Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2022 17:43 | Topi Lajunen | ||
| Ja ylemmät puskinvalot ovat "pitkät". Riippuen valitusta valojen kirkkausasetuksesta, ne palavat yhdessä alempien kanssa tai yksinään. | ||||
|
|
04.09.2022 17:41 | Topi Lajunen | ||
| Alemmissa led-valoyksiköissä on sekä valkoiset että punaiset ledit (kuten on myös pyöreässä ylävalonheittimessä). Valot ovat helpot käyttää, kunhan muistaa niihin liittyvät kommervenkit. Tässä lienee Edo:ssa käännelty suuntakytkintä matkan varrella (kuten pitääkin, mikäli vaikka kuljettajavaihdossa ohjaamo jää hetkeksikin tyhjäksi), mutta ei ole sen jälkeen muistettu valita linja-ajovalomoodia uudestaan. Tämä on Sr3:n ominaisuus, jota ei Edo:n ohjaamoa ja valokytkimiä suunniteltaessa ollut tiedossa. |
||||
|
04.09.2022 15:04 | Topi Lajunen | ||
| Sun iskä on tainnut vähän hupsutella sun kustannuksella. Mikon tarinoita ei kannata uskoa ainoatakaan, jutut on niin monta kertaa osoitettu paikkansapitämättömiksi. | ||||
|
04.09.2022 01:33 | Topi Lajunen | ||
| Sm2:ssa ei ole jarruvastuksia. Siinä on vain sähköohjattu paineilmajarru, jarrupalat jarrulevyille. | ||||
|
29.08.2022 15:56 | Topi Lajunen | ||
| Täällä jotain: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/raitiolinjat-vuodesta-1908-nykypaivaan/linjat/b-kb/ |
||||
|
29.08.2022 15:25 | Topi Lajunen | ||
| Sitten on vielä erikseen 180° V, joka näyttää ulkoisesti bokserimoottorilta, mutta jossa vastakkaiset männät liikkuvat ylhäältä katsoen samaan suuntaan (toinen kannen, toinen akselin suuntaan), kun taas bokserissa liikkuvat toisiaan kohti samaan aikaan. | ||||
|
17.08.2022 00:42 | Topi Lajunen | ||
| Telityypille nimensä antoi herra Jakobs, joten korrektein nimitys lienee "Jakobs-teli". Maailmalla toki kirjoitetaan nimeä vähän miten sattuu. | ||||
|
17.08.2022 00:39 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole meikäläiselle sattunut. Luotan tällöin kokeneempien paikallaolijoiden kykyihin. | ||||
|
|
16.08.2022 22:36 | Topi Lajunen | ||
| "Asento 6:na" voitaneen pitää jousipalautteista kahvan käännöstä alaspäin, jolla vapautetaan ajopöydän kansi. En sitä hoksannut ajatella omaksi asennokseen. | ||||
|
|
15.08.2022 15:53 | Topi Lajunen | ||
| Vähän tekniikasta taustalla: Jarruja ohjataan sähköllä (jännitteellä irrotetaan, jännitteen katkaisulla jarrutetaan, ja halutun jarrupaineen ylläpitäminen hoituu siten, että kahdesta jarrupiiristä vain toinen on jännitteinen. Sm1/2:ssa on identtinen systeemi.) Kukin vaunu sitten reagoi itsenäisesti näihin ohjausjännitteisiin. Tehoa ohjataan koko junan läpäisevällä paineilmaa käyttävällä ajojohdolla. Mitä suurempi paine, sitä enemmän ruiskutusta koneissa. Oikean laidan ajokahvalla sitten kontrolloidaan tätä kaikkea. Siinä on viisi asentoa, edestä taakse päin: 1: Jarrujen irrotus, ajojohdon täyttäminen. Jarrupiirit jännitteiset, ajojohdon painetta lisätään, ruiskutus kasvaa. 2: Jarrujen irrotus, ajojohdon painen pito. Sama kuin yllä, mutta ajojohdon paine pidetään vakiona (miinus vuodot...). Tämä on normaali asento kun ajetaan, eikä ole tarvetta tehdä muutoksia vetovoimaan. Muutokset asennoilla 1 ja 3. 3: Jarrujen irrotus, ajojohdon paineen poisto. Ruiskutuksen vähennys tai jarrutuksen keventäminen, riippuen kummasta tilasta ollaan tulossa. Käytännössä siis tässä asennossa juna siirtyy kohti rullausta. Moottorijarrutusta kuitenkin vältettävä. 4: Jarruvoiman pito. Toinen jarrupiiri jännitteinen, toinen jännitteetön. Vaunut ylläpitävät senhetkistä jarruvoimaa. Muutokset jarruvoimiin asennoilla 3 ja 5. 5: Jarrutus. Jarrupiirit jännitteettömät, jolloin jarruvoima kasvaa kohti maksimiaan. Tällä siis sekä aloitetaan jarrutus, että lisätään jarruvoimaa. Lisäksi sitten toisella kädellä valitaan vaihteita. Suuremmalle vaihtaessa moottoreiden ruiskutus ajetaan vaihdekahvan ollessa käännettynä alas automaattisesti (joskin tätä voi vähän huijata), kun taas pienemmälle vaihdettaessa tulee kuljettajan lisätä ruiskutusta itse, jotta moottoreiden kierrosluvut sopivat paremmin uudelle pienemmälle vaihteelle. |
