1195-141632 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 26.10.2015 21:58 Matti Parkkonen  
  Kiitos Pauli mielenkiintoisesta kommentista. Olenkin ihmetellyt tuota kertomaasi aurinkosymbolia. Se on kovasti muistuttanut purjelaivan ruoriakin, jotka ikään kuin puolikkaina näkyvät useiden asemarakennusten katonharjan edessä. Tuo aurinkosymboli ja pahojen henkien (susien ja lohikäärmeiden päiden) yhteys tuntuu luontevalta. Bruno Granlund on selvästi suosinut noita kuvioita ja huomasin juuri, että myös kuvasarjassani (Asemarakennuksia postikorteilla), Siuntion vanhassa asemassa, on myös nähtävissä nuo hänelle tyypilliset koristeet katolla.
kuva 24.10.2015 22:17 Matti Parkkonen  
  Sirkka Valannon kirjassa "Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920" (Museovirasto rakennushistorian osasto Julkaisu N:o 11 1/1982) sivulla 88 on kuva 89. jossa näkyy Kemin asema kuvattuna vuodelta 1911. Tuossa kuvassa on myös nähtävissä Bruno Granholmin suosimat koristeet katon alakulmissa.
kuva 24.10.2015 21:53 Matti Parkkonen  
  Oletpa Erkki taas katsonut tarkalla silmällä. Luupilla katsottuna näkyy tosiaan talon alataipeissa koristeelliset kuviot. Niissä on ehkä pieni ero Inkeroisten vastaaviin - tosin kuvakulmakin on erilainen. Molemmissa rakennuksissa on Bruno Granholm ollut suunnittelijana ja koristeet ovat ehkä olleetkin hänen "tavaramerkkinsä". Miten sitten ovat säilyneet vuosien mittaan liikkuvien kevätlumien painaessa päälle? Ehkä noita koristeita on ollut muissakin rakennuksissa, mutta myös korjaukset ja kattojen uusimisetkin ovat osaltaan kyllä muuttaneet myöhemmissä kuvissa näkymiä verrattuna varhaisempiin.
kuva 16.10.2015 17:18 Matti Parkkonen  
  Kiitos Timo tiedoista! Bruno Gustafson oli sukumme tuttavia ja työtoveri. Tuolta ajalta on ilmeisesti kuvakin saatu. Näitä kuvia oli kaksikin, joista toisen annoin Antille. Kuvaa on hyödynnetty sittemmin Resiina-lehdessämme ja "Radan varrella" teoksessakin. Korjasin kuvaajaksi Brunon.
kuva 11.10.2015 18:40 Matti Parkkonen  
  Tuokin tasoristeys on suljettu, kuten lähes kaikki pääradan vastaavat. Nykyinen kulku Alikartanolle on tästä hieman etelään päin alikulkusillan kautta.
kuva 04.10.2015 14:45 Matti Parkkonen  
  Kun 1970 astuin työpaikkahaastatteluun junasta Kemijärvellä, niin silloin poistuttiin juuri nykyisen ABC aseman kohdalla. Kolmioraide oli käytössä - sitten se purettiin ja nyt taitanee taas olla käytössä.
kuva 04.10.2015 14:34 Matti Parkkonen  
  Konepajan tuotannosta voisi kertoa vielä, että myös karjatiloille valmistettiin jäähdytyslaitteilla varustettuja säiliöitä maidon säilytykseen ennen meijeriauton saapumista. Myös kokonainen Xylitolitehtaan toimitus haponkestävästä teräksestä Yhdysvaltoihin Xyrofin Ltd:lle amerikkalaisten standardien vaatimusten mukaisena, oli vaativa projekti vuonna 1979. Konepajan yhteydessä oli myös puuverstas monipuolisine koneineen ja puunkuivauslaitteineen. Tuotteet olivat etupäässä erikoistilauksia, mutta sarjatuotantona valmistettiin myös laadukkaita elementtisaunoja sisätiloihin. Vientimaina olivat Saksa ja erityisesti Sveitsin vaativat markkinat.
