2466-76987 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.02.2018 22:04 Johannes Erra  
  x-vaunuja käytetään tätä nykyä enää ainoastaan Nürnbergin ja Dortmundin seuduilla. Käytön arvioidaan jatkuvan Nürnbergissä mahdollisesti vielä vuoteen 2020 saakka.
kuva 28.01.2018 22:18 Johannes Erra  
  Onkohan valmistusvuosi varmasti oikein? Veturi on toimitettu ÖBB:lle 10.10.1973.
kuva 02.01.2018 17:14 Johannes Erra  
  Veturi 151 134 oli sarjansa viimeinen veturi saksisankavirroittimin, DB:n aikana veturi ei saanut yksipolvia lainkaan. Nykyinen omistaja on Hector Rail, en ole heidän väreissään nähnyt veturista vielä kuvia.
kuva 02.01.2018 17:13 Johannes Erra  
  Hieno kuva. Nykyisin näillä vedetään säännöllisen matkustajaliikenteen junista ainoastaan Moskovan - Pariisin makuujuna, eikä sitäkään koko saksalaisella osuudella vaan ainoastaan Karlsruhen ja Strasbourgin välillä. Viimeinen "merkittävä" käyttökohde olivat IC-junat Kölnin ja Luxemburgin välillä, mutta ne lakkautettiin kaikki joulukuussa 2014.
kuva 30.12.2017 22:34 Johannes Erra  
  Tyypin K moottorivaunun ja kahden tyypin k perävaunun muodostama juna. Viimeiset näistä K/k-sarjojen vaunuista poistuivat normaalista linjaliikenteestä käsittääkseni vuonna 1980, mutta käyttö Ebbelwei Express -kiertoajelujunana on jatkunut senkin jälkeen tauotta.
kuva 16.12.2017 10:30 Johannes Erra  
  Niin, Moskova-Nizza kulkee, ja kuten Juhani totesi, aikataulu muuttui aikataulukauden vaihtuessa merkittävästi. Moskova-Budapest-yhteys, joka loppuaikoinaan kulki Bratislavan kautta, on lakkautettu kokonaan, eli Bratislavaankaan ei enää pääse.
kuva 15.12.2017 21:10 Johannes Erra  
  Äärimmäisen hyvä havainto. Olen nyt itse jatkanut tutkimuksia, ja kyllä kaikki luotettavat lähteet kertovat saman, eli Bohumín-Moskova -välillä ajetaan edelleen omana, vain venäläisvaunuista koostuvana junana (Vltava), Bohumín-Praha sitten tshekkiläisjunissa. Varmaan tässäkin systeemissä on joku logiikkansa, mutta tämä tekee tehokkaasti tyhjäksi aiemmat perustelut Wien-Moskova -yhteyden lakkauttamisesta siksi, ettei sopivaa junaa löydy vaunuille Wienin ja Varsovan välillä. Kaiken järjen mukaan tällainen juna tarvittaisiin Wienistä vain Bohumíniin saakka. Oletettavasti Wien-yhteys on oikeasti sitten kuitenkin ollut niin tappiollinen, ettei se kannata millään tavoin operoituna.
kuva 13.12.2017 23:45 Johannes Erra  
  Muistan lukeneeni jostain, että vaunut kulkisivat päiväjunassa koko matkan Praha-Varsova molemmissa suunnissa. Ehkä niitäkin suunnitelmia on sitten jumpattu uusiksi tai sitten aikatauluhaussa on joku virhe - niin, tai sitten minä olen ymmärtänyt väärin. Hämmentäviä tietoja joka tapauksessa.
kuva 13.12.2017 19:33 Johannes Erra  
  Ja kiitos havainnollisesta kuvasta. Venäläisten henkilövaunujen ja EU-kaluston (muidenkin kuin veturin tai puolalaisen ravintolan) liikkuminen samassa junassa taitaa olla arkipäivää enää ainoastaan Prahan linjalla ja toisaalta Baltiassa.