||||
|
12.08.2022 02:37 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalla kerrottiin, että tiedostoon oli jäänyt vahingossa tasoja näkyviin, jotka sisälsivät hahmotelmia mahdollisista tulevista linjoista/reiteistä. On fiksua, että kaaviot suunnitellaan myös mahdollinen tulevaisuus huomioiden. Mutta tosiaan näkyviin jäivät nämä suunnittelutasot, eikä kukaan huomannut erhettä ennen kuin ehdittiin liimaamaan juniin. Tulevat korvautumaan korrekteilla versioilla pikaisesti. | ||||
|
09.08.2022 20:01 | Topi Lajunen | ||
| "Taidan kommentoida seuraavan kerran taas muutamien vuosien kuluttua". No, menihän siihen melkein 50 minuuttia. :D |
||||
|
08.08.2022 20:40 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisesti pystyy myös tyhjentämään jarrujohtoa hätäjarrutuksessa, näin nopeuttaen sen vaikutusta. | ||||
|
04.08.2022 11:11 | Topi Lajunen | ||
| Ei, vaan suhtautunut ennen rautatieturvallisuuteen vakavammin. | ||||
|
25.07.2022 03:36 | Topi Lajunen | ||
| Veturiguru Kimmo Lumirakeen internetistä löytämäni useampikin teksti antaa olettaa. :) | ||||
|
|
24.07.2022 17:24 | Topi Lajunen | ||
| Vittuilua tulisi vähemmän, jos ei lähes jokaisessa viestissä puhuisi aivan puuta heinää. | ||||
|
24.07.2022 17:01 | Topi Lajunen | ||
| Lennättimetkin varmasti tekevät paluun. Sekä kuumailmapalloilla hoidetaan kaikki ilmailu. Televisiot muuttuvat mustavalkoisiksi. Hevosilla hoidetaan raitiovaunujen veto. | ||||
|
|
24.07.2022 16:55 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, miksi kertoilet taas satuja? Dr13 maksimivetovoima on 288 kN paperilla ja ilmeisesti todellisuudessa hieman vähemmän. | ||||
|
24.07.2022 10:53 | Topi Lajunen | ||
| Myös modernien vetureiden seisontajarru toimii kuten kunipyörillä: jousella jarruttaa, paineilmalla irrottaa. Myös M100-sarjan metrojunan mekaaninen käyttöjarru toimii samoin, joskin sitä normaalisti käytetään vain juuri pysähdyksen hetkellä, sähköjarru kun jarruttaa lähes nolliin. | ||||
|
|
22.07.2022 12:37 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä junissakin paineilma sylinterin sisällä hoitaa jarrutuksen, ja ilmat ulos = jarrut irti. Jarruttavan ilman ohjaus sen sijaan toimii jarrujohdon paineella, jossa paineen vähennys aiheuttaa jarrusylinteriin paineen kasvun. | ||||
|
16.07.2022 11:34 | Topi Lajunen | ||
| Löytyy myös Frankfurt (Oder). | ||||
|
15.07.2022 07:42 | Topi Lajunen | ||
| Selitäpä Mikko, mistä tämä "vahti" tietää, kuinka paljon massaa veturin perässä on? | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
14.07.2022 10:41 | Topi Lajunen | ||
| Ja vielä mainitsematta: Belgia vasemmalla. | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
14.07.2022 10:40 | Topi Lajunen | ||
| Tšekeissä ajetaan kylläkin oikealla. | ||||
|
12.07.2022 17:17 | Topi Lajunen | ||
| Simo & Joona, kiitoksia korjauksista. Tosiaan tuon Koffin ratikan vuoksi ainoastaan tulkitsin, että sallittua on yleisemmin. En kuitenkaan hoksannut fiilistellä, olenko nähnyt mainoksia muualla. Taisi Keravan tehtaan suuri mainostölkkikin muuttua Batteryksi tästä syystä. Viimeksi ohi kulkiessani se mainosti alkoholitonta olutta (Crisp). | ||||