Tehtaan tulevia kuljetustarpeita palvelemaan rakennettiin jo jatkosodan aikana pistoraide, tulevan tehtaan paikalle, Turengin asemalta. Kerrotaan, että vaikeutena oli kuitenkin puute sopivasta työvoimasta. Vasta toisella anomuksella saatiin lupa pitää samanaikaisesti enintään 35 työntekijää. Ehtona oli, että nämä eivät saa olla työkuntoisuusluokkaan I kuuluvia 18 - 54 vuotiaita miehiä. Nyt on tuo silloin tarpeellinen pistoraide poissa ja kuljetukset hoidetaan autoilla "ovelta - ovelle". - " Niin muuttuu maailma Eskoseni".....
kuva 03.10.2015 10:20 Matti Parkkonen  
  Turvatakseen tehtaan häiriöttömän toiminnan, tarvittiin vuosi- ja käyntikauden korjauksiin konepaja. Tätä perusteltiin välttämättömänä, sillä käyntikautena ei saa tulla pidempiä pysähdystaukoja, koska niistä voisi aiheutua arvaamattomia vahinkoja juurikkaiden paleltumisen ja pilaantumisen takia. Konepajan tarpeellisuutta perusteltiin myös, että konepajan työväellä olisi työtä ympäri vuoden ja että juurikkaanviljelijät saisivat laadukkaita ja edullisia työvälineitä. Sotakorvaustöiden takia oli maassamme puutetta valimokapasiteetista. Pieni valimo aloitti toiminnan vuoden 1947 alussa. Tuotteina olivat valuosat maatalouskoneisiin, muuripadat ja viemärikaivojen kannet. Alihankintana valettiin Valmet Oy:lle sotakorvaustoimituksiin mm. vaihdelaatikkojen runkoja.
Päätuotteiksi muodostuivat erilaiset TUME maatalouskoneet, joita 1950-luvulta lähtien on Turengissa valmistettu tuhansia sekä vientiin, että kotimaan tarpeisiin. Konepajan korkeatasoinen koneisto ja erityisosaaminen mahdollistivat myös varsin vaativienkin tuotteiden valmistamisen. Erityisesti on mainittava pienoispaperikoneet, joita toimitettiin Neuvostoliittoon, Tervakoski Oy:lle, Enso Gutzeit Oy:lle ja Keskuslaboratorio Oy:lle Otaniemeen. Konepaja toimitti myös mm. 72 vaihtoveturia teollisuuden ja VR:n täyttöön. Kerrotaan, että saadakseen myös omaan käyttöön tarpeellisen veturin, päätettiin sarjan yhteydessä tehdä, kaikkia osia yksi ylimääräinen, vaikka rahaa siihen ei edes ollut varattu. Tuo hyvin palvellut vetojuhta Otso2 on nykyisin nähtävänä Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseossa, johon se sittemmin lahjoitettiin.
kuva 21.09.2015 15:18 Matti Parkkonen  
  Kiitos Timo oikaisusta. Nimi meni "vanhasta muistista" sittenkin väärin. Kuva on Jäykän seitsemän kuvan sarjasta, jotka kaikki on kuvattu samana päivänä Paloheimon savupiipusta eri suuntiin Riihimäki näkymin.
kuva 20.09.2015 11:22 Matti Parkkonen  
  Saatujen lukuisten kommenttien jälkeen muutin räjäytetyn/puretun sillan paikaksi Hämeenlinnan suunnan. Jos tilanne vielä muuttuu, niin tiedoston tietojen tarkentaminen on joustavasti seurannassa. Asiaan liittyy myös erillinen kuva http://vaunut.org/kuva/104942?a=1
kuva 20.09.2015 09:46 Matti Parkkonen  
  Liittyy aikaisempaan kuvaan http://vaunut.org/kuva/104922?a=1
kuva 20.09.2015 09:30 Matti Parkkonen  
  Kiitos kommenteista. Tuo rataosa RLR oli virheellisesti valittu annetuista vaihtoehdoista. Korjasin asian. Jäljelle jäi toistaiseksi Lahti - Riihimäki, kunnes tieto Haapahuhdan sillan sijainnista selviää. Löysin kirjahyllystäni tuon Riihimäen historia I teoksen (kiitos Timolle), ja siinähän on tuo samainen tilanne. Skannasin kuvan muillekin nähtäväksi.