kuva 13.12.2017 19:29 Johannes Erra  
  Välillä Praha-Moskova makuujunayhteys säilyy joistakin ennakkotiedoista poiketen niin, että vaunut siirtyvät junasta toiseen Varsovassa. Sisaryhteydet Praha-Pietari, Wien-Moskova ja Wien-Pietari on sen sijaan kaikki kolme nyt lakkautettu kokonaan.
kuva 08.12.2017 01:53 Johannes Erra  
  Uudessa-Seelannissa sähköistys lakkautettiin tuolta rataosalta tosiaan v. 1997 ja sitä ennen rataosalta Christchurch-Lyttelton v. 1970. Yhdysvalloissa esim. Milwaukee Road -yhtiö sulki kaiken sähköistyksensä 1970-luvulla, ja sielläkin missä sähköistys on jäljellä, sen käyttö tavaraliikenteessä on päättynyt muutamin poikkeuksin.
kuva 05.12.2017 21:17 Johannes Erra  
  Kyllä, jos siis viittaat siihen samaan onnettomuuteen jota koskeva artikkeli muutama vuosi sitten ilmestyi Resiina-lehdessä.
kuva 05.12.2017 19:15 Johannes Erra  
  https://en.wikipedia.org/wiki/Otira_Tunn​el#/media/File:TranzAlpine_and_Otira_Tun​nel_from_Albert%27s_Pass_station..JPG Tässä sama tunnelinsuu hiukan eri kuvakulmasta, uudemmassa kuvassa.
kuva 05.12.2017 19:10 Johannes Erra  
  Ja juna olisi TranzAlpine, kuten Eljas jo ehdotti.
kuva 05.12.2017 19:09 Johannes Erra  
  Melkeinpä väitän, että osuus on Arthur's Pass - Otira, todellakin Uuden-Seelannin Eteläsaarella. Tämä rataosahan oli sähköistetty aina vuoteen 1997 saakka, jolloin radan EO-tyypin sähköveturit varastoitiin. Kuvassa näkyy pylväitä, jotka voisivat olla vanhoja sähköradan kannatinpylväitä orsin. Kaiken järjen mukaan mahdollista, että olisivat pystyssä kuusi vuotta sähköistyksen sulkemisen jälkeen.
kuva 24.11.2017 01:07 Johannes Erra  
  Erittäin havainnollinen kuva kiinnostavasta maasta.
kuva 27.09.2017 09:55 Johannes Erra  
  Kiinnostava vaunu kiinnostavalta radalta. Rata oli viimeistään 1960-luvun lopussa British Railin ainoa kapearaiteinen, ja samalla yksi harvoja yleisen vakinaisen liikenteen kapearaideratoja brittein saarilla ylipäänsä. Muutos yksityiseksi turistiradaksi tapahtui 1980-luvun lopulla. Tavaraliikenteestä British Railin loppuaikoina en osaa sanoa, kenties kuva on tavaraliikenteen ihan loppuajoilta?
kuva 11.08.2017 21:19 Johannes Erra  
  Kuka on nykyinen operoija? Stambanans Vänner?
kuva 12.07.2017 09:15 Johannes Erra  
  Tummat vaunut ovat Bombardier Twindexx -moottorijunien (Baureihe 445) välivaunuja. Moottorivaunujen itsensä toimitus on viivästynyt alun perin sovitusta jo lähemmäs kolme vuotta, ja siksi toistaiseksi välivaunut liikkuvat veturivetoisissa junissa. Tämänhetkinen suunnitelma olisi, että moottorijunat tulisivat kokonaisuudessaan käyttöön ja korvaisivat veturivetoiset RE/RB-junat osuuksilta Hampuri-Flensburg ja Hampuri-Kiel ensi joulukuussa.
kuva 11.07.2017 21:09 Johannes Erra  
  Hieno kuva, tuota uutta vaunutyyppiä en itse ole vielä livenä nähnyt. Käsittääkseni 101-sarjalaisten käyttö noissa Prahan suunnan junissa ei välttämättä jatku enää loputtomiin, suunnitelmia on ollut että junia alettaisiin ajaa Tshekin CD:n vetokalustolla ilman veturinvaihtoa Hampurin ja Prahan välillä.