|
12.07.2022 13:31 | Topi Lajunen | ||
| Tikkurilasta puheen ollen, siellähän pohjoisen suunnan liikennepaikan raja on hyvinkin eri kohdilla eri raiteilla. Pisimmillään se on Kehäradan sillan rampilla, tosiaan Asolan liikennepaikan rajalla, mutta kaukoliikenneraiteilla raja on jo Hiekkaharjun aseman kohdalla. Hiekkaharjun asema siis kuuluu Tikkurilan liikennepaikkaan, mutta sen kohdalla kulkevat laiturittomat raiteet suurimmaksi osaksi ei kuulu. | ||||
|
12.07.2022 13:23 | Topi Lajunen | ||
| Tässä vieläpä alkuperäisessä värityksessään. | ||||
|
12.07.2022 13:13 | Topi Lajunen | ||
| TasaKYLKINEN, ei tasasivuinen. Hyvin täyttää sen määritelmän. Oma keskustelunaiheensa on se, onko esimerkiksi Allegron valot tasakylkisen kolmion muodossa. Siinä kun (Suomessa) käytössä olevan valonheittimen varsinainen valo on keskilinjasta sivussa. Ehkä sen katsotaan täyttävän määräyksen, sillä kolme lamppua sisältävä kokonaisuus on keskilinjalla. Myöskin kaksoisvalonheittimellisien valomuoto on oikeastaan tasakylkinen puolisuunnikas. Mutta ehkä tässäkin kaksoisvalonheitin lasketaan yhdeksi kokonaisuudekseen, ja sen geometrinen keskipiste on se mikä ratkaisee. Joissain ratatyökoneissa kolmiomuoto ei ole tasakylkinen, vaikka otettaisiin huomioon yllämainitut. Ehkä niillä on jokin poikkeuslupa. |
||||
|
|
12.07.2022 13:07 | Topi Lajunen | ||
| Sen lisäksi, että Simon viestissä virheellisesti mainitaan olutmainosten laittomuus (Spårakoff?), siinä mainitaan myöskin Transpointin olevan historiaa. No ei ole. Vain Transpointin kappaletavaraliikenne myytiin Postille (silloin Itella), ja Transpoint jatkaa edelleen, ollen VR:n koko olemassaoleva rahtiyhtiö. | ||||
|
04.07.2022 10:05 | Topi Lajunen | ||
| Vaunut tarvitsevat kippitoimintoonsa jotain, arvaan, että tuossa välivaunussa on kompressori? | ||||
|
04.07.2022 08:53 | Topi Lajunen | ||
| Tehoa näissä malmijunien vetureissa kieltämättä on, joskin se saadaan aikaan hieman huijaamalla. Nämä kun ovat teknisesti useamman veturin nippuja. | ||||
|
04.07.2022 08:49 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä siellä oli jo eilen kaksi raidetta aseman ohi ja uusi laituri suurin piirtein entisellä paikallaan eteläisellä raiteella. Pohjoisella raiteella ei laituria tällä hetkellä. | ||||
|
29.06.2022 12:25 | Topi Lajunen | ||
| Jorma, työehtosopimusta noudattaen, ehkä joillain ylitöiksi mennen, työntekijän suostumuksella. | ||||
|
Kuvasarja: Kyle Line – Skotlannin kaunein rautatielinja |
26.06.2022 00:31 | Topi Lajunen | ||
| Gaeli tosin on oma kielensä, eikä ole edes kovin läheistä sukua englannin kielelle. | ||||
|
24.06.2022 02:20 | Topi Lajunen | ||
| Arvaan, koska en tiedä, mutta aikoinaan saatettiin pyrkiä siihen, että merkitykseltään samansisältöistä opastetta ei haluttaisi näyttää visuaalisesti useammalla eri tavalla. Suojastusopastimen keltainen valo myös hukkuu helpommin taustan valosaasteeseen kuin selkeä omanlaisensa esiopaste kahdella diagonaalisella valolla. Toki sitten asioista päättävät ovat vaihtuneet, ja joku keksi kehittää jälleen uuden opastintyypin, yhdistelmäopastimen, vaihtelevalla menestyksellä. Nyt meillä on sitten käytössä peräti neljä eri visuaalista valoyhdistelmää merkityksellä "aja, odota seis". |
||||
|
23.06.2022 01:01 | Topi Lajunen | ||
| Paikallinen "yhdistelmäopastin", joka osaa näyttää sekä pää- että esiopasteita tarvittaessa. | ||||
|
23.06.2022 00:59 | Topi Lajunen | ||