kuva 09.09.2015 22:37 Matti Parkkonen  
  Jos tietäisi koska tämäkin kuva on otettu tai edes postikortin valmistumispäivä, olisin sen toki maininnut. Olen ymmärtänyt, että kuvan ottamisen aikatiedot olisi hyvä mainita - nyt pitää vain arvata. Edes kortin ostopäivä ei tuota tietoa kuitenkaan varmista. Siviiliin pääsyn päivä tarkalla lähtöajalla on toki hyvin dokumentoitu.
kuva 09.09.2015 09:40 Matti Parkkonen  
  Mielenkiintoinen yleiskuva jossa ratapihaakin mukana laajasti. Varsinainen asemarakennus on tässäkin kuvassa "vaatimattomasti" vasemmalla, kun taas keskellä oleva komea ravintolarakennus "hallitsee" näkymiä. Asemarakennus sittemmin säilyi sotien melskeissä, kun taas ravintolarakennuksen kohtalona oli tuhoutua Neuvostokoneiden pommituksessa.
kuva 06.09.2015 17:34 Matti Parkkonen  
  Selailin vuoden 1903 Suomenmaan Valtiokalenteria ja sieltä löytyi insinööri Axel Thuneberg. Osastossa Vakuutusyhtiöitä: Suomen maalaisten paloapuyhtiön virkamiehiä: Toimeenpaneva tirehtööri:Georg Casimir Ehrnrooth NT, Sihteeri: Axel Thuneberg Insinööri,Kamreeri ja kassööri: Karl Oscar Wasastjerna, Kaartinkapteeni.
kuva 06.09.2015 09:53 Matti Parkkonen  
  Riihimäki-Seura ry:n julkaisussa v.2000 kerrotaan "Aseman odotussalit oli jaettu luokkiin samoin kuin junatkin, eikä matkustaja voinut odottaa junaansa ylemmän luokan odotussalissa kuin mihin hänen matkalippunsa oikeutti. Väitettiinpä alkuaikoina tosin, että suomea puhuvat matkustajat ajettiin Riihimäellä järjestään kolmannen luokan odotushuoneeseen, vaikka heillä olisi ollut ensimmäisen luokan lippu". Kiinnittyi myös huomio aseman seinässä oleviin mainoksiin. Mikä lienee kuvan keskellä oleva mainos, jonka tekstin (ASEA?)molemmilla puolilla olisivat hakaristiä muistuttavat kuviot?
kuva 29.08.2015 10:42 Matti Parkkonen  
  Selailin asemakuvia ja eteen tuli Kouvolan vanha asema. Tuo K. Nylanderin suunnittelema rakennus muistuttaa olemukseltaan piirustuksessa olevaa -tosin kovasti pelkistettynä. Kuvassa lipputanko on keskellä katoksen yläpuolella ja räystäiden alla olevat koristeet on piirretty korostetusti. Ikkunoiden yllä on vastaavat koristelistat, mutta ikkunoita on toki vähemmän. Tuo toinen rakennus ei kuitenkaan ole Kouvolassa.
kuva 25.08.2015 22:31 Matti Parkkonen  
  Kiitos Pasi ja Timo tiedoista. Korjasin valokuvaajan sukunimen. Kirjoitan nyt tiedot kuvieni taakse, niin säilyvät myös oikeina jälkipolville.