kuva 11.07.2017 19:31 Johannes Erra  
  IC-junissa 120-sarjaa käytetään lähinnä vain viikonloppuisin runsaamman junatarjonnan vuoksi, sekä toisaalta keskellä viikkoa osuudella Karlsruhe-Nürnberg. Näiden kahden kategorian ulkopuolinen käyttö on hyvin vähäistä ja usein seurausta normaalin vetokaluston rikkoutumisesta tms. poikkeuksellisesta syystä.
kuva 21.06.2017 14:10 Johannes Erra  
  Kiitos tiedosta. Näistä vetureista on painetuissa lähteissä ollut viime vuosina kovin vähän tietoa. Olenko oikeassa jos oletan että käyttö VR:llä päättyi joulukuussa 2015 kun veturit vietiin Voikkaalle (tämä kuva) ja sen jälkeen veturit ovat olleet omistajan hallussa Voikkaalla ilman uutta käyttötarkoitusta?
kuva 25.05.2017 17:07 Johannes Erra  
  Linjan 14 reitti kulkee ainakin nykyisin kaupungin eteläosissa.
kuva 16.05.2017 13:31 Johannes Erra  
  Kanadan CP kaavaili sähköistystä joillekin Kalliovuorten radoille joskus 1980-luvulla. Projekti laitettiin kuitenkin verrattain nopeasti jäihin, ja uskallan veikata että kuluu vielä kauan ennen kuin kiinnostuvat sähköistyksestä uudelleen.
kuva 15.05.2017 22:20 Johannes Erra  
  Vaunu on valmistettu joskus 1930-luvulla tai viimeistään vuonna 1940. Pieni määrä 1990-luvulla modernisoiduista sarjan 541-585 vaunuista on sittemmin muutettu kiertoajeluvaunuiksi, ja tämä on ilmiselvästi yksi näistä muutetuista.
kuva 15.05.2017 22:17 Johannes Erra  
  Vetureita valmistettiin tosiaan 30 kpl. Niiden nykyinen määrä CP:llä on kuitenkin olennaisesti pienempi kuin tuo 30. CP:n myytyä tavaraliikennetoimintonsa yksityiselle Medlog-konsernille siirtyi huomattava määrä tätä veturisarjaa osana kauppaa. Tämän lisäksi ainakin yksi veturi on vuosien varrella vaurioitunut kolarissa korjauskelvottomaksi.
kuva 15.05.2017 21:50 Johannes Erra  
  Vaunu on "Remodelo" eli uudelleenrakennus, mutta vähän eri tavoin kuin linjaliikenteen "Remodelado"-sarja 541-585. Vaunu on vuodelta 1947, mutta alkuperäistä tässä on vain alusta. Koriksi sen sijaan on 1980-luvulla vaihdettu jostakin 1930-luvun vaunusta otettu perinteisempi kori. Alun perin vaunu oli ulkoasultaan huomattavasti laatikkomaisempi.
kuva 15.05.2017 21:38 Johannes Erra  
  Kuvan vaunu on siis vanhalla, 1990-luvulle saakka voimassa olleella numeroinnilla numero 264.
kuva 15.05.2017 21:37 Johannes Erra  
  Hieno kuva. Ja hienoa nähdä että talousvaikeuksista huolimatta vaunut ovat hyvässä kunnossa ja siistissä asussa.
kuva 15.05.2017 21:34 Johannes Erra  
  Kaikki yhä linjaliikenteessä olevat kaksiakseliset on numeroitu sarjaan 541-585. Nämä vaunut on modernisoitu perusteellisesti 1990-luvulla, jolloin ne saivat Düwagin lisenssillä valmistetut alustat (kuvastakin näkee alustan sukulaisuuden Helsingin Valmet-nivelvaunujen teleihin) ja Škodan moottorit. Nykyisillä moottoreilla teho on 50 kW eli 68 hv per moottori.