| Lisää kahden rautatieaseman kuntia: - Tampere - Kerava - Kauniainen (tästä voinee väitellä) - Akaa - Hämeenlinna Varmasti muitakin, mutta näillä alkuun... |
||||
|
21.06.2022 23:18 | Topi Lajunen | ||
| Vuoden 2016 kommentteihin liittyen: olikohan tämän jääminen lopulta pois käytöstä jo tiedossa rakennusvaiheessa, niin säästösyistä tehtiin juuri niin kapea kuin vain mitenkään kohtuudella kehdattiin? | ||||
|
21.06.2022 23:14 | Topi Lajunen | ||
| Sr1:n punavalojen kytkin on veturin toisen pään ohjaamossa, mikä tietyissä tilanteissa (yksittäinen veturi junana) onkin kätevää. Mutta kaikissa muissa tilanteissa sitten vähemmän kätevää, kuten vaikkapa näin veturinipuissa. Siinä mielessä uudempien vetureiden softaohjatut valot ovat kätevämpiä käyttää, mutta vastaavasti alttiita softabugeille ja toisenlaisille unohduksille. |
||||
|
19.06.2022 20:05 | Topi Lajunen | ||
| Pääsee, jos on tarvetta! | ||||
|
17.06.2022 12:44 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä ei juuri näitä (matala sn), mutta vastaavia. Ja niitähän on jo yöjunissa. Ehkä joihinkin päiväjuniin sopisi myös, en tiedä, onko suunnitelmissa. | ||||
|
17.06.2022 12:35 | Topi Lajunen | ||
| Museokalustoakin käyttää ihmiset, ja vieläpä vapaaehtoisesti. Ehkä sallimme heille ilmastoinnin. | ||||
|
15.06.2022 00:03 | Topi Lajunen | ||
| Hyvin ehtii. | ||||
|
08.06.2022 12:48 | Topi Lajunen | ||
| Käkikello-nimitys tosin on kovin virheellinen, ne kun ovat kotoisin tyypillisesti Saksan Schwartzwaldista. Sveitsi on eittämättä kellomaa, mutta ei käkikellomaa. | ||||
|
08.06.2022 12:43 | Topi Lajunen | ||
| Vesisuihkupropulsio. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesisuihkupropulsio |
||||
|
05.06.2022 16:39 | Topi Lajunen | ||
| Operaattori maksaa itse polttoaineet. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
31.05.2022 20:19 | Topi Lajunen | ||
| https://www.openrailwaymap.org/?style=standard&lat=51.06211251399775&lon=13.809814453125&zoom=6 Tuolta voi arvioida silmämääräisesti rataverkkojen tiheyksiä eri maissa. Tšekin rataverkko on varsin tiheä, mutta ei äkkiseltään kuitenkaan poikkeuksellisen sellainen. |
||||
|
27.05.2022 21:58 | Topi Lajunen | ||
| Kommenttien määrä ei korreloi kiinnostuksen kanssa. Kotimaisiin kuviin tulee varmasti kommentteja ihan jo siksi, kun merkittävällä osalla on kuvaan jotain lisätietoa tai kysyttävää. Ulkomaisiin kuviin ei samalla tavalla porukalla ymmärrettävästi ole kommentoitavaa. Kiinnostusta ei siis voi mitata kommenttien määrällä, mihin Juha-Pekka tuossa varmastikin viittaa (koska tuskin kattavasti tuntee monipuolisesti sivuston käyttäjistöä). |
||||
|
24.05.2022 05:53 | Topi Lajunen | ||
| Kakkosraide lienee vaaterissa ja ykkösessä on kallistusta sopivasti. | ||||
|
21.05.2022 12:07 | Topi Lajunen | ||
| Sr3:n itsensä valojenohjaus ei ole mitenkään mutkikas, mutta kun niitä ohjataan muualta, tulee ottaa asioita huomioon, mitä aiemmin ei ole tarvinnut. Tässä on hyvin varmasti käynyt niin, että matkan aikana ohjausvaunussa on käännetty suunnanvalintakytkintä sen jälkeen, kun on käännetty valomoodinvalintakytkintä. Järjestyksen pitää olla päinvastainen, sillä suunnanvalintakytkimen kääntö asettaa veturiin vaihtotyövalot riippumatta valomoodinvalintakytkimen asennosta. Mikäli siis suunnanvalintakytkintä käännetään, tulee sen jälkeen uudelleenvalita oikea valomoodi valomoodinvalintakytkimellä. |
||||
|
17.05.2022 14:58 | Topi Lajunen | ||
| Kummasti kuitenkin ne, jotka eniten huutelevat vaihtoehtoisia totuuksiaan, itkevät sananvapautensa perään. | ||||