kuva 12.08.2015 12:34 Matti Parkkonen  
  Eräänlainen pelastusteko oli tapahtumasarja jatkosodan aikoihin Äänislinnan lomalaisjunassa. Keijo Toivola kertoo kirjassaan "Virkamiehen sattumukset" (omakustanne) tilanteesta, kun juna yllättäen pysähtyi kuin seinää. Talvipakkasen aikaan oli vetotanko katkennut ja sen myötä jarru- ja höyryletkut. Juna seisoi pitkään keskellä korpea ja veturista alkoivat puut loppua. Jossakin Loimolan tienoilla joutui joukko miehiä metsätöihin. Talvisodan aikaiselta taistelupaikalta koottiin kuivannäköisiä puita haloiksi veturiin; työkaluina olivat kirveet ja tikkisahat, jotka kuuluivat jokaisen matkustajavaunun varusteisiin. Kerroin tästä tapahtumasta aikaisemmin keskustelupuolen sivuilla osallistumalla aiheeseen "Junat sodassa".
kuva 09.08.2015 21:40 Matti Parkkonen  
  Tuo toinen "veturitalli" kaksine raiteineen on tosiaan pieni mysteeri. En ole koskaan kuullut sellaisen olleen ratapihalla. Ehkä sellainen on ollut vaan suunnitelmissa tai sitten se on jo aikoja sitten purettu. Vai olisiko ehkä palanut samoihin aikoihin, kuten asematalokin? Nyt on niin, että tuo pitkä punatiilinen entinen venäläinen viljavarasto - myöhemmin pukutehtaan varasto, on valmistunut vasta 1877. Tieto löytyy Talousvarikon historiikista v.1963 julkaisija Talousvarikko. Kirjassa todetaan: "Varikon keskeisin ja suurin rakennus oli Päävarasto, entinen venäläinen muonavarasto. Varastossa ei ollut tulisijoja eikä siis savupiippuja, ei valaistusta eikä sitä ollut ympäröity aidalla. Alueen tiet olivat pehmeitä ja kapeita, hevospelein kuljettavia, mutta rakennukselle johti rautatiekiskopari. Juuri nuo kiskot merkitsivät toiminnallisia mahdollisuuksia - nykyaikaa. Tavarat olivat lattioilla laaduttain. Nahka-alan tavarat olivat alakerrassa, toisessa kerroksessa vaatteet ja kankaat". Nyt tämäkin historiallinen rakennus on myös myyty Senaattikiinteistöjen toimesta liikemiehille. Siellä on nykyisin mm. kirpputori, lasimuotoilijoita, pienvarastoja jne.
Kun tarkastelee vanhaa ratapihakaaviota 1800-luvun loppupuolelta, niin siinä on piirretty ns. "kivitalot" mustalla, kun taas kaikki puutalot ovat harmaita laatikoita. Tuo kaksoisraiteinen "veturitallikin" on määritelty puiseksi, joten punatiilinen muonavarastokaan ei se voinut olla. Myös sen sijainti piirrettynä lähellä päärataa on vieras....
kuva 09.08.2015 08:11 Matti Parkkonen  
  Kimmo miettii tiilistä makasiinia puisesta makasiinista etelään. Tuo makasiini on karttakuvassani d merkinnällä. Se on noin puolivälissä vanhaa asemarakennusta ja tullitaloa=väliaikaista asemataloa. Kuvassa väliaikainen asematalo, näkyy taustalla vasemmalla tuo makasiini ja sen kaareva aukko, josta rata kulki läpi. Tuo tiilinen makasiini on siis eri rakennus kuin asematalo ja on kyllä ilmeisesti saman ikäinen, kuin asema. Tuon vanhan tiilisen makasiinin myi sittemmin Senaattikiinteistöt paikalliselle kattoalan yrittäjälle. Talon pohjoispäässä oli aikoinaan ratamestarin toimisto, joka palvelee nyt yrittäjän konttorina.