kuva 27.04.2017 19:27 Johannes Erra  
  ...on käytössä edelleen, vaikka DB:n omat veturit eivät enää liikukaan kaupallisessa henkilö- tai tavaraliikenteessä.
kuva 17.04.2017 15:45 Johannes Erra  
  RailAdventurella on erinomainen maku kalustopolitiikan suhteen - ovat kohtuullisen edullisesti onnistuneet hankkimaan laadukkaimpia vetureita DB:n poistolistoilta. Maku kaluston värityksen suhteen on sen sijaan vähemmän erinomainen. Tuo harmaavalkoinen väritys on karmea. Anteeksi.
kuva 24.03.2017 09:19 Johannes Erra  
  Kyllä. Omaa, vakinaista kalustokiertoa veturille ei enää ole. Säännöllisen epäsäännöllisesti käytön on tarkoitus jatkua henkilöliikenteen junissa Münchenin ympäristössä vielä tämän kuukauden ajan. Sen jälkeen tulevaisuus on epäselvä.
kuva 24.02.2017 10:09 Johannes Erra  
  Kesällä 1994 ja mahdollisesti myös vuotta aiemmin palvelu oli myös olemassa, silloin vain Retrettiin saakka ja kalustona VR:n ainoat vuoden 1988 hylkäystalkoista selvinneet Dm7-vaunut 4162 ja 4163. Kesä 1995 oli ensimmäinen Junttilan salaman kanssa, ja silloin ajettiin Punkaharjulle asti. Dm7-vaunuja ei kesän 1994 jälkeen sitten käytettykään juuri ollenkaan, ja vuonna 1996 ne hylättiin VR:n kirjoista ja päätyivät Porvooseen.
kuva 15.02.2017 09:13 Johannes Erra  
  Näitä Sveitsi-sopivia vetureita on sarjan 1116 kaikkiaan 282 veturista vain 23 kpl. Railjet-väreissä samaa sarjaa on kuitenkin viitisenkymmentä veturia.
kuva 14.02.2017 19:15 Johannes Erra  
  Sikäli kuin tiedän, käytännössä jopa henkilöliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen varattuja vetureita käytetään ristiin ÖBB:llä. Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä, että yöjunille voitaisiin varata kokonaan omia vetureita. Mutta varmaan sellaista pyrkimystä on että veturit mahdollisuuksien mukaan liikkuisivat värityksensä mukaisessa käytössä.
kuva 10.02.2017 22:54 Johannes Erra  
  7E.
kuva 10.02.2017 22:54 Johannes Erra  
  Näyttäisivät olevan tyyppiä 7E. Tämä veturityyppi oli Etelä-Afrikan ensimmäinen 25 kV 50 Hz sähköistysjärjestelmällä, käyttöönotto 1978 alkaen.
kuva 10.02.2017 09:28 Johannes Erra  
  Nämä Pietun mainitsemat viisi veturia ovat tosiaan DB Region käytössä, pidempiaikaisesti vuokrattuna Alstomilta. Omistajamerkintä D-ALS tämän mukainen.
kuva 14.01.2017 11:52 Johannes Erra  
  Sain käsityksen, että tämä veturi kannibalisoitaisiin nyt, jotta sarjan nestori 103 001 voitaisiin saattaa ajokuntoon alkuperäisasussaan (ja toki numerolla E 03 001).
kuva 12.01.2017 10:16 Johannes Erra  
  Nyt täytyy täsmentää, että Taurus-vetoinen juna - jossa toinen "Taurus" itse asiassa yleensä on dieselveturi sarjasta 2016 - on siis ainoa pidemmän matkan tavarajuna. Innsbruckin läheisyydessä sen sijaan liikkuu jonkin verran hyvin paikallisluonteista tavaraliikennettä siihen lisäksi - ilmeisesti Kranebitten on aivan radan Innsbruckin päässä?
