elokuvasovituksen. Yllä olevan tarinan alkuosan tulevaisuusskenaariota maalaillessani nojasin Mad Max 2:ssa esitettyyn. Muut ainekset pohjautuvat autenttisiin, 80-90-luvuilla tehtyihin havaintoihin. | |
| 16.08.2015 10:33 | Tunnus poistettu: | Kivenpyörittäjän kylä, maamme autoistuminen ja rautatielaitoksen hidas halvaus liittyvät toisiinsa vielä yhdellä yllättävällä tavalla. Hyvin pian mainitun tarinan sepitelmän jälkeen Jerusalemin kylään saapui muuan sipoolainen liikemies isolla Volvollaan. Liikemies laittoi asioihin vähän vauhtia ja loi vanhan vuolukiviluohimon raunioille kukoistavan teollisuuskylän. Jo alussa oli selvää, että teollisuuskylään olisi vedettävä rautatie Nurmeksesta. Rautatiehallituksen virkamiehiltä vaan ei koskaan saatu ymmärrystä hankkeelle, ja yhä tänäpäivänä tehtaan kalliit uunit vie maailmalle, mikäpä muukaan, kuin VR Transpointin päättymätön rekkaletka. | |
| 17.08.2015 19:58 | Ari Palin: | Menneen maailman huoltoasemaverkostoon voi helposti tutustua ajamalla mitä tahansa Helsingistä säteittäisesti lähtevää 1x0-numeroitua tietä, pois lukien 120. :) | |
| 19.08.2015 07:30 | Reino Sundell: | tuo volvo oli ensimmäistä vuosimallia missä näitä isoja puskureita käytettiin. tuo iso polttoaineen kulutusväite ihmetyttää. jos vertaa senajan autoja keskenään oli volvo kokoluokassaan keskikulutuksinen ominaisuuksiinsa nähden. meiltä löytyy kotos amazon b20a koneella joka menee kauniisti ajellen reilulla 8 litralla ja 145 b20b koneella reilu 9 litralla. nykyaikaisempi 245 b200f koneella menii noin 8 litraa. kun alkaa kenkia elämäninnolla kulutus kykä nousee sen mukaan. vertailuksi esimerkiksi mersun silloiset bensakoneet eivät päässyt alle 10 litran. nykyiseltään nuo kulutukset kuulostavat suurelta, mut elettiin silloin aikaa jolloin 7 litran kulutus oli todellisuudessa vain harvoilla pikuautoilla, eikä ne todellisuudessa vieläkään ilman polttoainetta kulje vaikka välillä kuuleekin väitteitä. noissa puukorisissa vaunuissa on tosin jotain ajatonta tyylikkyyttä | |
| 19.08.2015 10:49 | Ari-Pekka Lanne: | Se on se, että mikä on paljon. Mietin vain sitä, että kun olen itse pyörineni toikkaroidessani tottunut siihen, että eteen pääsee, kun vain muistaa silloin tällöin lisätä vähän ilmaa renkaisiin ja ketjuihin pari tippaa öljyä. Mutta kun jo tippakin riittää pilaamaan tuhat litraa pohjavettä. | |
| 19.08.2015 10:52 | Ari-Pekka Lanne: | Siltikin sanon, että onhan tuossa Volvossakin ajatonta tyylikkyyttä... | |
| 19.08.2015 16:02 | Kimmo T. Lumirae: | Volvoissa on ollut ajan mittaan erilaisia kaasutinvariantteja ja muistelen kuulleeni, että Strombergin kaasutin ei ollut luotettavin eikä pieniruokaisin. Itselläni oli yhden talven "hyvin huollettu" 242L -80 ja säädöt oli selvästi tehty korvakuulolla ilman turhia mittalaitteita, sillä huoltajaksi mainittu kaveri oli vanhan liiton koneasentaja. Auto kulutti 16 litraa/100 km ja lopulta säädätin sen kaasutinfirmassa sillä tuloksella, että kulutus putosi 12 litraan/100 km. En minä tuotakaan niin kovin vähänä pidä, vaikka pihassa kolme 850-Volvoa onkin, joista T5 automaatti syö lähemmäs 11 litraa/100 km sekin, pienempitehoisten ja kovalaatikkoisten kulkiessa oleellisesti halvemmalla, jopa vähän alle 9 l/100 km seka-ajossa. 1960-70 -luvun autot varmaan haukkasivat helposti 9-10 litraa sadalle ja niihin nähden Volvon 12 litraa on enemmän. Japsit saavuttivat mainetta vähäruokaisuudella ja niissä saattoi kulutus ihan pienimpiä riisikippoja lukuun ottamatta olla esim. 7-8 litraan sadalle. Se on tosiaankin vähän siitä kiinni että mihin vertaa. |