kuva 08.08.2015 22:05 Matti Parkkonen  
  Ulkohuussi oli ilmeisesti yksityiskäytössä läheisen asuintalon asukkaille. Käymälä oli taas matkustavaisten käytössä. Ruotsinkielisessä piirustuksessa: Afträde, joka voi merkitä kyllä myös lähtöpaikkaa ?, joka lienee oikeahko tulkinta, sillä kuvassa se on yllättävän pitkä "laatikko", joten siis paikka, josta noustaan junaan?
kuva 08.08.2015 21:57 Matti Parkkonen  
  Lisäkilvessä lukee: ÄLÄ PYSÄKÖI OVIEN ETEEN
kuva 08.08.2015 18:34 Matti Parkkonen  
  Vaunuvaja ja veturitalli nykyisessä maisemassa http://vaunut.org/kuva/103771?u=3408
kuva 06.08.2015 16:20 Matti Parkkonen  
  Uudessa "Hämeenlinnan historia ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle" kirjassa v.2014 Ilkka Teerijoki s.46 todetaan tapahtumista: " Ei ole täysin varmaa, räjähtikö asemalla ollut ammusjuna punaisten toimesta heidän vetäytyessään vai osuiko siihen saksalaisten ampuma kranaatti - jälkimmäistä pidetään todennäköisempänä. Räjähdyksen tuhot olivat joka tapauksessa niin suuret, että kivinen asemarakennus tuhoutui korjauskelvottomaksi".
kuva 03.08.2015 12:53 Matti Parkkonen  
  Aseman päälaiturin jatkeelta se kyllä vaikuttaa, sillä edessä olevat raiteet näyttävät erilevyisiltä. Terijoella kun oli raiteiden välissä ns. pakaasirata, joka oli leveämpi ja vaunuja työnnettiin miesvoimin. Tuo rata näyttää jatkuvan vielä kauemmaksi kuin kuvassa.
kuva 02.08.2015 11:03 Matti Parkkonen  
  Näitä proomuja oli kaksikin joskus 50-luvulla. Toisesta tehtiin sitten tanssipaikka "Parkki" Kaupunginpuiston rantaan. Siellä käytiin tanssimassa, kun puistossa ollut tanssiravintola oli purettu.
kuva 31.07.2015 19:04 Matti Parkkonen  
  Tätä vanhaa valokuvaani tarkemmin tutkiessani huomasin, että tuo teksti JOKIOINEN on kirjoitettu - aivan kuin venäläisesti. Nuo N-kirjaimet ovat nurinkuriset ja O-kin on kuin D ! Mikä lienee kirjoittajalle tullut kuvaa nimetessään?
kuva 27.07.2015 10:45 Matti Parkkonen  
  Vuoden 1917-1918 tapahtumat vaurioittivat myös lukuisia rautatiesiltoja. Vanajaveden kääntösiltakin sai osansa, kun punaiset pakenivat kohti Lahtea. He räjäyttivät kääntösillan keskuslaakeroinnin ja sen suojakuori halkesi. Kolmena kesänä ei siltaa voitu kääntää, joten vesistön suuremmat laivat eivät korkean veden aikana voineet olla liikenteessä. Tuhottu keskiö saatiin korjatuksi vasta keväällä 1921.
kuva 26.07.2015 18:32 Matti Parkkonen  
  Metsäliiton tehtaan toiminnan aikaan ei tosiaan voinut kulkea Vanajaveden itärantaa kohti rautatiesiltaa. Sillalla oli kyllä kevyen liikenteen ylikulku, mutta sinne noustiin etelästä tullessa kahdet jyrkähköt rappuset. Polkupyörät ja lastenvaunut piti "raijata" rappusten juoksuja pitkin. Tuo ylikulku oli sillan kaupungin (Linnan) puoleisella syrjällä - kuten nykyinenkin (ei siis Aulangon puolella). Päätettiin korvata vanha, ja nyt on ulkoilijoilla hieno rantareitti, joka kiertää n. 7 km ympäri kaupungin halki virtaaman vesistön. Pyöräilijätkin voivat ajaa suoraan sillan yli, sillä hankalien rappusten tilalla on käytössä talvikunnostettu pitkä loiva luiska.