kuva 11.01.2017 13:15 Johannes Erra  
  Käsittääkseni tuo juna kulkee vain muutaman kerran viikossa. Olisiko tiistaisin ja torstaisin - en mene vannomaan. Joka tapauksessa Itävallan sisäinen juna Innsbruckista Außerfernin radalle ja takaisin, joka maantieteellisistä syistä on ajettava Garmisch-Partenkirchenin ja siten Saksan kautta. Außerfernin rata ei ole muutoin yhteydessä Itävallan päärataverkkoon. Kyseessä on Mittenwaldin radan ainoa tavarajunapari, DB:n komennossa ei Murnaun eteläpuolella kulje tavaraa enää ollenkaan.
kuva 10.01.2017 23:00 Johannes Erra  
  Olin siinä käsityksessä, että kaikki matkustajajunat olisi lakkautettu, paitsi Pietarin - Kostamuksen junat, eli kaksi paria viikossa. Onko Lotinapellon suuntaan sitten kuitenkin vielä jotain vuoroja jäljellä?
kuva 23.12.2016 00:22 Johannes Erra  
  Hieno kuva hienosta vaunusarjasta. Vajaat kymmenen vuotta sitten nämä 1920-luvun vaunut korvattiin Flexity Classic -vaunuilla, aivan samanlaisilla joita on käytössä Tukholmassa (sarja A34) ja Norrköpingissä (sarja M06). Varmasti paransi palvelutasoa, mutta linjan ainutlaatuisuus ja tunnelmallisuus taisivat samalla kärsiä melkoisesti.
kuva 15.12.2016 21:44 Johannes Erra  
  Kuvan juna ei ole mikään hetkellinen korvausjärjestely. Ratatöiden vuoksi RE1-linjan aikataulu ei ole ajettavissa siten, että kalustokierrollisesti olisi järkevää ajaa junat vaihdotta Berliinin suunnasta Eisenhüttenstadtiin ja takaisin. Sen sijaan normaalirungot (ohjausvaunu + neljä välivaunua + veturi sarjasta 182 tai 112) kääntyvät Frankfurt an der Oderissa takaisin, ja tämä runko, sarjan 143 veturi ja ohjausvaunu, pendelöi lyhyellä loppuosuudella Eisenhüttenstadtiin. Aivan normaalitilanteessa linja tosin jatkuisi vielä Eisenhüttenstadtiakin pidemmälle, Cottbusiin saakka.
kuva 15.12.2016 21:27 Johannes Erra  
  Näin on. Mutta meillä kyse sentään on siitä, että EVN-numerot ovat tulleet eurooppalaisen rautatiepolitiikan mukana, ja pitkät numerot ovat olemassa tähän liittyviä tarkoituksia varten kaluston haltijan oman numeroinnin täydennykseksi. Sveitsissä SBB kuitenkin itse muutti kalustonumeroinnin mistään tällaisista prosesseista riippumatta 1.1.1992 lukien. Kuvan veturille on siten olemassa itse asiassa kolme eri numeroa. Re 4/4 II 11258 on edelleen veturiin merkittynä oleva numero. Re 420 258 on 1.1.1992 alkaen ainakin paperilla voimassa ollut SBB:n numero veturille. Ja sitten on vielä EVN-numero, viimeksi mainitusta johdettu 9185 1420 258-x CH-SBB, jossa x edustaa tarkistusnumeroa, jonka laskukaavaa en nyt jaksa etsiä.
kuva 14.12.2016 20:52 Johannes Erra  
  Nyt mennään enemmän kuin pari piirua saivartelun suuntaan, mutta kaikilla vetureilla on - on ollut jo pitkään - uuden järjestelmän mukaiset numerot. Se, että nykyisen numeron sijaan suureen osaan vetureista on edelleen merkittynä vanha numero ja sarjatunnus, on sitten asia erikseen. Nyt tämä omituinen käytäntö on käsittääkseni päättymässä, ja historiallisten numeroiden sijaan kalustoa on kiihtyvässä määrin alettu merkitä virallisin pitkin numeroin.