|
| 20.08.2015 00:24 | Mikko Mäntymäki: | Volvot on hyviä autoja vaikka viekin sen 8,6-15l/100km riippuen ajotyylistä mutta T5:ssa oli voimaa takaikkunaan uskalsi laittaa hauskoja kannanottoja kun tiesi ettei tavallinen kauppakassi pysy perässä. Jotkut väittävät että kulutus kasvaa nopeuden noustessa, mutta mittasin kerran 850 T5:lla kulutukseksi 8,6l/100km kun vauhtia oli 160km/h. 240-sarjalaisella uskalsi väistää tukkirekkaa ojaan kun puskurit oli rautaa, jos näillä nykyisillä joutuu ojanpohjaa pöllyyttämään niin muoveista kertyy äkkiä 200€ korjauskulut. Kunnon jenkkiraudalla roskalaatikoihin tulee nopeemmin lommoja kuin auton puskuriin. | |
| 20.08.2015 08:27 | Jouni Hytönen: | Ostin kesällä 2004 hetken mielijohteesta vuosimallin 1973 Kuplan ja ihmettelin, kun se vei maantieajossakin 12 l/100 km. Paljastui, että joku edellisistä omistajista oli joko tietämättään tai tarkoituksella kytkenyt väärin vempaimen ainoan high-tech-osan eli automaattiryypyn. Kuluttaahan se, kun ryyppy on jatkuvasti päällä. :) | |
| 20.08.2015 09:00 | Tommi K Hakala: | 200 eurolla voi nykyautoihin saada korjaamon ikkunasta tehdyn korjausarvion... | |
| 20.08.2015 11:04 | Ari-Pekka Lanne: | Juu ei taloudellinen ajo ole yhtä kuin hidas ajo. Saat ajaa vaikka kahtasataa, kunhan et paina "yhtään" kaasua. | |
| 20.08.2015 14:08 | Tunnus poistettu: | 13 vuotta sitten pilahintaan hankkimani Volvo on opettanut minulle kouraantuntuvasti, etteivät taloudellinen autoilu ja pieni polttonesteenkulutus liity toisiinsa oikeastaan mitenkään. Bensa palaa ja haisu jää, mutta juuri muuta ei sitten kulukaan. Auto kyllä on opettanut paljon kuljettajaansa: ainoa työ mitä ei Ojalan pikahuolto tee, taitaa olla enää automaattivaihteistojen korjaukset. - Väitän silti, ettei automieskulttuurin katoamisen suurin syy ole tekninen kehitys, vaan kansallinen tylsämielisyytemme. Uudetkin autot ovat vain ihmisen suunnittelemia, eikä yhden ainoan mallin tekniikan opiskeleminen ole kiinni muusta kuin viitseliäisyydestä. Sen jälkeen jäljelle jää vain yksi, kertakäyttökulttuurillemme vieras kohta: kerran valitulle tuotteelle täytyy nimittäin olla uskollinen loppuun asti. | |
| 20.08.2015 23:39 | Kimmo T. Lumirae: | Mennääs vielä yksi sukupolvi, Antti. Katselin tässä juuri erään hybridi-Yariksen konepellin alle, niin siellä ei ollut yhtään osaa, jonka vastaavasti Kodinkone-ja autohuolto Lumirae olisi tunnistanut... | |
| 21.08.2015 01:58 | Tunnus poistettu: | Samaa sanoi muuten myös vanhan koulukunnan mies 40 vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa polttoaineensuihkutuksen näki. Ympyrä on sulkeutunut! | |
| 16.02.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki: | 1974 ja 1975 Saabia sai myös oranssina, väri oli nimeltään "Indian Gold". Hoh hoijaa, saisipas oranssin 1975 Saab 99 kolmiovisen Combi Coupen automaattivaihteistolla, ruiskulla ja ohjaustehostimella.... Sillä olisi kivaa päästellä ja tehdä kiusaa muille tielläliikkujille! Taitavat vaan nuo em. spekseillä varustetut ysiysit olla yhtä tiheässä kuin kanan hampaat... Toisena vaihtoehtona vuoden 1978 99 Turbo kolmiovisena. Pienoismalli löytyy kirjahyllystä. Eikös tuo Volvon käyttämä tomaattiloota ollutkin Borg - Warner 35? Sellainen oli aikoinaan 99:eissä. |