kuva 25.07.2015 18:31 Matti Parkkonen  
  Vanhemman sillan viereen on tehty kapea kulkuväylä jalankulkuun ja pyöräilijöille. Lisään pienen kuvan Hämeenlinnan kaupungin sivustoilta.
kuva 08.07.2015 09:36 Matti Parkkonen  
  Tiedän, että kuvan ottaja oli tuolloin Rajajoen aseman tullissa virkailijana, joten joku yhteinen käynti myös naapurin puolella saattoi olla mahdollinen. Ehkä myös on niin, että hän on saattanut asettaa negatiivin väärin päin valmistaessaan paperikuvaa. Maisemat kyllä silloin muuttuvat pois todellisuudesta.
kuva 07.07.2015 19:44 Matti Parkkonen  
  Kapearaiteinen "pakaasirata" oli kyllä ainakin Raivolan asemalla ratojen välissä. Miten lienee ollut yleinen muilla asemilla?
kuva 07.07.2015 09:39 Matti Parkkonen  
  Vahtikopin edessä olevat "paalit" ovat ilmeisesti kyllä järeitä kivipaasia. Asia selviää paremmin toisesta valokuvasta, jonka laitan myös katsottavaksi sivustoillemme. (Sama kuva on nähtävissä myös Max Engman´in kirjassa Raja)
kuva 03.07.2015 11:08 Matti Parkkonen  
  Nämä molemmat raiteet viuhkoineen olisivat nyt tarpeen, kun 50.000 fania tuppautuu tässä kuussa katsomaan Kantolan tapahtumapuistoon mm. AC/DC:n konserttia. Festarijunillahan olisi nyt käyttöä?
kuva 27.06.2015 23:09 Matti Parkkonen  
  Kyllä herroilla on ihan miekkavarustus. Katso kuva samasta paikasta Rajajoen asema ja sen saamat kommentit.
kuva 21.06.2015 21:48 Matti Parkkonen  
  Huomasin juuri, että talon seinässä ollut venäjänkielinen Rajajoki on poissa. Onko nimi kalkittu pois, vai onko jopa negatiivista raaputettu se pois? Katso toista ns. talvikuvaa, niin siinä on vielä tuo venäjänkielinen nimi luettavissa!
kuva 21.06.2015 21:25 Matti Parkkonen  
  Mihin tarkoitukseen tuo kaunis pieni rakennus onkaan tehty. Onkohan kuva asemarakennuksen takaa, sillä kun tarkemmin kuvaa tarkastelee, niin rakennusten välissä näyttäisi olevan kiskopari? Pistoraide??? Pieniruutuisia ikkunoita on alaosassa runsaasti.
kuva 21.06.2015 21:01 Matti Parkkonen  
  Lisäsin juuri muutamia kuvia Rajajoen asemasta ja Valkeasaarestakin löytyi yksi kortti.
kuva 20.06.2015 20:27 Matti Parkkonen  
  Räjäytysvuoden pitää olla kyllä 1919 - joten olen tiedon virheellisesti kirjoittanut = " lyöntivirheeni" . Päivän tarkkuus on edelleen hyvä selvittää.......
kuva 20.06.2015 14:04 Matti Parkkonen  
  Huom! Siis kuvan teksti on virheellinen, ja kuuluu toisen kuvan selityksiin.
kuva 20.06.2015 13:50 Matti Parkkonen  
  Tämän kuvan puusilta on toisessa kuvassa, joka pitää lähettää erillisenä.
kuva 19.06.2015 12:14 Matti Parkkonen  
  Tutkin kuvan ottaneen(s.1883) taustoja Rajajoella. Hän oli SVR:n palveluksessa Rajajoen asemalla 4.5.1918 - 1.10.1919 joten kuvien ajankohta tarkentunee näille main. Tosin virkapaikkoja oli aikaisemmin myös mm. Terijoen ja Tienhaaran asemilla.
<<