kuva 14.12.2016 16:21 Johannes Erra  
  Kapeammalle siksakille suunnitellussa sähköradassa kaikki muutkin rakenteet kuin ajojohto itse on mitoitettu siksak ja sen mukaiset (kapeat) virroittimet huomioiden. Joillakin alueilla Saksan ja Sveitsin rajan lähellä, esim. Baselissa, ajojohto on toteutettu kapealla siksakilla mutta siten että leveitä virroittimia voi käyttää koko matkalla Saksan suunnasta SBB:n asemalle saakka. Tämä on silti aivan eri asia kuin leveän virroittimen käyttö pitkällä osuudella linjalla ja suurissa nopeuksissa, puolen Sveitsin halki kapean siksakin sähköradalla. Ja Rainerin kysymykseen: Zürich - München ajetaan dieselillä osuudella Lindau - Geltendorf - München. Geltendorfista Müncheniin sähköistys on olemassa, mutta lyhyttä osuutta varten ei veturinvaihtoa tehdä. Sähköistys Lindau - Geltendorf valmistunee seuraavan viiden vuoden kuluessa.
kuva 14.12.2016 09:29 Johannes Erra  
  Re 421 -sarja kuuluu kyllä muodollisesti SBB Cargolle, mutta käyttö henkilöliikenteessä on hyvin säännöllistä Zürichin ja Münchenin välillä. Syykin tähän on selvä: toinen virroitin soveltuu käyttöön Itävallassa ja Saksassa, ja vetureilla voi siten vetää junan ilman veturinvaihtoa koko sähköistetyn osuuden Zürich-Lindau. Saksa/Itävalta-virroitin toisaalta on Sveitsin ajojohdon siksakille liian leveä, eikä sitä siksi saa käyttää Sveitsissä - selittää senkin, miksi kuvassa etummainen virroitin on ylhäällä.
kuva 05.12.2016 21:27 Johannes Erra  
  Viipuri - Hiitola -junat ajetaan nykyisin käsittääkseni dieselmoottorijunin. Suomen läheisyydessä olevilla Venäjän alueilla tämä Sortavalan paikallisjuna alkaakin olla perinteisyydessään ainutlaatuinen. Ideaalissa tapauksessa olisi hyvä olla aikaa ja rahaa käydä tuo kokemassa niin kauan kuin iloa riittää. Kiitos dokumentoinnista.
kuva 24.11.2016 23:48 Johannes Erra  
  Neuvostoliitto pakko-otti sotakorvauksena DDR:n alueelta sekä valtaosan sähkövetureista että valtaosan ajojohdosta ja muusta infrasta, niin että koko sähköliikenne (Berliinin S-Bahnia ja erinäisiä tasavirtasivuratoja lukuun ottamatta) oli keskeytyksissä 1946-1955. Ranska ei tietenkään toiminut näin, mutta Ranskan rautatieviranomaiset tutkivat miehitysaikana Höllentalin rataa hyvin ahkerasti. Siellä miehitysaika tavallaan kesti 1950-luvulle saakka, koska Ranskan vyöhykkeellä toiminut SWDE (Südwestdeutsche Eisenbahnen) liitettiin aiemmin vain amerikkalaisella ja brittiläisellä vyöhykkeellä toimineeseen Deutsche Bundesbahniin vasta 1951. Ranskaan ei siis viety vetureita, ajolankaa, sähköpylväitä tai syöttöasemia, vaan ennemminkin osaamista, ajattelua ja ratkaisumalleja. Silti maailman ensimmäinen 25 kV 50 Hz järjestelmä (erotuksena Höllentalin 20 kV 50 Hz systeemistä) oli itse asiassa Höllentalista ja Ranskasta hiukan erillinen tarinansa, eli silloisen Belgian Kongon rautateiden sähköistysprojekti - Elisabethvillen, nykyisen Lubumbashin ympäristössä sähköliikenne alkoi vuonna 1952, hiukan Ranskaa ennen.
<<   >>